Hei kaikki jälleen nyt olis kyssärin aika. Eli mikä on Suomalaisen ydinvoimalan tehostamis kapasiteetti eli paljonko niistä saisi lisää irti.
Siis kun noita voimaloita on rakenneltu pidenpään niin niitä on aina silloin tällöin tehostettu teknisillä parannuksilla.
Siis paljonko?
1:Ydinvoimaloissa on tehostamisen varaa (en tarkoita mereen hukattua lämpöä vaan lisää sähköä)
2:Vesivoimaloissa on tehostamisen varaa.
Vesivoimaloissa en ymmärrä yhtä asiaa joten joku voisi sen selvittää. Miksi niitä patoja on usein vain muutama per joki sillä sen joen ekosysteemi ei enää muutu jos patoja lisätään sillä ideani on allas>pato>voimala>allas>pato>voimala eli monta allasta ja patoa ja voimalaa peräkkäin.
Entä mikä siinä pienvesivoimassa tökkii maassamme on paljon valmiita vanhoja myllypatoja sun muita joita voisi käyttää energian tuotantoon ilman että ekosysteemi kärsii (se kärsi jo kun pato rakennettiin). Mikä siinä muuten on ettei jokeen voi laittaa perinteisen vesimyllyn kaltaista siipiratasvoimalaa jonkun vesivoimalan viereen.
Siis kun noita voimaloita on rakenneltu pidenpään niin niitä on aina silloin tällöin tehostettu teknisillä parannuksilla.
Siis paljonko?
1:Ydinvoimaloissa on tehostamisen varaa (en tarkoita mereen hukattua lämpöä vaan lisää sähköä)
2:Vesivoimaloissa on tehostamisen varaa.
Vesivoimaloissa en ymmärrä yhtä asiaa joten joku voisi sen selvittää. Miksi niitä patoja on usein vain muutama per joki sillä sen joen ekosysteemi ei enää muutu jos patoja lisätään sillä ideani on allas>pato>voimala>allas>pato>voimala eli monta allasta ja patoa ja voimalaa peräkkäin.
Entä mikä siinä pienvesivoimassa tökkii maassamme on paljon valmiita vanhoja myllypatoja sun muita joita voisi käyttää energian tuotantoon ilman että ekosysteemi kärsii (se kärsi jo kun pato rakennettiin). Mikä siinä muuten on ettei jokeen voi laittaa perinteisen vesimyllyn kaltaista siipiratasvoimalaa jonkun vesivoimalan viereen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Pudotuskorkeutta pitää lisätä padolla, ja silloin yläpuolelle muodostuu allas. Tulee tulva.
Sattumalta tiedän, että esim. Kymijoessa on vapaa koski, josta saisi 7 MW sähkötehoa. Se on kuitenkin lailla rauhoitettu kaikkinaiselta rakentamiselta.
Venäjällä vai olikohan jossain muualla on kehitelty joku uusi vuorovaeivoimala systeemi.kuulosti olevan paljon paremmin toteutettavissa ,kuin nykyiset. Siinä se kehitys kulkee eteenpäin. Energiantarve panee kehittelemään jotain uuuttakin,joka ei saastuta energiaa tuottaessaan. Se onkin sitten eri juttu,mitä siitä seuraa ,kun energiaa käytetään.
Pikkupurojen ja vanhojen myllyjen uudistaminen sähkövoimaloiksi "syö enemmän kuin tienaa".
Mutta mitä mahdoit tarkoittaa ideallasi
"perinteisen vesimyllyn kaltaisia siipiratasvoimalaa jonkun vesivoimalan viereen" ?
Jos jokeen/koskeen on jo rakennettu vesivoimala jonka läpi vesi virtaa, niin mistä sun vesirattaasi saisi vettä pyöriäkseen ?
Vesi liikkuu pisteestä a suuntaan b eli yläjuoksulta ala juoksulle ja jos välissä on voimala niin siinä on pato ja veden kuljettua padosta sillä on vielä runsaasti liike energiaa virtauksena ja jos padon jälkeen tulisi joko toinen pato tai siipiratas myllyjä niin eivät ne ainakaan kovinkaan paljoa eroaisi tuulimyllyistä.
_____! _=vesi
! !=padon seinä
/ /=turbiini
!_____! %=siipiratas voimala
! !
! /
! !_____!
! !
