Tutkija: Vain Nato-jäsenyys tuo Suomelle turvatakuut – ”Ei Venäjä niin järjetön ole, että haastaa Naton”
Venäjä on valmistautunut Suomen Nato-jäsenyyteen. Suomalaisten jahkailu ihmetyttää.
”Mikäli Suomi haluaa itselleen pitävät sotilaalliset turvatakuut Venäjää vastaan, sen kannattaa liittyä Natoon”, sanoo tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista.
Smith ei ymmärrä argumentteja, joiden mukaan sotilaallisen voimankäytön vaara nousisi Nato-jäsenyyden myötä. Hänen mukaansa koko järjestön olemassaololta häviää pohja, jos se ei kykene tarjoamaan jäsenilleen turvatakuita.
Venäjän näkökulmasta sotilaallisesti ja taloudellisesti merkittävästi vahvemman Naton haastaminen olisi puolestaan Smithin mukaan järjetöntä.
”Ei Venäjä niin sekaisin ole, että lähtisi haastamaan Naton sotaan”, hän toteaa.
Sen sijaan Natoon kuulumattomissa maissa pelko Venäjän sotilaallisesta voimankäytöstä on Smithin mielestä aiheellinen. Viimeistään Venäjän toimet Ukrainassa osoittivat maan olevan valmis sotilaalliseen voimankäyttöön, kunhan riskit ovat riittävän matalat.
Samalla Smith kuitenkin muistuttaa, ettei Venäjän voimankäytön riski ole Suomessa nykyiselläänkään kovin suuri.
”Olemme Nato-maiden ja Kiinan jälkeen todennäköisesti seuraavana listalla maista, joihin Venäjä ei hyökkäisi.”
Silti Nato-jäsenyys toisi Smithin mukaan lisäturvan. Tästä todistavat hänestä myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kommentit siitä, ettei Venäjä hyökkäisi yhteenkään Nato-maahan.
Smith uskoo, että Lavrovin kommentit oli tarkoitettu osaltaan rauhoittamaan pelkoa lännessä. Vaikka Venäjä on osoittanut toimivansa entisen Neuvostoliiton alueella miten haluaa, Baltian maat ovat tästä Nato-turvatakuidensa vuoksi poikkeus.
Keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä saattaa nousta esiin presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailulla perjantaina 1. heinäkuuta.
Smithin mukaan Venäjällä on jo pitkään valmistauduttu ajatukseen siitä, että Suomi ennemmin tai myöhemmin liittyy Natoon. Nykyinen jahkailu on jopa herättänyt venäläisissä ihmetystä.
Hän ei kuitenkaan usko, että Venäjä hyväksyisi Suomen Nato-jäsenyyden ilman vastareaktiota. Vaikka jäsenyys toisi sotilaalliset turvatakuut, Venäjällä olisi monia muita keinoja tuottaa kiusaa ja häiritä Suomea niin halutessaan.
Nato-jäsenyyden vaikutukset voisivat näkyä esimerkiksi Venäjän-kaupassa. Myös lapsikiistojen tai itärajan pakolaistilanteen kaltaiset toimenpiteet voisivat lisääntyä. Samoin Suomen vaalima kahdenvälinen erityissuhde Venäjään olisi todennäköisesti tiensä päässä.
Pääsääntöisesti Venäjän johto pyrkii Smithin mukaan kuitenkin välttämään retoriikassaan vaikutelmaa, jossa se suoraan kertoisi, mitä Suomen tulee tehdä. Samalla viesti on kuitenkin selvä: Nato on ykkösuhka ja Suomen Nato-jäsenyydellä on seurauksia.
Yleisesti Natosta Venäjän johdon kielenkäyttö onkin Lavrovin kommentteja lukuun ottamatta ollut kovaa.
Viimeksi kesäkuussa antamassaan lausunnossa presidentti Putin vertasi nykytilannetta aikaan toisen maailmansodan alla. Hän korosti valmiutta dialogiin mutta sanoi Venäjän olevan pakotettu nostamaan taisteluvalmiuttaan, koska ei saa lännestä positiivista vastausta.
