hyperinflaatioineen olivat kokonaan saksalaisten omaa hölmöilyä. Liittoutuneilla ja sotakorvauksilla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa vaikka äärioikeisto on jo 100 v niin hölissyt. Kyseessä on sitkeästi toisteltu puhdas propagandamyytti, johon eräät heikosti tosiasioita tuntevat ovat alkaneet uskoa ja sitä toistella.
Suomi kärsi Talvi-, Jatko- ja Lapinsodista paljon raskaammin kuin mitä Saksa kärsi 1. M-sodasta ja sen rauhansopimuksesta mutta ei Suomessa homma karannut käsistä kuten Saksassa kävi. Tosin meitä auttoi se kun itänaapuri solmi hyvät kauppasuhteet Suomen kanssa mutta silti.
Suomi kärsi Talvi-, Jatko- ja Lapinsodista paljon raskaammin kuin mitä Saksa kärsi 1. M-sodasta ja sen rauhansopimuksesta mutta ei Suomessa homma karannut käsistä kuten Saksassa kävi. Tosin meitä auttoi se kun itänaapuri solmi hyvät kauppasuhteet Suomen kanssa mutta silti.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Itänaapurista on ollut meille sekä hyötyä että haittaa, hyötyä ehkä kuitenkin enemmän.
No nytkö ne evakot eivät olleetkaan riesa joka vei sukusi miljoonien maaomaisuudet ja tuottoisat kauppasuhteet Stalinin nälkää näkevään vankilaan. Suomi selvisi sotien jälkeen juuri ja juuri hätäisillä ratkaisuilla. 60-luvulla paöjastui miten lyhytnäköisiä oltiin. Evakoille annetut pientilat ja niistä maksetut valtavat korvaukset ajoivat Suomen siihen tilaan, että kaupunkien työväen ja maaseudun siirtoväen massamuutto Ruotsiin oli väistämätön. Onneksi oli Korean sota joka viivytti 60-luvun vararikkoa. Jooseppi uhrasi pohjolan eristääkseen jenkit Kiinasta. Suomessa elettiin Korean sodan takia nousukautta.
Hyperinflaatioksi+nimitetään+tilannetta,+jossa+inflaatio+nousee+hillittömän+korkeaksi.+Määritelmä+ei+ole+tarkka:+kun+Venäjällä+oli+1990-luvulla+Neuvostoliiton+hajottua+40+prosentin+kuukausittainen+inflaatio+(5+700+%+vuodessa),+taloustieteilijät+olivat+eri+mieltä+siitä,+onko+kyseessä+hyperinflaatio+vai+ei.+Perussa+Alan+Garcían+ensimmäisellä+kaudella+(1985–1990)+inflaatio+oli+tuhansia+prosentteja+vuodessa+ja+maan+valuutta+vaihdettiin+kahteen+kertaan.
Kyllä ne rasvaletit etelässä kuitenkin rahastivat Saksalla nykyiseen malliinsa. Ranskan sodan runtelemaa Saksaa kohtaan harrastama riisto oli armotonta. Kreikkalaiset mielipuolet vaativat nykyäänkin Saksalta yli kolmensadan miljardin sotakorvauksia. Järkevän maksusuunnitelman laatiminen olisi estänyt Saksaa luisumasta kohti diktatuuria, jatkuihan kauppa neukunkin kanssa siitä huolimatta, että bolsut jätti velat maksamatta.
Ranskan sodan runtelemaa Saksaa kohtaan harrastama riisto oli armotonta.
Saiskos esimerkkejä siitä ? Saksa riisti armotta Ranskaa ja kaikkia miehittämiään maita, nykyrahassa satoja miljardeja euroja tai jopa tuhansiakin.
Kreikkalaiset mielipuolet vaativat nykyäänkin Saksalta yli kolmensadan miljardin sotakorvauksia
Ainahan vaatia voi mutta kerro paljonko Saksa on maksanut tai aikoo maksaa koskaan.
No esimerkiksi vaikka Ruhrin miehitys, sehän oli oikean italialaisen mafiooson taktiikkaa. Lattareiden ominaisuus on tunnetusti pikkumaisuus johon kuuluu kostonhimo, ilmankos Putteli tulee niin hyvin juttuun Silvion kanssa. Britit menettivöt miljoonia ja olivat silti valmiita osoittamaan armoa vihollistaan kohtaan. Keynes oli yksi kovimmusta Versaillesin sopimuksen arvostelijoista. Suomalaisillehan tämä ylivertainen lattarikulttuuri on tuttu Arevan ja Kreikan tilanteista. Onneksi Setä Samuli määrää lännessä, muutenhan Saksa lypsettäisi kuiviin.
