Tietoa tritiumista

Aloituksen lainauksen lähdelinkki unohtui, tämä:
http://docplayer.fi/17865379-Radioaktiiviset-aineet-ja-ravinto.html

Fukushimasta on miljoona tarinaa. Yksi niistä kertoo, että 2011 jälkeen Fukushimasta on vuotanut Tyyneen Valtamereen yhteensä 20-40 biljoonaa (miljoonaa miljoonaa) becquereliä säteilevää tritiumia. Sitä ei ole kerrottu, että esimerkiksi itsevalaisevassa lentokoneessa exit-kyltissä voi olla noin biljoona becquerelia tritiumia. Onnettomuusalueelta on siis uutisten mukaan livahtanut mereen yksi EXIT-kyltti kuukaudessa.

(Haukotus)

On se myrkkyä tuo tritium. Tritiumin säteily pysähtyy ilmassa alle yhden senttimetrin matkalla ja pysähtyy myös ihmisen ihon uloimpaan (kuolleeseen) kerrokseen.

Nyt ymmärrän miksi ydinvoiman kannatajalle tritium on "käytännössä vaaratonta": hyvällä tuurillahan se on haitallista tai vaarallista ehkä vain hänen jälkeläisilleen.

Tritium on haitallista (tai vaarallista) ainoastaan nieltynä. Ydinvoimaloiden piipuista se lentää ensin ilmaan, yhdistyy hapen kanssa ja päätyy vesistöön. Radioaktiivinen vesi sitten imeytyy ihon, keuhkojen ja ruoansulatuksen läpi. DNA-molekyylille tritium on mutaatiota aiheuttava aine.

"Mutageenit

Mutageenit ovat siis aineita, jotka voivat aiheuttaa soluissa mutaatioita. DNA-vaurio ei automaattisesti johda mutaatioon. Vaurio voidaan korjata tai jos korjaus epäonnistuu, solu voi itse käynnistää "itsemurhamekanismin" eli apoptoosin, jossa solu purkautuu rakennusaineisiinsa. Ellei tätäkään tapahdu, muut solut voivat tunnistaa muuttuneen solun vieraaksi ja tuhota sen. Jos solu kuitenkin säilyy elossa, DNA-vaurio voi johtaa pysyvään mutaatioon solussa. Silloin mutaation paikka ratkaisee, onko siitä jotain haittaa.

Sukusolussa seuraus voi olla pysyvä geneettinen muutos, hyvä tai huono. Yksittäisessä elimistön ns. somaattisessa solussa haitta aiheutuu käytännössä vain, jos mutaatiosta seuraa syöpäsolun syntyminen, mikä edellyttää tiettyjen solun jakautumisen säätelyyn osallistuvien geenien mutaatioita. Muun geenin häiriintyminen yhdessä yksittäisessä solussa ei aiheuta sen kummempia häiriöitä elimistölle."

"Radioaktiivinen aine "käytännössä vaaratonta"? Kuka kertoo mitä se tarkoittaa?"

Fysiikan maailma on ihmeellinen. On puoliintumisaikaa ja pitoisuutta. Annos tekee myrkyn jne.

http://www.irsn.fr/EN/Research/publications-documentation/radionuclides-sheets/environment/Pages/Tritium-environment.aspx#2

Tuossa on faktaa tritiumista.

"Tuossa on faktaa tritiumista. "

Olihan siinä sitä faktaa. Mutta toisaalta viimeisessä kappaleessa todettiin, ettei tutkimuksia ole tarpeeksi. Eli tritum on julistettu vaarattomaksi ikäänkuin perstuntumalta, ehkä juuri siksi, että sen pääsemistä ulos ydinvoimaloista ei voi mitenkään estää.

Tämä kuitenkin todettiin artikkelissa:

"Ionising radiation emitted may cause various DNA lesions that appear in the exposed organism as physiological effects (behaviour, reproduction, genetic damage, etc.) (Straume and Carsen, 1993). For tritium these lesions are basically DNA ruptures on the two strands of the molecule, termed double-strand breaks (Moiseenko et al., 2001), and constitutes a source of increased risk of inducing and transmitting genetic mutations between generations. "

"double-strand breaks " on käsite, jossa DNA-molekyylin molemmat juosteet katkeavat. Tällöin seurauksena on usein korjaus, joka epäonnistuu koska työkopiokin on tuhoutunut. Seuraksena voi olla mutaatio joka johtaa usein monenelaisiin seurauksiin. Että se siitä matalasta energiasta.