! /
! !__%_%_%_%_%_%_%_______________
Tuli tohon näköjään vire oli tarkoitus kuvata tilannetta jossa vesivoimalat ovat jonossa kuin portaissa ja perässä on siipiratasvoimaloita
Siipiratasvoimala tarvitsee aivan yhtälailla putouskorkeutta kuin mikä muukin tahansa vesivoimala. Erona on vain siipirattaa helvetin paljon huonompi hyötysuhde kuin esim. turbiinin.
Ei vedellä ole erillistä virtausenergiaa jota ehdotat käytettäväksi varsinaisten patojen välillä. Jos olisi ja ottaisit sen pois, niin silloinhan vesi pysähtyisi siihen.
Pohdippa asiaa.
Pohjan kunnassa Bilnäsin ruukissa on vielä toimiva 20-luvulla rakennettu vesivoimala, ja melkein voimalassa on ollut kiinni vanha mylly. Myllyssä ei tosin enää ole siipiratasta, siitä ei ole enää jäljellä kuin akselin mentävä reikä myllyn seinässä.
Mutta luulen että tuo on suurinpiirtein semmoinen mitä aloituksessa tarkoitettiin...
Käänteinen esimerkki: Ennenvanhaan rakennettiin siipiratasaluksia, siis nekö eivät voineet liikkua?
Ole huoleti. Kyllä laivasi liikkuu, sillä voit kuvitella jokaisen lavan liikkuessaan nostavan / patoavan vettä eteensä (liikesuunnassaan) ja siten käyttävän veden potentiaalienergiaa hyväkseen.
Tämä selitys on teennäisen tuntuinen puhuttaessa avomerestä, eli mennään joelle.Jokeen pantu jokainen pienikin vesiratas (samansorttinen kuin laivassa) patoaa vettä taakseen jarruttaessaan joen virtaamaa. Jos ratas on koko joen suuruinen niin asia on yksinkertainen kuvitella. Pyörimisenergia tulee tämän "padon" potentiaalienergian purkamisesta. Virtaus sensijaan säilyy koko ajan entisellään. Ei vesi matkallekaan voi jäädä (ellei tulvi)
"Virtausenergia" on huono ilmaisu.
Olet aivan oikeassa ja olen itsekin nähnyt Billnäsin voimalaitospadon myllyineen. Mahtoiko vesirattaana olla vaakatasoon asennettu Francis-turbiini.
Kyllä siipiratasmylly on aivan toimiva ratkaisu ilman epäilystä tai vastaanpanemista.
Toimiakseen se vaatii kuitenkin veden padottua potentiaalienergiaa. Ehkä ymmärsin väärin luultuani Variolan tarkoittavan, että jokeen tehtäisiin patoja ja niihin omat vesipyörät tms. voimaa tuottamaan, minkä lisäksi patojen väliltä vielä saataisiin erillistä "virtausenergiaa" siipirattaalla.
Tämmöistä ylimääräistä "virtausenergiaa" ei ole.
Tarkemmin ajateltuna olet oikeassa. Ehkä minua hetken mielijohteesta häiritsi se "virtausenergia" sana, johon tartuin.
1)Kyllähän molempien laitostyyppien sähkötehoa on nostettukin jo roimasti vaikuttamalla mm. turbiinin nielukykyyn. Reaktoriin tehdyistä muutoksista en tiedä.
Olikos se näin "näppituntumalla"
Loviisa ~460---->~520MW /yksikkö
Olkiluoto ~600----->~800MW /yksikkö
Luvut ovat siis ~noin suuruusluokkia.
Voidaanko tehoja vielä sitten nostaa = en tiedä.
Turpiinien muutokset olivat tehonnostossakin näpertelyä. Reaktoreiden lämpötehoa nostamalla homma hoidettiin.
Lämpöpuolella ovat tehot nyt tapissa. Turpiineja modernisoimalla voidaan sitten joskus saada vähän parempi hyötysuhde.
Nyt selvisi minullekin jotain uutta. Tehtiinkö reaktoripuolella konkreettisesti jotain muutoksia?
Ei mitään, ainakaan painevesilaitoksella.
Polttoainepuolella tietysti piti hiukan muutoksia tehdä, mutta se on näillä palstoilla runoutta.
Mikä muu kuin maallikko luulet itse olevasi ?
Kyllähän tämäkin jo jotain kertoi, kiitos. Energiatekniikka ja yleensäkin termodynamiikka ovatkin toden totta asioita, joita maallikkokin ymmärtää. Ydinvoimalaitos on toden totta yksinkertaisempia laitoksia näin koko prosessin kannalta, jos ei mukaan oteta niitä fyysikoille kuuluvia asioita.