Samaan aikaan Venäjällä oli käynnissä myös massiivinen, ilman ennakkoilmoitusta aloitettu liikekannallepanoharjoitus.
Suomen suuntaan jyrkintä kielenkäyttöä ei yleensä ole kuultu korkeimmalta valtiojohdolta, vaan esimerkiksi entisiltä neuvonantajilta.
Smithin mukaan presidenttitason viesti on pikemminkin ollut, että Nato-jäsenyys on Suomen oma päätös. Samalla on kuitenkin korostettu suomalaisten omaa Nato-vastaisuutta sekä Venäjän Natossa kokemaa uhkaa.
”Tämäkin sisältää vihjauksen seurauksista, mutta lausunto ei ole niin uhkaava. Samalla viesti pyritään pukemaan muotoon, joka puree erityisesti Nato-vastaisiin tai antiamerikkalaisiin suomalaisiin”, Smith sanoo.
Poikkeuksena sääntöön kesäkuussa 2015 Putin linjasi harvinaisen suoraan liittoutumattomuuden olevan Suomen turvallisuuden paras tae. Samassa yhteydessä hän korosti Venäjän reagoivan Naton toimintaan.
Tuoreessa artikkelissa tutkijat Katri Pynnöniemi sekä Olli-Matti Mikkola toteavat uhka-arvioiden julistamisen ja avoimen vastatoimilla uhkailun olevan osa Venäjän valtapolitiikkaa. Tavoitteena on estää uhkakuvien toteutuminen ennakolta saamalla uhkailujen kohde toimimaan Venäjän etujen mukaisesti, esimerkiksi siis pitää Suomi Naton ulkopuolella.
Ulkopoliittisessa instituutissa vanhempana tutkijana työskentelevän Pynnöniemen mukaan Putinin Nato-lausunnoissa myös ohitetaan täysin Venäjän sotatoimien naapurivaltioissa aiheuttamat oikeutetut turvallisuushuolet.
Hänen mukaansa Naton kuvaaminen aggression lähteenä onkin tarkoitettu osin Venäjän sisäpoliittiseen käyttöön. Viestin luonne vain aiheuttaa heijastusvaikutuksia myös ulkomaille.
Aleksanteri-instituutin Smith toteaa Venäjän kärsivän siitä, että sen johdon kielenkäytöstä tuntuu puuttuvan kokonaan kohtelias vaihde. Omiin intresseihin liittyvät argumentit esitetään käytännössä aina
Venäjä on valmistautunut Suomen Nato-jäsenyyteen. Suomalaisten jahkailu ihmetyttää.
”Mikäli Suomi haluaa itselleen pitävät sotilaalliset turvatakuut Venäjää vastaan, sen kannattaa liittyä Natoon”, sanoo tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista.
Smith ei ymmärrä argumentteja, joiden mukaan sotilaallisen voimankäytön vaara nousisi Nato-jäsenyyden myötä. Hänen mukaansa koko järjestön olemassaololta häviää pohja, jos se ei kykene tarjoamaan jäsenilleen turvatakuita.
Venäjän näkökulmasta sotilaallisesti ja taloudellisesti merkittävästi vahvemman Naton haastaminen olisi puolestaan Smithin mukaan järjetöntä.
”Ei Venäjä niin sekaisin ole, että lähtisi haastamaan Naton sotaan”, hän toteaa.
Sen sijaan Natoon kuulumattomissa maissa pelko Venäjän sotilaallisesta voimankäytöstä on Smithin mielestä aiheellinen. Viimeistään Venäjän toimet Ukrainassa osoittivat maan olevan valmis sotilaalliseen voimankäyttöön, kunhan riskit ovat riittävän matalat.
Samalla Smith kuitenkin muistuttaa, ettei Venäjän voimankäytön riski ole Suomessa nykyiselläänkään kovin suuri.
