>>>Huomioi, että voi mennä miinusmerkkiseksi myös, kun matikka sitä, voidaan mennä janan allekkin.<<<
Ei ole kirjoittaja turhaan pitkää matikkaa opiskellut. On siis ilmeisesti sitä ikäluokkaa, joka opetteli laskemaan peruskoulussa. Tuollaiset perusasiat opetettiin jo kansakoulussa.
Mutta niin harvoin tulee tarvetta tuollaisille laskutehtäville, että täytyy oikein muistella, miten lasketaan (kansakoulussa ei sitten laskimia ollut). Vaikkapa miinuskaksiplusmiinuskolmemiinusmiinusviisi?
Ei ole kirjoittaja turhaan pitkää matikkaa opiskellut. On siis ilmeisesti sitä ikäluokkaa, joka opetteli laskemaan peruskoulussa. Tuollaiset perusasiat opetettiin jo kansakoulussa.
Mutta niin harvoin tulee tarvetta tuollaisille laskutehtäville, että täytyy oikein muistella, miten lasketaan (kansakoulussa ei sitten laskimia ollut). Vaikkapa miinuskaksiplusmiinuskolmemiinusmiinusviisi?
Vastaukset 13
Vanhimmat
-2 -3 - -5=
Laskimella helppoa kauraa. Mutta ei ollut kansakoulussa laskimia.
yksi...
Vastaus on niin lähellä oikeaa, että se on pakko hyväksyä.
Janassa ei menty noissa asioissa alle tai päälle, vaan edettiin tavallaan sivusuunnassa.
Viittaus pitkään matematiikkaan antaa aiheen olettaa, että neropatti on tosiaankin peruskoulun käyneitä. Siis tuo, jonka kirjoituksesta oli lainaus avauksessa. Kansakoulussa ei ollut pitkää matematiikkaa, ei lyhyttä eikä jotain siltä väliltä. Oli vain laskentoa. Todistuksessakin oli numero laskennosta, ei matematiikasta. MInulla se oli seiskaa/kahdeksaa, eli keskivertoa kai se oli.
Sinänsä ihmeellistä, että eräät kansakoulupohjaisetkin osaavat kirjoittaa oikeaoppisemmin kuin tuo pitkän matikan henkilö. Ehkä hän keskittyi peruskoulussa enimmäkseen matematiikkaan ja jäi kielioppi vähemmälle?
Mutta ehkä kieliopillisia puutteita ei huomioitu, kun hän ylensi itsensä majuriksi?
Lukiossa on pitkä matikka
Majurin arvoon voidaan ylentää vakinaisessa palveluksessa tai reservissä oleva kapteeni, joka on suorittanut upseerin tutkinnon, sotatieteiden maisterin tutkinnon ja esiupseerikurssin.
Majurin tyypillisiä tehtäviä sodan aikana on esimerkiksi prikaatin esikunnan aselajipäälliköiden tehtävät. Vakinaisessa väessä hän voi toimia esimerkiksi esikunnan toimistopäällikkönä, asevarikon päällikkönä, komppanianpäällikkönä tai toimistoesiupseerina.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Majuri
Kovat pätevyysvaatimukset on siis majureillakin. Esikunnissa ne palvelevat. Välttämätön edellytys siellä on kieliopillisesti virheetön kirjoitustaito.
Pätevyysvaatimukset jättää mainitsematta yhden tärkeän. Majuriksi ylenee myös miehistön jäsen, jos hänellä on hyvin vilkas mielikuvitus.
Kapi sanoi olevansa melkein majuri, siihen viitannet.
Kapi taisi sanoa, että JOS palstan majuri on oikeasti majuri, hän on marsalkka. Jatkoi muistaakseni, että oikeasti hän on vain kapteeni, kun palstan majuri on oikeasti sotamies.
Kyllä hän sanoi aiemmin, että olisi ollut halutessaan majuri.
Hänellä ei sitten ollut halua. Vaikka olisi tarvinnut korottaa itseään vain yhdellä pykälällä. Sinun halu oli suurempi. Korotit itsesi yli kymmenellä pykälällä. Sekin ero teissä on. Puhumattakaan muusta. Mm. todenpuhumisesta ja kirjoitustaidosta.
Menepä nyt sinäkin nukkumaan, niin ehkä heräät everstiluutnanttina.
Tuo suomen kielen raiskaaja ilmeisesti on lukion käynyt? Eihän sitä kai majuriksi ilman lukiota pääsisikään.
Ottaa todesta. Kohtuus vinoilussakin.