Tapan itseni 1.7.2017

Lopeta heti tuollaiset puheet. Ajattele vanhempiasi, älä tuota surua heille.

Miks sulla on noin huono olla...?

Läjisulainen teki 1.10

Aavistin asian edeltävällä viikolla.

Älä sinä tee, josse jotain satuttaa enemmän sinua. Itsemurhantekijä ei enää välitä mistää.Tekotavatkin saattaa olla hyvin julmia, sairaan masokistisia...

Heti vaan, mestari odottaa!!

Jeesus siunatkoon sinua, Hän voi murtaa masennuksen kahleet! Hän voi pelastaa, vapauttaa, tuoda toivon!

Kaikkein hirveintä on jos oma lapsi tekisi itselleen jotain. Tuska on määrätön.

Ei tossa ole mitää järkeä,kuule sulla voi olla elämässä ,vaikka mitä kivaa tulossa vielä.Jos nyt on paha olla ,niin se on varmasti väliaikaista.Iloa sun elämään toivon ja toivotan ,kaikkea hyvää.

Katso sitten ettei kenenkään tarvitse löytää sinua. Mieluiten tietenkin luopuisit suunnitelmistasi.

Sulla on varmasti joku josta tykkäät/rakastat. Jotain mistä unelmoit. Jonkun kosketus, katse, sanat, mitkä tuntuu hyvälle.
Kun lähdet pois, joo, et tunne pahaa/surua, mut pahan ja surun on tapana lähteä pois ajan kanssa ja hyvä tulee tilalle, tulee se sit hetkelisesti, mut se hyvä tulee monesti. Ja se voittaa myös monesti tulevan pahan. Mitä et sais enää kokea.
Ja ne ekat kolme lausetta,: on ihmiset jotka ei koskaan pääsee pahasta/surusta ajatelleen sua. Eli aina ku ne ajattelee sun kosketusta, sun kaa olemista, sulle puhumista, katseita... Eivät koskaan enää ajattelee, muuta ku surua. Itsekäs saa olla, muttei niin että toisille tulee paha mieli.
Elämä on joskus perseestä, mut perse voi muuttua pepuksi, ja se vasta on voittoa ;) elä luovuta!! Mut jos niin teet, kerro läheisille miksi, ja tee se yksin ja kivuttomasti itselle ja muille.
Toiv vielä 10v päästä ajattelet, tätä päivää, että huh.. oli lähellä..
T: Halit tuntemattomalle, kuka tietää, voisit ehkä tulevaisuudessa ollakin tuttu ;)

Ketää itsemurhaa suunnittelevaa. Ei kyllä lopulta kiinnosta mikään!!
Se on vittumaine tilanne kun ajautuu osin omien osin yhteiskunnan takia tilanteeseen josta ei oo ulospääsyä, kuin kuolema.

Hyvää kesää myös sulle, mut kesä jatkuu vielä 1.7. Jälkeenkin. Niin et voi vielä lähtee!!!
Laita jääkaapin oveen lappu, että: HUOMENNA LÄHDET!!!
katso aamulla sitä lappua!!!

Näe oma erityisyytesi, näe oma arvosi ihmisenä. Pieni ääni ihmisen sisimmässä huutaa tuskaa, tuskaa, joka polttaa sielua ja sydäntä. Mutta samalla ne muistuttaa meistä siitä, että juuri vaikeimmissa ja kipeimmissä tunteissamme on paljon voimaa, koska juuri ne kipeimmät tunteet kasvattavat meitä ja tekevät meistä itsemme mittaisia. Nämä kipeimmät tunteet ja ajatukset pakottavat meitä kohtaamaan oman varjomme, jotta voimme kasvaa ja eheytyä. On kohdattava oma varjomme, jotta näemme valon.

Ymmärrystä ja tukea haluan sinulle toivottaa :)

Elämä on paskaa ja monia vituttaa avata silmät aamuisin, mutta sen paskan seasta on vain yritettävä löytää edes yksikin taistelemisen arvoinen syy. Jos ei ole mitään menetettävää niin voit sitä suuremmalla syyllä taistella.

Hei. Älä tee niin. Minäkin olen ollut myös loukussa.
Sieltä pääsee pois,ole kiltti ja vastaa😰

Ajattelen samoin, et tapan itseni. En enää jaksa tätä elämää. Olen aina ollut hyvä kaikille mutta saanut vaan muiden ilkeilyt ja kateudet päälle koko elämän. Alkaa mitta oleen täynä. Ei auttanut erokaan exä tekee edelleen elämästäni helvetin. Kyllä olen nainen.