Tarpeelinen toisto:

Kollimaattori
15.7.2017 21:22
"Se säteilijä, mikä Suomessa tappaa, on radon. Tritiumista ei ole edes marginaaliksi."

"Yksi fakta aiemmin linkittämässäni on, että ydinasekokeissa vapautui maapallolle kasi sataa miljoonaa miljoonaa miljoonaa Bq tritiumia. Jos tritium olisi niin vaarallista kuin tollot yrittävät väittää, ei täällä enää henki pihisisi."

Samassa ajassa monien syöpien määrä on kaksin- taita kolminkertaistunut. Radioaktiivista ylijäämää ei tietenkää voi koskaan osoittaa syylliseksi. Tritium on sisäisenä annoksena beta-säteilijä siinä missä cesiumkin, mutta saaattaa päästä myös solun DNA:n läheisyyteen, tai jopa osaksi sitä, joten pieni energisyys on silloin vain haitta(suurella energialla tulee solukuolema, joka ei ole vaarallista)

Radioaktiivisen aineen vaarallisuuteen aktiivisuusmäärää kohti vaikuttaa muutama asia:

- millaista säteilyä aine lähettää.
- mikä on säteilyn energia
- rikastuuko aine johonkin elimeen
- kuinka nopeasti aine poistuu kehosta

Tritiumin osalta tiedetään, että se on hyvin heikko beetasäteilijä, sen säteilyn energia on erittäin matala (noin 5.7 keV) verrattuna oikeastaan mihin tahansa muuhun radioaktiiviseen aineeseen, se ei rikastu mihinkään elimeen ja sen biologinen puoliintumisaika kehossa on vain 10 vuorokautta.

Ainetta käytetään poistumisteitä merkkaavissa itsevalaisevissa kylteissä. Olen nähnyt Euroopan puolella rakennuksen, jossa oli enemmän tritiumia kyseisissä kylteissä kuin mitä Suomen ydinvoimalat vuodessa ulos päästävät yhteensä. Samanlaisia rakennuksia oli rivissä MONTA.

Jos syöpäkuolemat aiheutuisivat tritiumista niin se kyllä näkyisi mittauksissa.

Syödyn tai juodun 1 GBq (miljardi Bq) tritiumin aiheuttama säteilyannos on ICRP:n taulukoiden mukaan 18 mSv (jos tritiumvetyoksidia eli vettä HTO) tai 42 mSv (jos OBT eli orgaanisesti sidottua tritiumia). Jotta tritiumista saisi vuoden aikana taustasäteilyn tavanomaisen 3.2 mSv verran lisää annosta pitäisi sitä saada kehoonsa OBT muodossa vuoden aikana 76 MBq eli vuorokaudessa 200 kBq. Pelkkänä tritiumpitoisena vetenä tarvittava määrä olisi kaksinkertainen.

STUK ilmoittaa että he havaitsevat mittauksissaan eritteistä 6...8 Bq per litra pitoisuudet. Tuo 200kBq on niin paljon havaintokynnyksen yläpuolella että höpinä salaa ihmiseen päätyneen tritiumin vaikutuksista on huuhaata ja salaliittoteoriaa. Jos mitattavana olisi esimerkiksi 4 litraa eritteitä per vrk niin mittauskynnyksen perusteella havaittaisiin helposti sellainen tritiumaltistus, joka aiheuttaisi reilusti alle tuhannesosan verran taustasäteilyn annoksesta.

Mittauksin voidaan siis osoittaa että suomalaiset eivät saa tritiumista merkittävää säteilyannosta. Jos sellaista tiedettäisiin tulevan niin se erikseen mainittaisiin taustasäteilyannoksen osana. Kuten hyvin tiedetään taustasäteilyannoksessa on jo nyt eritelty radonaltistuksen aiheuttama osa, joka on noin 50% koko annoksesta.

