Tämä maailman erikoisin järjestelmä, jossa kirkolla on verotusoikeus, viranomaisasema ja itsemääräämisoikeus kirkolliskokouksen kautta, näyttää tulevan tiensä päähän oppiriitojen kautta.
Aikoinaan jo naispappeus koetteli kirkon ja valtion suhteita hyvinkin ankarasti. Jotkut erkaantuivat kirkosta tämän takia. Uskomatonta kyllä oli, että tuolloin asian katsottiin olevan "papin omantunnonasia", jos ei halunnut toimittaa jumalanpalvelusta naispapin kanssa. Normaalissa työsuhteessa tällaisen tilanteen avainsanoja olisivat olleet vähintään syrjintä ja työpaikkakiusaaminen.
Nyt on pahempi tilanne edessä, kun kirkolliskokous ei todennäköisesti koskaan hyväksy samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihmimistä kirkollisena toimenpiteenä. Jossakin vaiheessa eduskunta kyllästyy tilanteeseen, jossa kirkolliskokous voi ainakin jossakin määrin kieltää pappeja tottelemasta lakia.
Jatkossa tulee yhä enemmän tilanteita eteen, jossa eduskunnan ja kirkolliskokouksen kannat lain velvoittavuudesta ovat hyvin erilaiset. Tällöin luonnollisesti eduskunta alkaa pohtia, miksi kirkolla on verotusoikeus, jos näkemykset lakien velvoittavuudesta menevät kirkolliskokouksen kanssa niin usein törmäyskurssille?
Ilmeisesti ehkä hieman yllättäen juuri kirkon sisäiset oppiriidat ja etenkin sen ajautuminen tömäyskurssille eduskunnan kanssa vauhdittavat pohdintaa kirkon verotusoikeuden mielekkyyden arvioimista ja kirkon eroa valtiosta. Autonominen valtiosta riippumaton kirkko omine veronkeruineen takaisi kirkon oman vallan säännellä toimintaansa sekä ei aiheuttaisi nykyisenkaltaisia tilanteita, jossa toiminnan rahoittaja on eri mieltä toiminnan sisällöstä.
Kirkko vetoaa aina suoraviivaisesti sen itsehallinnolliseen asemaan. Eduskunta ei vastavetona toistaiseksi ole korostanut asemaansa voidessaan tarvittaessa laittaa kirkkoa ja valtiota koskevien suhteiden lainsäädännöllisen uusimisen alulle, mutta vielä sekin päivä tulee. Rahoittajan pitää voida saada vaikuttaa missä tahansa rahoittamassaan organisaatiossa. Jos rahoitettava organisaatio toimii ei toivotulla tavalla, niin rahoitus loppuu. Näin on kaikessa tukitoiminnassa aina ollut ihmiskunnan historiassa.
Aikoinaan jo naispappeus koetteli kirkon ja valtion suhteita hyvinkin ankarasti. Jotkut erkaantuivat kirkosta tämän takia. Uskomatonta kyllä oli, että tuolloin asian katsottiin olevan "papin omantunnonasia", jos ei halunnut toimittaa jumalanpalvelusta naispapin kanssa. Normaalissa työsuhteessa tällaisen tilanteen avainsanoja olisivat olleet vähintään syrjintä ja työpaikkakiusaaminen.
Nyt on pahempi tilanne edessä, kun kirkolliskokous ei todennäköisesti koskaan hyväksy samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihmimistä kirkollisena toimenpiteenä. Jossakin vaiheessa eduskunta kyllästyy tilanteeseen, jossa kirkolliskokous voi ainakin jossakin määrin kieltää pappeja tottelemasta lakia.
Jatkossa tulee yhä enemmän tilanteita eteen, jossa eduskunnan ja kirkolliskokouksen kannat lain velvoittavuudesta ovat hyvin erilaiset. Tällöin luonnollisesti eduskunta alkaa pohtia, miksi kirkolla on verotusoikeus, jos näkemykset lakien velvoittavuudesta menevät kirkolliskokouksen kanssa niin usein törmäyskurssille?
Ilmeisesti ehkä hieman yllättäen juuri kirkon sisäiset oppiriidat ja etenkin sen ajautuminen tömäyskurssille eduskunnan kanssa vauhdittavat pohdintaa kirkon verotusoikeuden mielekkyyden arvioimista ja kirkon eroa valtiosta. Autonominen valtiosta riippumaton kirkko omine veronkeruineen takaisi kirkon oman vallan säännellä toimintaansa sekä ei aiheuttaisi nykyisenkaltaisia tilanteita, jossa toiminnan rahoittaja on eri mieltä toiminnan sisällöstä.
Kirkko vetoaa aina suoraviivaisesti sen itsehallinnolliseen asemaan. Eduskunta ei vastavetona toistaiseksi ole korostanut asemaansa voidessaan tarvittaessa laittaa kirkkoa ja valtiota koskevien suhteiden lainsäädännöllisen uusimisen alulle, mutta vielä sekin päivä tulee. Rahoittajan pitää voida saada vaikuttaa missä tahansa rahoittamassaan organisaatiossa. Jos rahoitettava organisaatio toimii ei toivotulla tavalla, niin rahoitus loppuu. Näin on kaikessa tukitoiminnassa aina ollut ihmiskunnan historiassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.