Usko siirtää hakkeriohjelmia

Uskoo = perusteltu syy olettaa.
Pohjois Korea on maa jota vaivaa suuri rahapula.
Jäihän tuossa takavuosina Suomessakin heidän diplomaattejaan kiinni viinan salakaupasta ?

"WannaCry-kiristysohjelma levisi toukokuun puolivälissä parin päivän aikana yli 150 maahan ja 200000 tietokoneeseen. "

Uskomatonta! Brittien kautta saadaan tietoa siitä, että P. Korea on saanut NSA:n tietokoneohjelman, muokkaa ohjelmaa ja hyökkää röyhkeästi ilman minkäänlaista peittelyä viattoman lännen kimppuun.

Onneksi tiedot on laatumedian varmistamia ja lähteet tiedolle ovat luotettavia. Muuten sitä saattaa epäillä uutisen olevan niitä valeuutisia.

Ja samaan aikaan: Missä on oikeat uutiset?

Maailmassa käydään koko ajan monia sotia eikä mitään tietoa tihku niistä.

Selittämättömiä vilunväreitä tuli niskaan kun Ilkka Kanerva tuli ja kertoi että Suomea uhkaa nyt ennennäkemättömät ja nykyjärjen ylittävät hybridiuhat.
Niiden torjumiseksi on säädettävä lait.
Se on helppoa nyt, kun eduskunnasta puuttuu puolen kansan tahtoa ajavat edustajat. Nato vastustajat.
Hyvin suuri joukko uskoi että perussuomalaiset jo nimensäkkin vuoksi alkaa puolustamaan heitä.
Toisin kävi. Sopimus toisensa perään solmittiin, ainoa perustelu oli pelko jota kansaan yritettiin istuttaa se ei alkuunkaan onnistunut.
Tiedotusvälineissä kyllä särisi ärrät veRRREen vuodatus Niinistön Jussilta ja Rönkä puolestaan piti kaikkia Venäjän tekemisiä tai sanomisia töRRReänä.
Nyt näillä vekkuleilla on kaksi vuotta aikaa nuoleskella Natottajia olematta vastuussa kenellekkään ja palkkiovirka jo varmasti luvattuna, tyyliin Katainen Stuppi.
Kun nämä lakeijat ovat allekirjoittaneet lait on helppo jatkaa pelottelua onhan jo laeissa, että uhkia on.
Pyyntö Halla-Aholle, kun luikurit on tippuneet pois, tee puolueestasi Naton vastustaja ja ääniä vyöryy. Ilman Suomen kansa on todella yksin.

Ympäri maailmaa satoja tuhansia tietokoneita lukinnut kiristysohjelma WannaCry saattoi olla testi, jolla tutkittiin haavoittuvia kohteita.

– Kybermaailmassa kaikki ei ole siltä miltä se näyttää, pohtii kyberasiantuntija, eversti evp. Aapo Cederberg.

– Vaikuttaa siltä, että sen tekijät ovat olleet rahaa tavoittelevia rikollisia, mutta toisaalta he saattoivat olla vain sijaisia, joiden avulla taustalla olevat valtiolliset toimijat keräävät tietoja.

Cederberg sanoo oppineensa työnsä puolesta epäluuloiseksi.

Cederberg työskentelee nykyään pääosin Genevessä toimivan turvallisuuspolitiikan instituutin Geneva Centre for Security Policyn eli GCSP:n leivissä. Tätä ennen hän toimi kuusi vuotta Suomessa turvallisuuskomitean pääsihteerinä ja oli mukana kehittämässä Suomen kyberstrategiaa.

WannaCry-kiristysohjelma häiritsi muun muassa Britannian terveydenhuoltojärjestelmän NHS:n ja Saksan rautatieyhtiö Deutsche Bahnin tietojärjestelmiä ja lukitsi niiden koneita.