Tritium, riskiarviointi, tutkimus raportti
https://europepmc.org/abstract/med/8244713

Konekäännös: https://translate.google.fi/translate?hl=fi&tab=wT&sl=en&tl=fi&u=https://europepmc.org/abstract/med/8244713

Lainaus konekäännösestä:

"Syövän kuolleisuuden kannalta todennäköisin riski (50. prosenttipiste) on 81 x 10 (-6) mGy-1 ja 90%: n luottamusväli on 38 - 185 x 10 (-6) mGy-1.

Geneettisten vaikutusten osalta ensimmäisen sukupolven altistuksen jälkeen riski on 7,9 x 10 (-6) mGy-1, 90%: n luottamusväli 3,8 - 16,3 x 10 (-6) mGy-1.

Alhaisen tason tritioidun veden altistumisen kehitysvaikutuksista uteroissa riski on epävarma, mutta sen arvioidaan olevan <400 x 10 (-6) mGy-1.

Orgaanisesti sitoutuneiden tritioitujen molekyylien altistumisesta aiheutuvien riskien arvioidaan olevan arvoltaan samanlaisia ​​kuin tritioidun veden arvot, jotka ovat noin 2-kertaisempia."

Tavallista kökköisempi konekäännös. Joku vois sanoa mitä tuossa lukee seuomeksi sanottuna :)

Vesistöjen ja juomavesien radioaktiivisuutta on Suomessa tutkittu. Vuodelta 2009 löytyy raportti "Vesistöjen ja juomaveden 137Cs, 90Sr ja 3H sekä pitoisuuksien arviointi valmiustilanteessa"

Raportin löytää laittamalla hakusanaksi stuk-a241.pdf

Vuotuinen ihmisen Suomessa saama säteilyannos taustasäteilystä on luokkaa 3200µSv (3.2mSv). Siitä puolet aiheuttaa radon.

Raportin sivulla 29 kerrotaan, että ydinkoelaskeumien pahimpana vuotena 1964 vesien kesium, strontium ja tritium aiheuttivat Suomessa ihmisille vuosittain pintavedestä tehdyn juomaveden kautta ylimääräisen 5µSv lisäannoksen säteilyä, josta 50% strontiumin, 10% kesiumin ja 40% eli 2µSv tritiumin syytä. Annos laski ajan kuluessa ja säteilylähteiden laimentuessa ja puoliintuessa.

Vuonna 1986 Tshernobylin laskeuman pahimpaan aikaan tuo vuotuinen lisäannos hypähti arvoon 5.7µSv. Siitä 88% aiheutui kesiumin kahdesta isotoopista, 12% aiheutui strontiumista ja noin 1% eli enää alle 0.06 µSv aiheutui tritiumista.

Vuonna 2009 Päijänteen pintaveden käytöstä aiheutuva ylimääräinen säteilyannos helsinkiläisille oli 0.4µSv. Siitä tritiumin osuus oli luokkaa alle 0.025µSv. Raportin kuvien perusteella Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Turussa ja Rovaniemellä juomaveden tritiumista saatu annos jäi tuon 0.025µSv paikkeille tai sen alle kuvien kattamien vuosien 2002-2006 välisenä aikana.

Ymäristön radioaktiivisuuden tilanteen saa selville STUKin julkaisemista raporteista, joiden otsikko kuuluu "Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa" alaotsikolla Vuosiraportti 2018. Raportti on kooltaan 5 megatavua. Hakusanaksi siis

Ympäristön säteilyvalvonta Suomessa Vuosiraportti 2017

Tuon löytää myös laittamalla hakusanaksi STUK-B_226_.pdf

Jos luette keskustelua myöhemmin niin kokeilkaa myöhempiä vuosilukuja. Raportit valmistuvat aina viiveellä.

Mikäli tritiumpitoisuudet kiinnostavat niin tutustukaa kyseisiin raportteihin.

"Tritium(epäorg.): läpäisee ihon, keuhkot, RSK tritioituneenavetenä tai kaasuna-runsas nesteytys (4 l/vrk) lyhentää biologista puoliintumisaikaa jopa kolmasosaan"
https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/uux/eevasalminen.pdf