------ esimerkiksi vaikka Ruhrin miehitys----
Se oli pieni ja lyhytaikainen episodi jolla ei ollut mitään vaikutusta mihinkään. Lisäksi sekin johtui Saksan haluttomuudesta alkaa maksamaan sotakorvauksia.
"jolla ei ollut mitään vaikutusta mihinkään. "
- No pientä rajaa, johan nimimerkkisikin "totuus-asiaan" pitäisi vaatia.
Ranskalaisten ja belgialaisten toteuttama Ruhrin alueen miehitys ja siitä johtuva saksalaisten passiivinen vastarinta , joka tyrehdytti tuon alueen taloudellisen toimeliaisuuden oli viimeinen niitti tässäkin topicissa käsiteltäviin syihin mitkä johtivat hyperinflaatioon tuolloin.
Ruhrin alueen merkitys Saksan teollisuudelle ja erityiseti ulkomaankaupalle , josta nuo sotakorvauksiin vaaditut kultamarkat olisi pitänyt repiä, oli aivan omaa luokkaansa sillä Ruhrin alueen ollessa poissa pelistä oli Saksan kansainvälinen kilpailukyky suurin piirtein nollan luokkaa.
Yhtenä syynä olosuhteiden muutoksille siinä kun hyperinflaatio saatiin selätettyä mainitaan AINA myös tämä ranskalaisten kuristusotteen kirpoaminen Ruhrin alueesta , joten tuskin kovin merkityksettömästä asiasta on kysymys.
Tappaa lypsylehmä maksukyvyttömäksi. Heehh. Korkeintaan sinulta, entisiltä itäblokin asukeilta ja etelän ukoilta tulee tuloista viisautta. Daladier oli toki lopulta järkimies, vaikka hänenkin tavoitteenaan oli kierosti joko estää sota tai paikallistaa sota pohjoiseen lupailemalla suomalaisille kaikenlaista jännää.
On se hankala myöntää, että lattarit eivät kovinkasn sotaisia olleet viime vuosisadalla ekaa erää ja seikkailuja lukuunottamatta. Ducekin puhui murhaajien ja pedrastien maan aiheuttamasta uhasta Euroopan rauhalle, vaikka suurimmat syypäät olivat omaan kulttuuripiiriin kuuluvat ukot Versaillesissa ja rähinänlietsojat Moskovassa. Oli katala temppu yrittää paikallistaa sotaa pohjoisten barbaarien alueilla pois Rooman ja Pariisin liepeiltä.
Esittelin v.1959 silloin juuri lukion suorittaneelle ja jatko-opintja suunnitelleelle saksalaispojalle postimerkkejä, joita keräilin. Tuon Saksan 1920-luvun hyperinflaation ajan saksalaisissa postimerkeissä oli lisäpainamilla kirjepostin merkkien hinnat miljoonaluokkaa. Saksalaispoika ei uskonut asiaa, vaan hän väitti merkkejä väärennöksiksi. Vaikka kirjastossa sitten sen jälkeen näytin hänelle saksalaisia postiemerkkiluetteloita (Michel), joissa oli samat tiedot, niin ei Saksan poika silti antanut periksi. Väärennöksiä kaikki. Muuten samalla tavalla hän uskoi väärennöksiksi sota-ajan "Generalkuvernement"-postimerkit, joita Saksa julkaisi Puolan miehitysalueellaan. Eipä ole ollut saksalaiskouluissa historian opetus ajan tasalla sota-ajan jälkeisinä aikoina 1940- ja 1950-luvuilla.
Itsekin nuorena miehenä ihmettelin silmät pyöreinä noita saksalaisia postimerkkejä , joissa oli lisäpainatuksilla nimellisarvot aivan käsittämättömän suuria.
Tuntuupa oudolta että lukion käynyt saksalaispoika ei tiedä maansa menneisyydestä , joten mitä lienevät opettaneen tuolloin saksalaisissa kouluissa ?
Marsalkka Foch oli aikansa Morgenthau ja aito kostonhimoinen pikkumainen rasvaletti. Foch vaati Saksan muuttamista maatalousmaaksi ja piti Versaillesia aivan liian heikkona. Fochilla ei jostain syystä ollut vastaavia huolia Venäjän suhteen. Pitää muistaa, että kaikenlisäksi nämä rauhanmiehet sulloivat kansallisia vähemmistöjä luomiinsa valtioihin. Ahvenanmaalaisia ei voi verrata sudeetteihin tai kroaateihin, koska Ruotsissa ei vakavasti harkittu Ahvenanmaan kaappaus eikä ahvenet kuuluneet Ruotsiin ennen ensimmäistä maailmansotaa. Aatun masnmiehiltä Itävalta-Unkarin saksalaisilta eivät Fochit ja muut paljoa kyselleet, että haluavatko kuulua Tsekkoslovakiaan, Jugoslaviaan tai Puolaan.
