Sanan vapautta paljon vaaditaan, mutta olisiko hyvä muistaa, että jotta vapaus olisi hyvää ja tavoiteltavaa, siihen liittyy aina vastuu.
Kuka vastaa, kuka ottaa vastuun?
"Sanoistasi sinut tuomitaan",
kannat itse vastuun siitä mitä sanot.
Kuka vastaa, kuka ottaa vastuun?
"Sanoistasi sinut tuomitaan",
kannat itse vastuun siitä mitä sanot.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Lisäys;
"Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."
Jokaisesta turhasta sanastasikin sinun on kerran tehtävä tili."
Niin, kuka voidaan julistaa vanhurskaaksi hänen sanojensa mukaan?
Todellakin vapauden kumppani on aina vastuu. Siitäkin pitää kantaaa seuraukset, mitä suustaan päästää.
Matt. 15:11
Ei saastuta ihmistä se, mikä menee suusta sisään; vaan mikä suusta käy ulos, se saastuttaa ihmisen."
Varmasti on turvallisempaa mietiskellä sellaisia asioita, jotka eivät koske itseä kuin tätä aloituksessa mainittua asiaa, joka liippaakin jo melko läheltä.
Totta, silloin ei tarvitse kohdata sitä puolta itsestä, joka ei aina niin hehkeältä ja "oikeaoppiselta" näytä.
Tiukka on seula fundamentalistien taivaaseen kun jokaisesta sanastakin tehdään lopuksi tiliä. Perille ei taida päästä kuin tsygootit.
Sinne helvettin on ihan sama seula 😳
Aina on hyvä miettiä niitä sanojaan, oli menossa minne tahansa. Sanottua tai kirjoitettua sanaa ei saa enää takaisin.
Onneksi on pari taikasanaa. Toinen on anteeksipyyntö ja selitys. Ja toinen, mielessä tehty päätös oppia varomaan sanojaan.
Anteeksipyynnön suhteen olen samaa mieltä.
Oletko tekstistäni muun suhteen toista mieltä?
Eli tuo "Ja toinen, mielessä tehty päätös oppia varomaan sanojaan."
Periaatteessa ihan kannatettava, mutta liekö edes mahdollinen siten, että ihminen tietoisesti miettisi etukäteen sanomisiaan, siis spontaanissa nopeassa keskustelussa; onko se edes mahdollista. En tiedä.
Enkä tietenkään tarkoittanut, että pitäisi päästellä suustaan tarkoituksellisen loukkaavia, jos tarkoitus ei nimenomaisesti ole loukata eli esim maksaa pottuja pottuina.
Maksaa potut pottuina.....sepä se. Jeesus antaa siihen esimerkin olla maksamatta pottuja pottuina. Näin ainakin itse olen ymmärtänyt Hänen opetuksissa. Siinä onkin melkoinen työmaa ollut itselläni ja pahasti kesken se vieläkin on. Se on kuitenkin suuntani koska sanottuja sanoja ei saa takaisin eikä anteeksi pyyntö korjaa kaikkea.
Ihmiset ovat erilaisia. Minusta voi opetella joitakin rutiineja.
Minusta anteeksipyyntö on hyvä asia. Jos ei voi pyytää anteeksi, elämästä tulee esterata.
Samaa mieltä.
"...liekö edes mahdollinen siten, että ihminen tietoisesti miettisi etukäteen sanomisiaan, siis spontaanissa nopeassa keskustelussa..."
Ei välttämättä onnistu, tosin siinä tulee esiin myös se sisäinen arvomaailma jollain tapaa. Jotkut eivät edes kiivastuneena päästä "rumia" sanoja suustaan.
Kiivaassa väittelyssä kyllä onnistuu miettiä ilmaisujakin, ei ehkä niin hiotusti. Tosin siinä on mahdollisuus myös selittää, mikäli väärinymmärryksiä tulee.
Mutta kuinka monta kertaa onkaan se suutuspäissään tiuskittu sana ollut suuri se, mikä satutti toista eniten tai jäi kalvamaan hänen mieleensä?