Terveydenhuollon järjestelmät ovat mahdollinen kohde
Cederbergin mukaan terveydenhoito ja liikenne voisivat hyökkäyksen kohteita myös todellisessa kyberiskuissa. Ne saattavat olla valtiollisille hyökkääjille helpompia murtaa kuin sotilaalliset ja erittäin hyvin suojellut kohteet.

Silti vaikutus yhteiskuntaan voisi olla vakava.

– Pahimmassa tapauksessa näillä keinoilla pystytään tappamaan, hän sanoo.

Kehittyneenä keinona voisi olla niin sanottu tietosabotaasi, eli väärän tiedon vaihtaminen oikean tilalle esimerkiksi potilaan tiedoissa. Niiden muuttaminen voi johtaa väärään hoitoon, joka voi vaarantaa jopa hänen henkensä.

Pelkkä potilastietojen lukitseminenkin on vaarallista, muistuttaa F-Securen tietoturva-asiantuntija Sean Sullivan.

– Tietojen puuttuessa voidaan joutua toimimaan potilaan muistin varassa. Esimerkiksi allergian unohtaminen voi olla hengenvaarallista, Sullivan sanoo.

Sullivan ei usko, että näin pystytään kuitenkaan tekemään tiettyihin henkilöihin kohdistettuja hengenvaarallisia iskuja. Cederbergin mukaan esimerkiksi valtioiden johtajien terveystiedot ovat kuitenkin houkutteleva kohde valtiollisille toimijoille.

Liikenteenohjaus- ja lennonjohtojärjestelmät ovat myös hyökkääjiä kiinnostavia kohteita, sillä niihin hyökkäämällä on mahdollista tehdä laajaa ja paljon huomiota saavia häiriöitä. Tietotekniikan käytön laajeneminen tuo uusia uhkia.

– Autoissakin on tietojärjestelmiä, ja jos joku ajaa Saksan autobahnalla kahtasataa, ja joku lyö pyörän lukkoon, niin tuho voi olla aika rajua, Cederberg pohtii.

Haittaohjelma kaaoksen luomisen välineenä
Sullivan arvelee, että WannaCryn tyylinen verkkomatona koneesta toiseen leviävä haittaohjelma tuskin olisi kybersodassa pääasiallinen ase, vaan sitä voitaisiin käyttää perinteisen sodankäynnin tukena häiritsemässä vastustajan toimintaa.

Kyberaseilla voitaisiin heikentää kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan.

– Tarkoituksena voi olla sekasorron aiheuttaminen. Pahimmillaan ihmiset eivät enää uskalla käyttää digitaalisia palveluita, ja julkista sektoria vastaan saatettaisiin kapinoida, Cederberg sanoo.

Kyberhyökkäykset voivat vaikuttaa myös yritysten menestykseen. Useat yhtiöt ovat joutuneet teollisen vakoilun kohteeksi, ja WannaCry-kiristysohjelma häiritsi ainakin Renault-autotehdasta.

– Yritykset jättävät kuitenkin tällaiset hyökkäykset usein kertomatta, sillä ne voivat heikentää heidän mainettaan, Cederberg sanoo.

Suomessa WannaCry teki vain vähän tuhoa. Cederbergin mukaan tämä kertoo siitä, että suomalaisten yritysten ja yksityisten ihmisten ymmärrys tietoturvasta on melko hyvällä tasolla.

– Turvallisuuden tunteeseen ei kuitenkaan kannata tuudittautua, hän varoittaa.

Sullivanin mukaan kiristysohjelmassa on useita piirteitä, joiden perusteella sen tekijät ovat melko kokemattomia.

Haittaohjelman leviämistä ja tuhoja tutkitaan todennäköisesti monen valtion kyberyksiköissä. Siitä voivat ottaa oppia myös haittaohjelmien tekijät. Jo viikonlopun aikana WannaCry-ohjelmasta tuli julki vaarallisempi versio ja se sai useita jäljittelijöitä.