löytyy tästä kuvasta: https://pbs.twimg.com/media/DD5YB6EWAAA_5I3.jpg
Suomennetaan kuvatekstiä vaikka näin:
- Ei ainakaan minun takapihalleni!
Suomennetaan kuvatekstiä vaikka näin:
- Ei ainakaan minun takapihalleni!
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Voi kun hauskaa. - Valitettavan ylimielinen asenne tuulivoiman kannattajilla. Ummistetaan silmät ihmisten todelleiselta hädältä.
Helsingistä on pitkä matka tuulivoima-alueille. Helsingistä on helppo kyykyttää köyhää.
Tuossa taitaa olla ennemminkin selitys tuulivoiman kannattamiseen.
Tosiasioiden sijasta perusteena käytetään fiktioita ja nehän saadaan väännettyä minkälaiseen solmuun tahansa.
Kyse on kuitenkin hiukan vakavammasta asiasta johon ei pilapiirrostetn todistusvoima aivan riitä.
"Tuossa taitaa olla ennemminkin selitys tuulivoiman kannattamiseen."
Niin on - jokainen, joka näkee omaa napaansa kauemmas, näkee kuvasta sen. Eri asia on, että myöntääkö sen muille.
Koska suomessa tuulivoimalle maksetaan sähköstä
melkein kolminkertainen tukkuhinta.
Tuulivoimala ei siis elinkaarensa aikana tuota mitään- vain tappiota.
Kompensaatioksi tuolle sähkönhinnalle se maksetaan verovaroista.
Siihen taas tarvitaan ydin- maaöljy ja hiilisähköä.
Lisäksi metsiin aikanaan jää aikanaan satoja tuhansia tonneja kalliomurskaa
terästä sekä tuhansia tonneja betonia.
Jäljet luonnossa ovat hirveät.
Valtava määrä ihmisiä työskentelee tienatakseen verorahat
tuulivoiman käyttöön.
Tuulivoimaa markkinoidaan saasteettomaksi.
Seurannaisvaikutukset ovat kaikkea muuta.
Taitaa olla älyllistä epärehellisyyttä.
Se on älyllistä epårehellisyyttä mitä suurimmassa määrin. Tai, eh, siinä määrin kuin sellaisesta voi olla kysynys.
Sitä kutsutaan yleisesti vihreäksi valheeksi, joka tunnetaan yleisesti jo suomi24.n eri palstoillakin. Tahallinen valehtelu ja vääristely on yleistynyt viime vuosina.
Miksei tuulivoimaloita laiteta laivojen keulalle kun siellä aina tuulee? Laivan perässä voisi vielä lennättää leijaa. Ihania ajatuksia, uskokaa pois.
On niitä jonkun verran ollut, kuviakin. Tässä pari uutisjuttua:
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/viking-linen-laiva-alkaa-kayttaa-tuulivoimaa-kannelle-tulee-24-metria-korkea-tolppa-24229303/
http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/706180/Moderni purje tyontaa rahtilaivaa
Vertailemalla ydinenergiaa, öljyä, hiiltä ja tuulivoimaa näiden kuvien perusteella vedotaan tietenkin tunteisiin. On helppo tuntea sympatiaa kivaa tuulivoimalaa kohtaan. Minä en pidä niitä mitenkään rumina. Johonkin tylsään havupuiseen maisemaan ne tuovat jopa pikatien ohella edes jonkinlaisen muistutuksen siitä kuka on tämän planeetan herra ja valjastanut erinäisiä ilmiöitä omaksi edukseen.
Kun positiivinen asenne on riittävän vahva, voidaan unohtaa luvut ja realiteetit. Unohdetaan vaikka raha. Kaikkien maan tuulivoimaloiden yhteenlaskettu tuotanto minimissään on surkea sekä suhteessa maksimituotantoon että absoluuttisesti. Kuinka paljon kannattaa rakentaa sellaista tuotantokapasiteettia, jonka lisäksi tarvitaan kuitenkin investointeja energian varastointiin ja/tai tuotantoon silloin kun ei tuule?