------Foch vaati Saksan muuttamista maatalousmaaksi ja piti Versaillesia aivan liian heikkona. --
Kieltämättä ihan oikea näkemys. Sen toteuttaminen olisi estänyt seuraavan sodan.
....Fochilla ei jostain syystä ollut vastaavia huolia Venäjän suhteen.---
Miksi olisi pitänyt olla ?
----Pitää muistaa, että kaikenlisäksi nämä rauhanmiehet sulloivat kansallisia vähemmistöjä luomiinsa valtioihin----
Käytännössä kaikissa maapallon valtioissa on aina ollut ja tulee olemaan kansallisia vähemmistöjä. Keinotekoinen selitys yhtään millekään asialle, normaalia menoa.
Niinpä niin. Uskoivat sinun tapaisten hölmöjen NEPEJA ja muita vastaavia. Jooseppihan liitti oikein Normandie-Niemenin osaksi neukun ilmavoimia hyödyntäen näin taitavasti latinojen imartelunkipeää turhamaisuutta. Oikeat 'rauhantahtoiset' aikeensa Neuvostoyhteiskunnan Arkkitehti paljasti amerikkalaiselle todetessaan, että 'Tsaari Aleksanteri pääsi Pariisiin'. Ranskalaiset ovat nykyään viisastuneet, Mistral jäi satamaan.
"hyperinflaatioineen olivat kokonaan saksalaisten omaa hölmöilyä. Liittoutuneilla ja sotakorvauksilla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa"
-- Asia ei ole ihan näin yksiselitteinen, sillä noilla vaadituilla sotakorvauksilla oli kyllä merkityksensä sekä saksalaiseen talouselämään että etenkin ulkomaankaupalle ja myöskin Saksan luottokelpoisuudelle saada ulkomaista lainarahaa investointeihin ,joiden avulla kansantalous pystyisi edes yrittämään tuottamaan maksuvalmiutta noiden korvaustenkin suorittamiseen.
Näistä asioista on olemassa valtava määrä erilaista ihan asiallista tutkimustietoa , joten mitään perusteettomia arveluja ei oikeastaan enää tarvitsisi kenenkään heitellä.
Koko ongelman ytimen muodosti se että Saksan oli maksettava sotakorvauksia sodan voittajille – lähinnä Ranskalle – yhteensä 132 miljardin markan edestä (nykyrahassa n. 330 mrd. euroa) ja etenkin se että sotakorvaukset tuli maksaa suoraan kullassa tai kultaan sidotuissa markoissa tai muussa omaisuudessa.
Tässä kohtaa tuleekin sitten esille myös tuo ranskalaisten suorittaman Ruhrin alueen miehityksen merkitys myös tähän hyperinflaation kehittymiseen, sillä koska Saksan raskain teollisuus Ruhrin alueella oli paitsi Ranskan ja Belgian joukkojen hallussa vuoden 1923 alusta lähtien myös yleislakossa, ei kultaa voitu hankkia laajamittaisen viennin avulla, eikä muuta korvaukseksi kelpaavaa omaisuutta (laivat ja teollisuuden tuotantovälineet) ollut tuotettavissa nopealla aikataululla.
Otan tähän lyhyen lainauksen Veli-Pekka Suorsan artikkelista jossa käsitellään näitä sotakorvausten vaikutusta hyperinflaation syntyyn:
"Sotakorvaukset tarkoittivat kuitenkin sitä, että Saksan kansantalous tulisi jatkuvasti nettovelkaantumaan eli menettämään kultaa ulkomaille. Maksutase oli jo ennen sotakorvauksia lähtökohtaisesti alijäämäinen, koska saksalaiset yritykset joutuivat maksamaan Ruotsille rautamalmin ostosta johtuneita velkoja. Mikäli sotakorvauksia maksettaisiin liikaa kullassa, ajautuisi maa välittömästi maksutasekriisiin, koska sillä ei olisi riittävästi kultaa ulkomaankaupan käymiseksi ja kansainvälisten pääomavirtojen kattamiseksi. Tässä yhtälössä ainoaksi liikkuvaksi osaksi jäi inflaatio, joka mahdollistaisi markkojen käyttämisen hetkellisesti ja pidemmässä juoksussa vapauttaisi riittävästi kultaa sotakorvausten maksuun. Muut vaihtoehdot olisivat johtaneet joko koko valuuttajärjestelmän tai talousjärjestelmän välittömään romahdukseen."
