Tampereen ruotsinkielisen koulun 100-vuotisjuhlan jälkeen Aamulehti selosti kansanedustaja Henrik Laxin siellä pitämää puhetta. "Yhden kansalliskielen suomea kaihoavat intoilijat", Lax aloittaa tuon puheensa tulkitsemisen HS:n vieraskynäpalstalla 6.12.
Todellisuudessa kukaan ei ole vaatinut yhden kansalliskielen Suomea. Sen sijaan on ehdotettu koulujemme pakkoruotsin muuttamista vaihtoehtoiseksi aineeksi.
Yhtä hyllyvälle pohjalle rakentuu kirjoituksessa kaavailtu suomalaisten identiteetti, johonka Lax yrittää saada sopimaan sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset.
Suomalaisten ja ruotsalaisten yhteinen historia on eräs teema, jolla hän perustelee yhteistä identiteettiä.
Tuo yhteinen historia on myytti, jolla ei ole nimeksikään todellisuuspohjaa. Näiden kansojen historia piispa Henrikistä Haminan rauhaan on niin erilainen ja jyrkällä rajalla toisistaan erottuva, kuin se eri kansallisuuksien välillä suinkin voi olla. Ruotsalaiset olivat valloittajia, miehittäjiä, alistajia.
Suomalaiset taipuivat "niin kuin taipuu se, joka ei muuta voi; nöyristellen, totellen, alistuen", sanoo Suomen historian professori Heikki Ylikangas kirjassaan Käännekohdat Suomen historiassa.
Kieli on kansallisen identiteetin peruskriteeri. Se on ehdoton raja samaistumisessa. Ilman omaa kieltä ei ole omaa kansaa. Yhteinen kieli synnyttää tietouden erilaisuudesta muunkielisiin verrattuna. Suomalaisen itsetajunnan ehdoton tunnusmerkki on suomen kieli. Kieli, jota me osaamme puhua ja jota me ymmärrämme.
Me suomalaiset olemme suomalaisia mieleltämme ja kieleltämme. Meillä ei ole identiteetti-ongelmaa.
Todellisuudessa kukaan ei ole vaatinut yhden kansalliskielen Suomea. Sen sijaan on ehdotettu koulujemme pakkoruotsin muuttamista vaihtoehtoiseksi aineeksi.
Yhtä hyllyvälle pohjalle rakentuu kirjoituksessa kaavailtu suomalaisten identiteetti, johonka Lax yrittää saada sopimaan sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset.
Suomalaisten ja ruotsalaisten yhteinen historia on eräs teema, jolla hän perustelee yhteistä identiteettiä.
Tuo yhteinen historia on myytti, jolla ei ole nimeksikään todellisuuspohjaa. Näiden kansojen historia piispa Henrikistä Haminan rauhaan on niin erilainen ja jyrkällä rajalla toisistaan erottuva, kuin se eri kansallisuuksien välillä suinkin voi olla. Ruotsalaiset olivat valloittajia, miehittäjiä, alistajia.
Suomalaiset taipuivat "niin kuin taipuu se, joka ei muuta voi; nöyristellen, totellen, alistuen", sanoo Suomen historian professori Heikki Ylikangas kirjassaan Käännekohdat Suomen historiassa.
Kieli on kansallisen identiteetin peruskriteeri. Se on ehdoton raja samaistumisessa. Ilman omaa kieltä ei ole omaa kansaa. Yhteinen kieli synnyttää tietouden erilaisuudesta muunkielisiin verrattuna. Suomalaisen itsetajunnan ehdoton tunnusmerkki on suomen kieli. Kieli, jota me osaamme puhua ja jota me ymmärrämme.
Me suomalaiset olemme suomalaisia mieleltämme ja kieleltämme. Meillä ei ole identiteetti-ongelmaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vieraita kulttuureita pitää suvaita. Onneksi suomenruotsalaiseen kulttuuriin ei kuulu kunniamurha eikä kannibalismi.