Saksassa tuotetaan paljon sekä tuuli- että aurinkoenergiaa silloin kun tuulee ja paistaa. Kun ei tuule tai paista, niin sitten palaa kivihiiltä ja kaasua.
https://energy-charts.de/power_de.htm?source=all-sources&month=1&year=2017
Esim tuulivoiman mallimaa Tanska tuottaa juuri nyt tuulivoimaa 32 MW: n teholla jja hiilivoimaa 2150 MW:n teholla. Vinkki: klikkaa "table".
http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/Pohjoismainen-voimajarjestelman-tila.aspx
Hyvä taulukko, pitääkin seurata. Aika karmaiseva havainto tuosta on, että Suomi tuhansien järvien (eli kaikkien näiden matalien ja matalalla olevien lätäkköjen) maana vesivoiman suhteen muistuttaa enemmän Tanskaa tai Viroa kuin Norjaa tai Ruotsia.
Kun kaapeli Norjasta Britanniaan saadaan käyttöön, niin onko oletettavissa että suunnilleen se maksimimäärä 1,4 GW kulkee jatkuvasti Norjasta tuonne ja on pois meidän markkinoiltamme? Ymmärrettävää tietysti että noin tehdään, jos samaan aikaan Norjassa vesivoimaa on yli omiksi tarpeiksi ja sähkö on halpaa.
Toisaalta Britanniassa tuulivoiman osuus näyttää kasvaneen aika vauhdilla eikä sielläkään aina tuule tarpeeksi. Norjan vesivoima olisi hyvä joustava osa.
Britanniassa nyt tuulivoimaa 1,7 GW, valtaosin sähkö syntyy kaasusta.
http://energynumbers.info/gbgrid
Yllättävän paljon aurinkovoimaa briteillä. Vaan kyllä siellläkin aurinko laskee iltasella.
Tuossa paikallista aikaa kahdeksan jälkeen jo Britannia tuotti enemmän aurinkosähköä kuin tuulisähköä. Luulisin, että noin globaalisti Britannia kuitenkin on suhteellisesti paljon otollisempaa tuulisähkön kuin aurinkosähkön tuottamiseen. Kun ihmiset käyttää päivällä sähköä, niin tuotantomuoto joka pilvisellä säälläkin elää sentään samassa rytmissä on vakaampi kuin hyvin ennustamaton tuulella käyvä.
Äkkiä ajatus siirtyy vaikkapa Saharaan, jossa olisi suunnaton potentiaali aurinkoa. Mikä sitten sen hyödyntämistä rajoittaisi: poliittiset olosuhteet paikallisesti, maailmanpolitiikka, paneelien raaka-aineiden niukkuus, sähkön siirron ongelmat... ? Näyttää maallikon silmiin vahvasti että sähköautot lähitulevaisuudessa suuressa mittakaavassa toimivat akuilla eikä polttokennoilla. Ja taas äkkiseltään vedyn tuottaminen polttoaineeksi siellä missä se on edullista ja käyttäminen siellä missä on kysyntää kuulostaisi paljon joustavammalta kuin lähes jatkuvaan suunnilleen pakkotahtiseen sähkön tuottamiseen perustuva systeemi.
Juuri nyt Suomessa kuluu karkeasti tuplasti sähköä sen verran kuin väkiluvultaan saman kokoisessa Tanskassa. Täällä on energiaa vievää metsäteollisuustuotteiden ja metallien valmistusta joka vie energiaa.
Norja kuitenkin kuluttaa sähköä vielä paljon enemmän kuin Suomi. Mihin se siellä käytetään. Teollisuuteen kuten Suomessakin? Minkä verran Norjan yli 100 000 sähköautoa jo lohkaisevat kulutuksesta?
Hatusta nostan arvauksen että tyypillistä yksityiskäytössä olevaa sähköautoa pitäisi keskimäärin ladata puolen kW teholla koko ajan. 100 000 autoa imisi siis 50 MW. Olkiluoto 3 liikuttaisi siis suunnilleen kaikkia Suomen henkilöautoja.
1 MW:n tehoisen tuulivoimalan valmistamiseen kuluu 220 tonnia hiiltä. Suomeen on tehty/suunnitteilla 3-5 MW:n voimaloita, joten hiiltäkin kuluu rutkasti enemmän. Se siitä tuulivoiman ihanuudesta.
Lähdetieto puuttuu.
Energian hinnassa tuulivoimalan käyttön tukemiseen menee kaksinkertaisesti sen tuotto.
Siis jos pörssisähkön hinta on 35 euroa/MWh niin tukeen menee 2 x 35 eli 70 euroa. Ja se on tuotettava sillä 'saastuttavalla' tuotannolla
Varsinaista tuholaistuutta siis tämä 'puhdas' ja 'ilmainen' tuulivoima.