”Olemme Nato-maiden ja Kiinan jälkeen todennäköisesti seuraavana listalla maista, joihin Venäjä ei hyökkäisi.”
Silti Nato-jäsenyys toisi Smithin mukaan lisäturvan. Tästä todistavat hänestä myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin kommentit siitä, ettei Venäjä hyökkäisi yhteenkään Nato-maahan.
Smith uskoo, että Lavrovin kommentit oli tarkoitettu osaltaan rauhoittamaan pelkoa lännessä. Vaikka Venäjä on osoittanut toimivansa entisen Neuvostoliiton alueella miten haluaa, Baltian maat ovat tästä Nato-turvatakuidensa vuoksi poikkeus.
Keskustelu Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä saattaa nousta esiin presidentti Vladimir Putinin Suomen-vierailulla perjantaina 1. heinäkuuta.
Smithin mukaan Venäjällä on jo pitkään valmistauduttu ajatukseen siitä, että Suomi ennemmin tai myöhemmin liittyy Natoon. Nykyinen jahkailu on jopa herättänyt venäläisissä ihmetystä.
Hän ei kuitenkaan usko, että Venäjä hyväksyisi Suomen Nato-jäsenyyden ilman vastareaktiota. Vaikka jäsenyys toisi sotilaalliset turvatakuut, Venäjällä olisi monia muita keinoja tuottaa kiusaa ja häiritä Suomea niin halutessaan.
Nato-jäsenyyden vaikutukset voisivat näkyä esimerkiksi Venäjän-kaupassa. Myös lapsikiistojen tai itärajan pakolaistilanteen kaltaiset toimenpiteet voisivat lisääntyä. Samoin Suomen vaalima kahdenvälinen erityissuhde Venäjään olisi todennäköisesti tiensä päässä.
Pääsääntöisesti Venäjän johto pyrkii Smithin mukaan kuitenkin välttämään retoriikassaan vaikutelmaa, jossa se suoraan kertoisi, mitä Suomen tulee tehdä. Samalla viesti on kuitenkin selvä: Nato on ykkösuhka ja Suomen Nato-jäsenyydellä on seurauksia.
Yleisesti Natosta Venäjän johdon kielenkäyttö onkin Lavrovin kommentteja lukuun ottamatta ollut kovaa.
Viimeksi kesäkuussa antamassaan lausunnossa presidentti Putin vertasi nykytilannetta aikaan toisen maailmansodan alla. Hän korosti valmiutta dialogiin mutta sanoi Venäjän olevan pakotettu nostamaan taisteluvalmiuttaan, koska ei saa lännestä positiivista vastausta.
Samaan aikaan Venäjällä oli käynnissä myös massiivinen, ilman ennakkoilmoitusta aloitettu liikekannallepanoharjoitus.
Suomen suuntaan jyrkintä kielenkäyttöä ei yleensä ole kuultu korkeimmalta valtiojohdolta, vaan esimerkiksi entisiltä neuvonantajilta.
Smithin mukaan presidenttitason viesti on pikemminkin ollut, että Nato-jäsenyys on Suomen oma päätös. Samalla on kuitenkin korostettu suomalaisten omaa Nato-vastaisuutta sekä Venäjän Natossa kokemaa uhkaa.
”Tämäkin sisältää vihjauksen seurauksista, mutta lausunto ei ole niin uhkaava. Samalla viesti pyritään pukemaan muotoon, joka puree erityisesti Nato-vastaisiin tai antiamerikkalaisiin suomalaisiin”, Smith sanoo.
Poikkeuksena sääntöön kesäkuussa 2015 Putin linjasi harvinaisen suoraan liittoutumattomuuden olevan Suomen turvallisuuden paras tae. Samassa yhteydessä hän korosti Venäjän reagoivan Naton toimintaan.
