minkälainen kehitys menossa, saako kaikki oppilaat hyväksytyn todistuksen?
Vai meneekö Ruotsin suuntaan? Siellähän tuli nyt tietoon että kuuluisassa Tukholman Rinkebyn ulkomaalaislähiön yläasteen oppilaista vain 19% sai hyväksytyn todistuksen. Näin siitä huolimatta että koulu on saanut euroissa reilun miljoonan ekstrarahaa, kolmansista maista tulleiden oppilaiden tason nostamiseen. Mutta ei ole auttanut, eikä kyseessä suinkaan ole vain yksi koulu, vaan niitä on lukemattomia muita joissa tilanne on samankaltainen.
Jos Suomen monikulttuuristen koulujen kehitys kulkee samaan suuntaan, niin hyvin huonossa tilanteessa ollaan.
Vai meneekö Ruotsin suuntaan? Siellähän tuli nyt tietoon että kuuluisassa Tukholman Rinkebyn ulkomaalaislähiön yläasteen oppilaista vain 19% sai hyväksytyn todistuksen. Näin siitä huolimatta että koulu on saanut euroissa reilun miljoonan ekstrarahaa, kolmansista maista tulleiden oppilaiden tason nostamiseen. Mutta ei ole auttanut, eikä kyseessä suinkaan ole vain yksi koulu, vaan niitä on lukemattomia muita joissa tilanne on samankaltainen.
Jos Suomen monikulttuuristen koulujen kehitys kulkee samaan suuntaan, niin hyvin huonossa tilanteessa ollaan.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kun sitä älyä ei ole suotu noille tulijoille, niin minkäs teet.
Sori nyt, mutta sinussa on neljä prosenttia neandertalia ja se näkyy ja kuuluu. Maahanmuuttajassa sitä ei ole. Se siitä sinun älystäsi.
Suvakki ei osaa vastata järkevästi.
Jos minussa se on, niin hyvä niin.
Yhtä asiaa ihmettelen. Miksi Afrikan manner hukkuu ihmismassoihin ja miksi se ei kehity?
Siellähän se äly piilee.
Myöskään muslimimaat eivät kehity mihinkään.
Kaikki yläkoululaiset saavat Suomessa hyväksytyn todistuksen, koska ketään ei voi enää jättää luokalleen. Se tarkoittaa sitä, että suuri osa koulun läpi kulkeneista ei osaa lukea tai kirjoittaa. Se on erittäin huolestuttavaa. Ennen muinoin voi luokalleen jäädä jo kansakoulun ensimmäisellä luokalla. Lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen olivat tärkeimmät oppiaineet. Jos näitä ei hallinnut, luokalle jääminen oli varma asia. Seuraavaksi tärkein oppiaine oli uskonto. Jokaisena lukuvuonna käytiin läpi Jeesuksen elämä. Se oli todella turhauttavaa ja toisaalta myös ahdistavaa. Sanoisi, että se oli ajan haaskausta.
Oppikoulussa samalle luokalle sai jäädä kaksi kertaa. Sen jälkeen oli edessä erottaminen kyseisestä koulusta. Silloin oli vielä mahdollisuus hakea jonkin toisen paikkakunnan oppikouluun jos varallisuus ja häpeä antoivat myöten.
Uskonto oli tosiaan ajan haaskausta.
Oppikoulusta tuli moni takaisin kun ei pärjännytkään. Olivat olleet opettajien lemmikkejä pyrkiessään oppikouluun joten saivat hyvä alkupisteet. Minunkin luokalta lähti viisi takaisin.
Oppikoulun alemmilta luokilta voi silloin palata takaisin kansakouluun, mutta ylemmiltä luokilta se ei enää onnistunut. Olisihan se ollut häpeä palata muutaman oppikouluvuoden jälkeen viidennelle kansakoululuokalle ja paljon nuorempien oppilaiden joukkoon, kun oppikouluun lähdettiin yleensä neljännen luokan jälkeen. Omat entiset kansakoulukaverit olisivat olleet silloin jo ammattikoulussa tai työelämässä.
Kansakoulun opettaja ei antanut oppikouluun pyrkijälle mitään alkupisteitä eikä lähtöpisteitä. Pääsykokeiden yhteispistemäärä oli ainoa tekijä, joka ratkaisi pääsyn tai hylkäämisen. Opettaja antoi lausunnon, eli vastasi tietyn lomakkeen kysymyksiin oppilaan ja luokan lukuaineiden keskiarvoista. Lomakkeella ei ollut mitään vaikutusta oppikouluun pääsemiseen.
et shinä kamuutajaa tiedä mittää tuosta kyllä anto pistteet
Tuskinpa hissanmaikk koulunkäynnistä mitään tietää kun ei ole minkäänlaista omakohtaista kokemusta mistään koulusta. Kiertokoulun ensimmäinen luokkakin jäi kesken Lalleron kylällä.
Lalleron koulun vuosikertomuksista voi lukea Pielisen museolla, että hissanmaikk kävi kiertokoulun ensimmäistä luokkaa ainoana oppilaana kuusi ja puoli vuotta, jonka jälkeen se jäi kesken kun opettaja sai raivokohtauksen ja vietiin hullujenhuoneelle.
Hissanmaikk oppi melkein kirjoittamaan, mutta vahva mielialalääkitys haittaa pahasti kirjoitusta.
Kyllä Rantalassa annettiin vielä viisikymmnetä luvun alussa. Liekö myöhemmin lopetettu.
Ja kuinka Yle hehkutti muutama vuosi sitten tuota samaa koulua, että huippumenestys. Voi jessus sentään.
Ruakittavia ruakittavia lisää painetaan, suomalaisten harteille ja huutamaan.
Joissakin Lieksan keskustelupalstan viesteissä on mainittu sellainen ilmaisu kuin ”kansakoulun opettajan antamat lähtöpisteet oppikouluun”. Ainakaan 1950-luvun loppupuoliskolla opettaja ei antanut kenellekään oppikouluun pyrkivälle mitään pisteitä mukaan.
Oppikouluun pääsyyn vaikuttivat vain kaksipäiväisissä pääsykokeissa saatujen pistemäärien yhteissumma. Opettaja antoi lausunnon oppilaasta, mutta ei pisteitä.
Edessäni on lomake N:o 1350 Koulutarpeiden Keskusliike Oy: KANSAKOULUNOPETTAJAN LAUSUNTO oppikouluun pyrkivästä oppilaasta vuodelta 1959.
Lomakkeen alkuosassa ovat henkilötiedot ja tiedot mistä koulusta pyrkii ja mihin kouluun pyrkii.
1. Oppilaan lukuaineiden arvosanojen keskiarvo kevättodistuksesta
2. Luokan lukuaineiden arvosanojen keskiarvo samalta lukukaudelta
3. Oppilaan lukuaineiden arvosanojen keskiarvon määräämä sijaluku
4. Onko oppilas jäänyt luokalle? Mille? Miksi?
5. Opettajan yleiskäsitys
- miten oppilas tulee keskikoulussa selviytymään, kestävyys, keskittymiskyky, selkeä ja sujuva kirjallinen ja suullinen ilmaisutaito ym. (erittäin hyvin -> hyvin -> tyydyttävästi -> välttävästi -> heikosti)
- erikoistaipumukset
- kotiolojen ja sairauksien vaikutukset
Opettajat vastasivat keskiarvoja koskeviin kysymyksiin asiallisesti eikä mitään lähtöpisteitä edes missään kysytty.
Joissakin oppikouluun pyrkimistä käsitelleissä lähteissä on mainittu, että "kansakoulun opettajan kehut oli tärkeä taustajavaikuttaja työläislapsen oppikouluun menolle". Lähteessä ei mainittu vuosikymmentä, jolloin kehuminen auttoi oppilaan selviytymistä oppikouluun.
Edellä mainittu lausunto-lomake oli käytössä Suomen kouluissa jo ainakin vuonna 1957 eli 60 vuotta sitten.
Varmaan tuo kohta 3 on aiheuttanut silloin monelle väärinkäsityksen, muka opettajan antamista pisteistä.
Korjataan ylempänä oleva väärä tieto, ettei nykyisin voisi jäädä luokalleen. Kyllä voi ja joissain tapauksissa jätetään.
Tuskin peruskoulussa. Ehkä lukiossa vielä voi sellaista tapahtua. Siellä pitää osata tietyt oppiaineet, koska koko lukio tähtää pelkästään ylioppilaskirjoitusten läpäisyyn - ei elämän tarpeisiin.
Olen kuullut opettajilta, että peruskoulun voi taivaltaa läpi oppimatta lukemaan, kirjoittamaan tai laskemaan.