Tässä on linkki koko tuohon Poliittisen talouden tutkimuksen seuran Veli-Pekka Suorsan artikkeliin jossa on aika hyvä kokonaisesitys Saksan hyperinflaatiosta ja myöskin mielenkiintoista näkökulmaa nykypäivän tilanteeseen euron kanssa.
http://www.poliittinentalous.fi/saksan-hyperinflaation-opetukset/
Tuo ketju joka johti hyperinflaatioon ei ole mitenkään yksinkertainen ja helposti avautuva prosessi kokonaisuudessaan. Monta liikkuvaa tekijää tarvittiin näinkin hurjan lopputuloksen aikaansaamiseen , mutta sotakorvaukset olivat yhtenä syynä siellä pohjalla , aivan aukottomasti.
Aatulle ei mikään kompromissi käynyt, Joosepille olisi käynyt.
Tuo on aivan samaa velkaorjuutusta johon esim. Suomi on ajettu. Muistakaa Jyrki Kataisen sanat keväällä 2008: Suomi voi hyvin velkaantua, velkataseemme on liian matala. Velaton on maa on "epäilyttävä". Nyt kaikki iloisesti velkaatumaan!
Katainen palkittiin Suomen talouden romuttamisesta korkealla viralla EU:ssa.
------tai muussa omaisuudessa----
Noinhan Suomikin joutui tekemään, omaisuudella maksoimme.
No näinhän ne se oli Saksankin kohdalla. Kyllä velkojille kelpasivat toki eri omaisuuserätkin , ne mitä oli heti saatavissa.
Tuo loppusumma , josta ranskalaiset olivat valmiita pitämään kiinni katkeraan loppuun saakka, oli vain aikamoinen urakka valtakunnalle joka EI saanut ulkomaista rahoitusta käytännössä lainkaan tuossa vaiheessa. Tilannehan muuttui sitten myöhemmin Saksankin kanssa.
Suomi sai sitten aikanaan, kun omia korvauksiamme jouduimme makselemaan , ulkomailta erilaisia lainoja joiden avulla näiden meikäläisten kontolle tulleet sotakorvaukset saatiin kuitattua.
Amerikalta ei saatu sotien jälkeen penniäkään. Tuskin edes sinä olisit niin tyhmä, että sodan runtelemalle maalle lainaisit.
"Amerikalta+ei+saatu+sotien+jälkeen+penniäkään.+Tuskin+edes+sinä+olisit+niin+tyhmä,+että+sodan+runtelemalle+maalle+lainaisit."
USA muistaakseni vastusti niitä rauhanehtoja mitkä toteutuivat I maailmansodan jälkeen, Ranska ja Britit halusivat kuitenkin kostaa ja rauhanehdot olivat sitten mitä olivat.
II maailmansoan jälkeen Marshall apu oli USA:n apua Euroopalle, eikä ollenkaan tyhmää näin jälkikäteen katsottuna.
Mitätön summa verrattuna siihen mitä niiden liittolainen vaati korvaukseksi itse aiheuttamastaan sodasta. Yritit väittää, että Amerikan pankkien avulla muka maksettiin raskaat sotakorvaukset.
"Yritit väittää, että Amerikan pankkien avulla muka maksettiin raskaat sotakorvaukset."
-- Eipä hätiköidä.
Väitteeni oli vain yksinkertaisesti se että Suomi tarvitsi ja sai valuuttalainaa, hankkiakseen ulkomaita tarvittavia raaka-aineita ja materiaaleja metalliteollisuutensa tarpeisiin , joilla suoritettiin näitä määrättyjä sotakorvauksia.
Väite on lienee totta , sillä Suomen valtion kultavarannot olivat käytännössä syöty jo talvisodan aikana sekä valuuttareservit lienivät yhtälailla olemattomat . Kun tiedetään että suomalainen metalliteollisuus EI ollut täysin omavarainen , niin ulkomailta piti materiaalia hankkia näihin tarpeisiin.
Mikäli näin ei ollut , niin mikä estää laittamasta tähän kättä pitempää vastaukseksi , niin katsotaan yhdessä tuota tilannetta uusin silmin....
Tampella oli valmistanut vetureita jo 1900-luvun alusta lähtien ja laivanrakennus oli niin vahvaa, että sitä piti oikein Pariisissa rajoittaa. Patarautansa Suomi sai todennäköisesti Outokummulta ja Saksan miehitysvyöhykkeiltä, Amerikasta saaduilla roposilla ei ollut mitään vaikutusta asiaan.
Weimarin tasavallassa toteutettiin samaa talouspolitiikkaa, mitä luopiosiniset-uvakin suosittaa.
No ainakin Weimarin Saksassa Keskuspankki ja valtiovarainministeriö sekä hallitus vetivät tehokkaasti eri suuntiin , joten lopputuloskin oli sitten mitä oli...
... Soinin joukkueen kyseessä ollen , ei kannata ihan mahdottomia odotella. Ei tarvitse pettyä niin usein.