Rakasta itseäsi, elämä on ala- ja ylämäkeä,
elää kannattaa katsomaan huomista.
Vuoden kuluttua kaikki voi olla aivan toisin.

Ei kannata ajatella noin itsekin kevään aikana kokenut vastoinkäymisiä enemmän kuin taas olisi tarvinnut

Kun kuolet, elämäsi näytetään "filminauhana" sinulle. Mitä luulet minkälaisia ajatuksia silloin mieleesi juolahtaa?
Onko tästä apua/haittaa kenellekään, teki mieli vaan kirjoittaa.

Tee mitä tahansa muuta, hae lääkkeitä, nuku muutama päivä, kävele 100 km... muista että yksikään päivä ei ole samanlainen kuin mikään edellisistä. Jaksat kyllä, kunnes helpottaa.

Älä tee sitä. Jätät jälkeesi valtavasti surua ja tuskaa lähipiiriisi. Vaikka ajattelisit, että kyllä ne pärjää. Ei välttämättä pärjääkkään. Sinä et näe ehkä mitään hyvää elämällä jatkossa, mutta varmasti sillä on paljon annettavaa.

Kerro jollekkin ystävällä, sisarukselle, vanhemmalle huonostaolostasi ja sen jälkeen auttavaan tahoon. Asiat lähtee selkiytymään siitä.

Jos olet asia jo päättänyt ja olet varma tekemisestäsi. Sinua ei kiinnosta enää mikään, eikä kukaan. Mutta sinä kiinnostat muita!!!

Tiedän tunteen, kun jälkeen jää valtava suru, tuska ja epätieto. Sen kanssa pitää sitten jaksaa jatkaa omaa elämää...

Ite en ole päivämäärää vielä lyönyt lukkoon, mutta tiedän, että tää päättyy oman käden kautta. Sitten kun tää nykyinen duuni loppuu, niin ei oo elämässä jäljellä enää mitään, mistä välittäisin tipan vertaa. Ei kiinnosta mikään enkä innostu mistään, kaikki tunteet ovat loppuneet. Sen takia mun elämän päättäminen on hyvä järkipäätös.

Sano edes oletko nainen vai mies?

Elä kehtoo.

Älä kuitenkaan.

Minullakin on joskus ollut hetkiä, kun mietin asioita, joita välillämme tapahtui ja kaikkea sitä ikävää kärsimystä, mitä sait aikaiseksi minulle tunnetasolla. Välillämme oli herkkiä hetkiä, että sait minut tuntemaan todella paljon. Mutta teit myös paljon asioita, jotka aiheuttivat minulle kärsimyksiä tunnetasolla. Kun joskus ajattelin näitä asioita ja tällaisina hetkinä kun olen käynyt läpi asioita, on minulle joskus tullut sellainen olotila, että sinä et merkitse muutenkaan minulle enää mitään. Tunnustan senkin synnin, että joskus kun minulle tuli tarpeeksi paha olo siitä kaikesta, niin ajattelin, että ihan sama vaikka tappaisit itsesi.

Mutta samana iltana ikäänkuin jonkinlaisen johdatuksen kautta luin netistä tietoa siitä sairaudesta tai pitäisikö paremmin sanoa taakasta, mitä kannat harteillasi, ja sain jotenkin lisää ymmärrystä käyttäytymistäsi kohtaan. En kuitenkaan vieläkään ihan täysin ymmärrä kaikkea, että mikä saa sen aikaiseksi, että käytöksesi on välillä hieman narsistimaista. Tuli mieleen, että onkohan sinun sisälläsi riivaajahenkiä, sukukirous tai jokin muu kirous tai sekoitus näistä kaikista edellisistä. Jotenkin vain arvaan, että kärsit itsekin siitä, että välillä aiheutat kärsimyksiä jollekin toiselle.

Rakastan sinua siltikin, ja muistan ne hellät kosketukset ja hetket. Olen armahtanut sinut tekojesi vuoksi, vaikka minulla onkin välillä aika vaikeaa ja raskasta kaiken tämän sotkun keskellä. Toivottavasti sinäkin voit armahtaa minua, ja ymmärtää oman luonteeni vajavaisuudet. Halaan yöllä tyynyä ja ajattelen sinua. Koen, että olet varmasti jo muuttanut mielesi.