..."Vuonna 1996 Juha Sipilästä tuli rikas mies.
Kempeleläinen diplomi-insinööri myi osuutensa taajuusmuuntimia valmistaneessa ADC Solitrassa yhdysvaltalaiselle ostajalle. Sipilä teki kaupassa nykyrahassa mitattuna yli 12 miljoonan euron myyntivoiton.
Mitä Sipilä sitten teki rahoillaan?
Alkoi sijoittaa, kuten moni äkkirikastunut yrittäjä.
Ylen tekemästä laajasta selvityksestä käy ilmi, että Sipilän sijoitushistoria on värikäs. Siihen mahtuu konkursseja, mittavia julkisia tukia mutta myös muutamia onnistumisia.
Perheen sijoitusyhtiö Fortel Invest on sekin nykyisin Sipilän lasten hallussa.
Onko Sipilän sijoitushistoria sitten jotenkin poikkeuksellinen?
Sipilä oli yli vuosikymmenen ajan osa tiivistä verkostoa, joka koostui sijoittajista, tunnetuista liikemiehistä sekä julkista rahaa myöntävistä tahoista. Suomalaisessa sijoittajakentässä julkinen ja yksityinen raha ovat kytkeytyneet tiukasti yhteen, eikä Sipilä tee tässä poikkeusta.
Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että politiikkaan siirryttyään Sipilä on puhunut lämpimästi valtion roolista yritystoiminnan edistäjänä.
Sipilällä on pääministerille poikkeuksellinen tausta. Suomessa on poikkeuksellista, että maan vaikutusvaltaisimmaksi mieheksi nousee liikemies, jolla on ollut omistuksia kymmenissä yhtiöissä.
Pääministerin sijoituskumppanit.
Sipilä luotti lähipiiriin
Sijoittaessaan Sipilä on luottanut lähipiiriinsä ja kotimaakuntaansa. Hänellä on siis ollut tarkka käsitys siitä, kenelle ja mitä tarkoitusta varten hänen rahojaan käytetään.
Sipilän sijoittajakumppaneina on useimmiten toiminut hänen liikemiestuttaviaan, entisiä yhtiökumppaneita ja sukulaisia sekä ystäviä.
Suomalaisilla sijoitusmarkkinoilla yksityinen ja julkinen raha ovat kietoutuneet yhteen poikkeuksellisen tiiviisti. Tämä näkyy tavassa, jossa julkinen sektori tekee sijoituksia ja antaa tukia yksityisille yrityksille, joissa on usein mukana yksityisiä sijoittajia.
Tarkastusvirasto jakoi myös moitteita valtiolle: sen pääomasijoitustoiminnan tuotot olivat vaatimattomia, sijoituksia perusteltiin heikosti ja oikeastaan niiden vaikuttavuutta ei tunnettu.
Mikä pahinta, valtion sijoitusrahan haittapuolia ei ole selvitetty – aiheuttavatko julkiset tuet ja sijoitukset esimerkiksi markkinahäiriöitä?
Julkista rahaa on annettu yrityksille, joilla ei ole mitään edellytystä pärjätä markkinaehtoisesti....."
Lukekaa juttu ylen verkkosivuilta...
Kempeleläinen diplomi-insinööri myi osuutensa taajuusmuuntimia valmistaneessa ADC Solitrassa yhdysvaltalaiselle ostajalle. Sipilä teki kaupassa nykyrahassa mitattuna yli 12 miljoonan euron myyntivoiton.
Mitä Sipilä sitten teki rahoillaan?
Alkoi sijoittaa, kuten moni äkkirikastunut yrittäjä.
Ylen tekemästä laajasta selvityksestä käy ilmi, että Sipilän sijoitushistoria on värikäs. Siihen mahtuu konkursseja, mittavia julkisia tukia mutta myös muutamia onnistumisia.
Perheen sijoitusyhtiö Fortel Invest on sekin nykyisin Sipilän lasten hallussa.
Onko Sipilän sijoitushistoria sitten jotenkin poikkeuksellinen?
Sipilä oli yli vuosikymmenen ajan osa tiivistä verkostoa, joka koostui sijoittajista, tunnetuista liikemiehistä sekä julkista rahaa myöntävistä tahoista. Suomalaisessa sijoittajakentässä julkinen ja yksityinen raha ovat kytkeytyneet tiukasti yhteen, eikä Sipilä tee tässä poikkeusta.
Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että politiikkaan siirryttyään Sipilä on puhunut lämpimästi valtion roolista yritystoiminnan edistäjänä.
Sipilällä on pääministerille poikkeuksellinen tausta. Suomessa on poikkeuksellista, että maan vaikutusvaltaisimmaksi mieheksi nousee liikemies, jolla on ollut omistuksia kymmenissä yhtiöissä.
Pääministerin sijoituskumppanit.
Sipilä luotti lähipiiriin
Sijoittaessaan Sipilä on luottanut lähipiiriinsä ja kotimaakuntaansa. Hänellä on siis ollut tarkka käsitys siitä, kenelle ja mitä tarkoitusta varten hänen rahojaan käytetään.
Sipilän sijoittajakumppaneina on useimmiten toiminut hänen liikemiestuttaviaan, entisiä yhtiökumppaneita ja sukulaisia sekä ystäviä.
Suomalaisilla sijoitusmarkkinoilla yksityinen ja julkinen raha ovat kietoutuneet yhteen poikkeuksellisen tiiviisti. Tämä näkyy tavassa, jossa julkinen sektori tekee sijoituksia ja antaa tukia yksityisille yrityksille, joissa on usein mukana yksityisiä sijoittajia.
Tarkastusvirasto jakoi myös moitteita valtiolle: sen pääomasijoitustoiminnan tuotot olivat vaatimattomia, sijoituksia perusteltiin heikosti ja oikeastaan niiden vaikuttavuutta ei tunnettu.
Mikä pahinta, valtion sijoitusrahan haittapuolia ei ole selvitetty – aiheuttavatko julkiset tuet ja sijoitukset esimerkiksi markkinahäiriöitä?
Julkista rahaa on annettu yrityksille, joilla ei ole mitään edellytystä pärjätä markkinaehtoisesti....."
Lukekaa juttu ylen verkkosivuilta...
Vastaukset 1
Vanhimmat
..huonoista sijoituksista kukaan ei kanna vastuuta. Verovaroja kokonaisuudessaan jaettu yli 5 mijardia.
Sipilän miljoonat tulevat verovaroilla tuetuista yrityksistä. On väärin, että suomessa pääministeri on edunsaajana. Myös maataloudentuissa samaa.
Sipilän yritystuista olisi oikeuskanslerin ryhdyttävä tukimuksiin. Pekkarisen perustama sijoitus firma aiheutti 50 miljoonan tappiot veronmaksajille. Pääministeri saanut valtion yhtiöiltä tukea ja veronmaksajilta.
Hallitus kaadettava, melko moraalitonta touhua...