Metsistä vaara tulla päästöjen aiheuttaja nyt, esittää vihreät.
Metsän vuosikasvun vuoteen 2030 mennessä arvioidaan nousevan 115–120 miljoonaan kuutiometriin. Maan hallituksen ja metsäsektorin samansuuntaisten arvioiden mukaan hakkuiden määrä sanottuun ajankohtaan mennessä saattaisi nousta 80–85 miljoonaan kuutiometriin.
Näiden positiivisten näkymien toteutumista varjostaa EU:n ilmastopolitiikan uudet suunnitelmat. Ne saattavat rajoittaa suomalaismetsien – maailman parhaiten hoidettujen metsien – ajateltua käyttöä.
Vähintäänkin vaara on, että EU:n ns. LULUCF -ratkaisut saattavat muuttaa Suomen metsät laskennalliseksi hiilidioksidipäästöjen tuottajaksi eikä niiden sitojaksi, hiilinieluksi, hiilivarastoksi! Jatkossa tämä merkitsisi jopa satojen miljoonien eurojen vuosittaisia päästökustannuksia.
EU:n käsittämättömät suunnitelmat ottavat kansallisessa hiilitaseessa maankäytön muutokset kyllä huomioon täysimääräisesti päästöjen aiheuttajana. Metsän kasvusta tase huomioisi vain kasvun ja hakkuiden eron siltä osin kuin se ylittää ns. vertailutason eli käytännössä siltä osin kuin se ylittää taakse jääneiden vuosien aikana toteutuneen kasvun ja hakkuiden erotuksen.
Niinpä Suomen metsät, joiden hiilivarasto on lisääntynyt valtavasti viime vuosikymmeninä ja erityisen paljon muutaman vuoden takaisten finanssikriisin vuosien aikana, saattavat tällaisessa laskentamallissa muuttua päästöjen aiheuttajaksi. Vaikka uutta hiilivarastoa syntyy joka vuosi kymmeniä miljoonia C02-tonneja.
Metsän vuosikasvun vuoteen 2030 mennessä arvioidaan nousevan 115–120 miljoonaan kuutiometriin. Maan hallituksen ja metsäsektorin samansuuntaisten arvioiden mukaan hakkuiden määrä sanottuun ajankohtaan mennessä saattaisi nousta 80–85 miljoonaan kuutiometriin.
Näiden positiivisten näkymien toteutumista varjostaa EU:n ilmastopolitiikan uudet suunnitelmat. Ne saattavat rajoittaa suomalaismetsien – maailman parhaiten hoidettujen metsien – ajateltua käyttöä.
Vähintäänkin vaara on, että EU:n ns. LULUCF -ratkaisut saattavat muuttaa Suomen metsät laskennalliseksi hiilidioksidipäästöjen tuottajaksi eikä niiden sitojaksi, hiilinieluksi, hiilivarastoksi! Jatkossa tämä merkitsisi jopa satojen miljoonien eurojen vuosittaisia päästökustannuksia.
EU:n käsittämättömät suunnitelmat ottavat kansallisessa hiilitaseessa maankäytön muutokset kyllä huomioon täysimääräisesti päästöjen aiheuttajana. Metsän kasvusta tase huomioisi vain kasvun ja hakkuiden eron siltä osin kuin se ylittää ns. vertailutason eli käytännössä siltä osin kuin se ylittää taakse jääneiden vuosien aikana toteutuneen kasvun ja hakkuiden erotuksen.
Niinpä Suomen metsät, joiden hiilivarasto on lisääntynyt valtavasti viime vuosikymmeninä ja erityisen paljon muutaman vuoden takaisten finanssikriisin vuosien aikana, saattavat tällaisessa laskentamallissa muuttua päästöjen aiheuttajaksi. Vaikka uutta hiilivarastoa syntyy joka vuosi kymmeniä miljoonia C02-tonneja.
Vastaukset 2
Vanhimmat
suomen kallein puolue,
kusetusta,
ryöstönomaistakiristystä 60 luvulta alkaen...
maalaisliitto kiristää lisää rahaa...