Tuoreessa artikkelissa tutkijat Katri Pynnöniemi sekä Olli-Matti Mikkola toteavat uhka-arvioiden julistamisen ja avoimen vastatoimilla uhkailun olevan osa Venäjän valtapolitiikkaa. Tavoitteena on estää uhkakuvien toteutuminen ennakolta saamalla uhkailujen kohde toimimaan Venäjän etujen mukaisesti, esimerkiksi siis pitää Suomi Naton ulkopuolella.
Ulkopoliittisessa instituutissa vanhempana tutkijana työskentelevän Pynnöniemen mukaan Putinin Nato-lausunnoissa myös ohitetaan täysin Venäjän sotatoimien naapurivaltioissa aiheuttamat oikeutetut turvallisuushuolet.
Hänen mukaansa Naton kuvaaminen aggression lähteenä onkin tarkoitettu osin Venäjän sisäpoliittiseen käyttöön. Viestin luonne vain aiheuttaa heijastusvaikutuksia myös ulkomaille.
Aleksanteri-instituutin Smith toteaa Venäjän kärsivän siitä, että sen johdon kielenkäytöstä tuntuu puuttuvan kokonaan kohtelias vaihde. Omiin intresseihin liittyvät argumentit esitetään käytännössä aina
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ihan heti ei tule selväksi, miksi Suomen natojäsenyys on Venäjän etujen vastaista. Siitähän on Venäjälle haittaa vain, jos Venäjän tarkoitus on hyökätä Suomeen tai painostaa sotilaallisesti jollain muulla tapaa. Jos tällaisia ei Venäjän suunnitelmissa ole, niin silloin Suomen natojäsenyydellä ei ole mitäön haittaa Venäjälle.
Eikä myöskään mitään hyötyä suomelle.
Ainoastaan hyötyä siitä on usapaskalle tekemällä Suomesta tositilanteessa taistelutanner.
Sehän ei rapakontakaista rosvoa enää silloin kiinnosta.
Hävitystä ja tuhoa usan toimesta ympäri maapalloa, ja aina joku muu korjaa jäljet!
Natojäsenyys nostaisi huomattavasti sitä kynnystä, että Suomesta tulisi taistelutanner. Venäjä on itsekin sanonut, ettei se hyökkää natomaihin.
Jos Venäjä aloittaa suursodan, niin Suomi on taistelutanner ihan riippumatta siitä onko Suomi tuolloin natomaa vai ei. Silloinkin on ilman muuta parempi olla natomaa kuin yksin.
Tosiasiassa muuten asia on niin, että Venäjä on se joka tuhoaa ja länsimaat korjaavat. En muista yhtään kohdetta, jossa Venäjä on humanitäärisen avun antaja tai sodanjälkeisten tuhojen korjaajana. Toki on niinkin, että Venäjä köyhänä valtiona on kykenevä kyllä tuhoamaan, mutta rahat eivät enää riitä tuhojen korjaamiseen.
Usa on kyllä tuhonnut sodissa, mutta on myös suurin avunantaja jopa entisille vihollisilleen.
Lipposen kaltaiset maanpetturit vastustaa suomen nato jäsenyyttä. Myisivät suomen mielummin venäjälle.
Lipposen nimi loistaa Tiitisen listalla.
Valehtelija käyttää useasti sanaa "vain".
Omissa valehteluissaan.....
itä trollit paniikissa
"Tutkijatohtori Hanna Smith Aleksanteri-instituutista."
Kertoo kaiken, kas kun ei Ulkopoliittisesta Instituutista. Samaa skeidaa molemmista. Mutta vakavasti puhuen, eiköhän pysytä pois NATOsta. Pidetään Suomi itsenäisenä.
"Mutta vakavasti puhuen, eiköhän pysytä pois NATOsta. Pidetään Suomi itsenäisenä. "
Kuten vuonna 1939? Jos silloin olisimme olleet Natossa (jota tuolloin ei ollut edes olemassa) niin koko sotaa ei olisi edes tapahtunut! Se on paras tapa säilyä itsenäisenä!
Tiltun mielestä palokunnan poistaminen estää tulipalot!