1200–1300-lukujen taitteessa elänyt Mestari Eckhart oli kunnioitettu ja kiistelty henkilö.
Häneltä on paljon kuuluisia sitaatteja, joista poimin tähän yhden:
"Silmä, jolla minä näen Jumalan, on sama silmä, jolla Jumala näkee minut."
Onko tämä mielestäsi:
( ) Syvällinen totuus
( ) Mielenkiintoinen ajatus
( ) Harhaoppia
( ) Merkityksetöntä sanahelinää
( ) Valhe
( ) Jotakin muuta (mitä?)
Häneltä on paljon kuuluisia sitaatteja, joista poimin tähän yhden:
"Silmä, jolla minä näen Jumalan, on sama silmä, jolla Jumala näkee minut."
Onko tämä mielestäsi:
( ) Syvällinen totuus
( ) Mielenkiintoinen ajatus
( ) Harhaoppia
( ) Merkityksetöntä sanahelinää
( ) Valhe
( ) Jotakin muuta (mitä?)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Pistäisin lokeroon mielenkiintoinen ajatus, koska itse tulkitsisin tuon vuonna 2017 niin, että jumalat asuvat ihmisten päissä, ihmisen mielikuvituksessa ja silloinhan ihmisen silmä ja jumalan silmä ovat yksi ja sama asia. Ihminen on aina etsinyt jumalia sieltä sun täältä, vaikka ne kaikki asuvat hyvin lähellä, eli villin mielikuvituksen omaavien henkilöiden omassa päässä.
Mutta eikös tällainen jumalallisen ykseyden ajatus ala mennä aika pahasti idän uskontojen hiekkalaatikolle, buddhalaisuuden yms suuntaan?
Kieltämättä tuosta löytyy selvä yhteys idän uskontojen kanssa. Itse asiassa kaikki uskontojen mystiset suuntaukset ovat yllättävän lähellä toisiaan. En tiedä, onko mormonien tai skientologien keskuudessa mystistä perinnettä…
Mestari Eckhart olisi varmaankin julistettu pannaan tykkänään, ellei hän olisi ollut niin arvostettu.
Hänen kuolemansa jälkeen katolinen kirkko julisti melkoisen osan hänen opetuksistaan harhaopiksi.
No mikä on oma vastauksesi ja perustelusi noihin esittämiisi vaihtoehtoihin?
Vastaan "syvällinen totuus" sillä varauksella, että siinä tarkoitetaan Jumalalla aika paljon riviuskovaisten keskivertokäsityksestä poikkeavaa asiaa. Ehkä se on lähinnä panteismia, joskaan en suostu kuittaamaan hyväksytyksi kaikkea, mitä panteismin lipun alla on julistettu.
Tämä liittyy silloin tavallisen minä-kuvan harhaisuuteen ja samastumisen kohteen rajaamisen vaikeuteen, sekä kaiken syvälliseen ykseyteen.
Väärin tulkituksi tulemista välttääkseni, turvallisempaa olisi kai vastata "mielenkiintoinen ajatus" tai ehkä pikemminkin "mielenkiintoinen lause". Siinä käännetään käsitteitä totutusta poikkeavaan asentoon ja se tekee usein hyvää aivotoiminnalle.
Sun mielipiteilläs ei oo mitään merkitystä.
"Silmä, jolla minä näen Jumalan, on sama silmä, jolla Jumala näkee minut."
1835 Justus von Liebig keksi ohuilla hopeakerroksilla pääkkystettyjä peileje.
Sitä ennen piti tyytyä kiillotettuun kupariin /- kiveen tai tyyneen veden pintaan. Taikauskoiset ihmiset toisin eivät uskaltaneet katsoa "kuvastimeen" tai veden pintaan, koska pelkäsivät, että heijastuva kuva oli jonkun pahan olennon tuijottava ilmestys.
Yhtään jumalaa en ole elämäni aikana nähnyt ja olen varma, etten koskaan tule näkemäänkään.
«Yhtään jumalaa en ole elämäni aikana nähnyt ja olen varma, etten koskaan tule näkemäänkään.»
Ehkä saan tulkita tuon "näkemisen" tarkoittamaan yleisesti havaitsemista.
Mystikoiden kohdalla on huomattava, että he käyttävät uskonnollista sanastoa aika lailla eri tavoin kuin lähinnä pelkkään sanojen pyörittelyyn keskittyvät oppiuskovaiset. Homma menee siinä järjestyksessä, että ensin on subjektiivinen kokemus ja sitten etsitään sanalle jokin hyödyllisen tuntuinen tehtävä tuon kokemuksen ja sen seurausten muille viestittämisessä.
Sillä tavoinhan Jumala voidaan taikoa olevaksi käden käänteessä. Sanotaan Jumalaksi jotakin, mikä on kiistattomasti olemassa, vaikkapa vain kokemuksena mutta kumminkin.
Se tietenkin voi olla harhaanjohtavaa, jos lukijalla tai kuulijalla on valmis idea siitä, mitä Jumalalla tarkoitetaan eikä sanan merkitystä riittävän hyvin määritellä.
Jos katsotaan kulttuurien kokonaisuutta ilman takertumista vain Lähi-idän suuriin monoteismeihin, Jumalalla tai jumalilla tarkoitetaan hyvin laajaspektrisesti eri asioita.
Otetaanpa seuraavaksi arvioitavaksi viisaudeksi jotakin kristinuskon piirin ulkopuolelta ja ihan tästä ajasta. Sufilainen runoilija ja mystikko Ryan Makhani on kirjoittanut näin:
"Huilu on aivan tyhjä. Hengitys vain virtaa sen läpi, laulaa ja tanssii. Tyhjänä oleminen ei ole tyhjyyttä."
En halua kommentoida ensimmäisenä taaskaan. Avausviestin monivalinta soveltunee tähänkin.
Minusta tyhjä on tyhjää niin kauan, kunnes siellä "virtaa" tai on jotakin.
Nyt vaikuttaa siltä, että Vaari on alkanut polttaa pilveä, syömään sieniä tai ottamaan happoa.... Sen verran on mystiikkaa ilmassa.
Vaari, oletko tällä hetkellä Amsterdamissa onnellisessa olotilassa??? Voit tunnustaa rehelllisesti.
Ihan kotimaassa ja pääkaupunkiseudulla kotona näitä kirjoittelen. Ei sen kummempia piristeitä kuin että tuli laitettua tomaattisalaattiin aika napakasti valkosipulia. Pysyypä vampyyrit loitolla…
Mystiikka on ennen kaikkea käytännöllistä suhtautumista perimmäisiin kysymyksiin. Oivallusten tähtäimessä on aina elämä ja toiminta. Pelkkä uskominen on siihen verrattuna joutavaa, kohdistuipa se sitten ihan mihin tahansa.
(x) Mielenkiintoinen ajatus.
Olen kohdannut Jumalan, ja lähestyessäni häntä mielessäni, näin valkoista valoa, mutta en silmilläni. Halusin vain jäädä Hänen luokseen, mutta Hän heitti minut pois.
Jos tuo silmä on sama, jolla Jumala näkee minut, ehkä Hän näkee minussa pelkkää pimeyttä, haluaa pois luotani, mutta ottaa minut avosylin vastaan.