Vastasin taannoin eräälle varsin hyvin ydinvoima-asioista perillä olevalle, selvästikin ydinvoimalassa työskentelevälle, että voisit sopia minulle oppipojaksi.
Sinulla on hyvät yleistiedot ydinvoimaloista. Olet ilmeisesti työskennellyt pitkään alalla ja tunnet sen.
Tällä palstalla käyty keskustelu on hyvinkin yksinkertaista ja kansantajuista. Et ole liioin sinäkään mitään syvempää viisautta ydinvoimaloista tuonut esille mikä osoittaisi syvempää erikoisosaamistasi joltain alueelta.
Sensijaan toistuvasti esiinnyt ikäänkuin kaiken ydinvoimatiedon hallitsevana ylimpänä guruna, joka pudottelee kultajyviä jostain korkealta maallikoille.
Koitahan palata maanpinnalle.
Olisit jopa uskottavampi silloin.
Minun on jälkiäni peitelläkseni tiedettävä tasaisesti koko alalta, ei liikaa mistään. Joskus innostu, ja silloin kai noita jyväsiä lipsahtaa.
Käry on silti käynyt.
Kyllähän minä yritän käytännönläheinen tarinoissani olla, mutta se joka härillä ajaa, se häristä puhuu.
Moni asia on minulle itsestään selvä, mutta menee teiltä yli hilseen.
Valitettavasti minun pitää olla yhä useammin guru täällä työpaikallanikin.
Vastaajan takia vastaukseni ovat viime aikoina olleet paljolti heittoja.
Meillä kaikilla, niin työuran tehneillä ja ehkäpä korkeaakin peruskoulutusta hankkineilla kuin missä tahansa ammatissa pätevöityneellä on yhtä ja toista omaa spesiaaliaan koskevaa josta voisi sanoa, että menee toisilta "yli hilseen".
Mikä tarve sitä on ääneen julistaa ja sillä omaa erinomaisuuttaan pönkittää ?
Mistäpä edes tiedät etteikö tällä palstalla olisi moniin ydinvoimaasioihin paremminkin perehtyneitä ja osaavia kuin sinä.
Välillä kyllästyn, ja häivyn muille palstoille.
En ole yrittänyt mitenkään itseäni ylistää. Minä vain tiedän varsin paljon tältä alalta. Kaikkea en voi kertoakaan. Korkeintaan voi käväistä ns. harmaalla aluella.
Tuota viimeistä kommenttiasi en kommentoi. Lukijakaartissa heitä tiedän olevan, omaa alaani lukuun ottamatta.
turbiini-generaattori on erilainen kuin aiemmat suomessa olevat: Puolinopea (1500 rpm, 1 KP, 3 MP). Onko joku (tai jocuko) löytänyt nettisivuja, joissa olisi tarkempia kuvia. Hiukan sain tietoa täältä:
http://www.siemens.fi/partneri/partneri104/olkiluoto.html
Lisää kaivataan!
"Ydinvoimaloissa on tehostamisen varaa"
Olkiluodossa on hyötysuhdetta saatu parannettua uusimalla laitoksien turbiineja. Nykyisin turbiinin siipiä osataan muotoilla cfd-laskennan avulla huomattavasti paremmin kuin 70-luvulla.
Seuraavaksi uusitaan ilmeisesti kp-turbiinit, mikä tuonee jälleen jonkin verran lisää huipputehoon (veikkauksena 10-20 MW per laitos).
Säästökohteita löytyy varmasti muitakin, mutta useimmat niistä ovat todella pieniä verrattuna laitoksen kokonaistehoon. Reaktorien tehoahan on jo korotettu, joten potentiaalia on tuskin sillä saralla aivan valtavasti.
"Vesivoimaloissa on tehostamisen varaa."
Myös vesivoimaloista voidaan saada enemmän tehoa nykytekniikalla ja virtausta kasvattamalla. Kemijoki Oy on nostanut joidenkin laitostensa tehoja ja heillä on edelleenkin meneillään investointiohjelma. Sähkötehon kokonaislisäksi tulee n. 181 MW. Tosin lukuun sisältyy uusi voimalaitos Sierilään (44 MWe) ja vuosituotanto kasvaa vain 250 GWh (mikä sekin on mittavaa tuulivoimaan verrattuna).