Vanhasen tilillä 410,000 työtöntä

Kun laskee yhteen työttömät työnhakijat, lyhennettyä työviikkoa tekevät, tukitoimenpiteillä työllistetyt, työvoimakoulutuksessa olevat ja työttömyyseläkeläiset, saa vastauksen kysymykseen, paljonko Suomessa on ihmisiä vailla oikeaa työtä. Tuoreimman, marraskuun työllisyyskatsauksen mukaan luku on yhä yli 400 000.

Kun maassa on 408 000 työtöntä, sillä ei ole suurta merkitystä, että heitä on nyt 5 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyys ei ole parantunut, vaikkakin on merkkejä siitä, että se olisi vähän paranemassa.

Avoimien työpaikkojen määrä kyllä kasvoi loppuvuonna 2004, mutta se ei juuri työttömiä auttanut. Uusiin työpaikkoihin pääsevät nyt opiskelijat ja kotityötä tehneet.

Toisin sanoen työllisyys kasvoi loppuvuonna. Mutta tähänkin voi huomauttaa, että alkuvuoden aikana työllisyys oli laskenut jyrkästi. Lopputulos on, että viime vuonna työllisyys hieman supistui. Hallituksen tavoitteet uusista työpaikoista jäävät näin saavuttamatta.

Teollisuuden työpaikat vähenevät edelleen, vaikka Elinkeinoelämän keskusliiton uusimman suhdannebarometrin mukaan työpaikkojen katoaminen nyt hidastuu.

Vain rakennusyritykset saattavat lisätä työvoimaa lähikuukausina. Rakennuksilla tehdään entistä enemmän työtunteja, mutta ketkä näitä työtunteja tekevät? Suomalaisten työttömyys ei välttämättä tästä helpotu. (Lue lisää aiheesta Virolaiset tulevat ohi tilaston ).

Etlan ennustepäällikkö Pasi Sorjonen pitää ongelmana sitä, mihin uudet työpaikat ovat syntymässä. Uusia työpaikkoja syntyy julkiselle puolelle — sektorille, jossa ei kilpailla. Esimerkiksi hoitotakuu kasvattaa paraikaa terveydenhuoltoa.

Etlan mukaan työvoima vähenee ennen pitkää ja silloin syntyy tilanne, jossa yhä pienempi määrä veronmaksajia joutuu kustantamaan yhä suuremman julkisen sektorin.

Sorjosen mukaan yksityiset palvelut voisivat kasvaa ja työllistää, jos kotimaista ostovoimaa on riittävästi. Etla on ehdottanut mietittäväksi kotitaloustyön verovähennysrajan poistamista. Se voisi olla tehokas tapa luoda uusia työpaikkoja.
2108
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Tässä näemme mihin vätysmäinen Keskustan puheenjohtaja pääministeri Matti Vanhanen on maamme saattanut.

Vanhanen on kuulemma uhonnut lyövänsä Ahon ennätykset.

Miten kauan isänmaa kestää tätä mannertenvälistä nahjusta?

Äänestä

Vanhanen änkytti tavallista enemmän selittäessään eilen televisiossa, kuinka nyt jäljellä olevana kahtena hallitusvuotena täytyy tarttua toimeen työttömyyden nujertamiseksi.
Mitähän sössö selittää kahden vuoden kuluttua?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Eeva-Riitta Seies kirjoitti:

Kun laskee yhteen työttömät työnhakijat, lyhennettyä työviikkoa tekevät, tukitoimenpiteillä työllistetyt, työvoimakoulutuksessa olevat ja työttömyyseläkeläiset, saa vastauksen kysymykseen, paljonko Suomessa on ihmisiä vailla oikeaa työtä. Tuoreimman, marraskuun työllisyyskatsauksen mukaan luku on yhä yli 400 000.

Kun maassa on 408 000 työtöntä, sillä ei ole suurta merkitystä, että heitä on nyt 5 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyys ei ole parantunut, vaikkakin on merkkejä siitä, että se olisi vähän paranemassa.

Avoimien työpaikkojen määrä kyllä kasvoi loppuvuonna 2004, mutta se ei juuri työttömiä auttanut. Uusiin työpaikkoihin pääsevät nyt opiskelijat ja kotityötä tehneet.

Toisin sanoen työllisyys kasvoi loppuvuonna. Mutta tähänkin voi huomauttaa, että alkuvuoden aikana työllisyys oli laskenut jyrkästi. Lopputulos on, että viime vuonna työllisyys hieman supistui. Hallituksen tavoitteet uusista työpaikoista jäävät näin saavuttamatta.

Teollisuuden työpaikat vähenevät edelleen, vaikka Elinkeinoelämän keskusliiton uusimman suhdannebarometrin mukaan työpaikkojen katoaminen nyt hidastuu.

Vain rakennusyritykset saattavat lisätä työvoimaa lähikuukausina. Rakennuksilla tehdään entistä enemmän työtunteja, mutta ketkä näitä työtunteja tekevät? Suomalaisten työttömyys ei välttämättä tästä helpotu. (Lue lisää aiheesta Virolaiset tulevat ohi tilaston ).

Etlan ennustepäällikkö Pasi Sorjonen pitää ongelmana sitä, mihin uudet työpaikat ovat syntymässä. Uusia työpaikkoja syntyy julkiselle puolelle — sektorille, jossa ei kilpailla. Esimerkiksi hoitotakuu kasvattaa paraikaa terveydenhuoltoa.

Etlan mukaan työvoima vähenee ennen pitkää ja silloin syntyy tilanne, jossa yhä pienempi määrä veronmaksajia joutuu kustantamaan yhä suuremman julkisen sektorin.

Sorjosen mukaan yksityiset palvelut voisivat kasvaa ja työllistää, jos kotimaista ostovoimaa on riittävästi. Etla on ehdottanut mietittäväksi kotitaloustyön verovähennysrajan poistamista. Se voisi olla tehokas tapa luoda uusia työpaikkoja.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu