Onko olemassa tarkempaa tietoa sìitä paljonko molempien osapuolten joukoissa oli kutsuntojen kautta otettuja?
Itsekin olen aina luullut, että omia sukulaisiani ei osallistunut siihen kahakkaan, mutta äskettäin kuulin erää sukulaismiehen olleen valkoisten joukoissa kutsuntojen kautta, ei siis ollut vapaaehtoinen. Tosin mihinkään taisteluihin sukulaiseni ei ehtinyt, mutta oli jonkunlaisessa koulutuksessa joitain viikkoja, minkä aikana sota ehti jo loppua.
Erityisesti valkoisten puolellahan kutsuntojen kautta otettujen osuushan oli ilmeisesti melko suuri?
Itsekin olen aina luullut, että omia sukulaisiani ei osallistunut siihen kahakkaan, mutta äskettäin kuulin erää sukulaismiehen olleen valkoisten joukoissa kutsuntojen kautta, ei siis ollut vapaaehtoinen. Tosin mihinkään taisteluihin sukulaiseni ei ehtinyt, mutta oli jonkunlaisessa koulutuksessa joitain viikkoja, minkä aikana sota ehti jo loppua.
Erityisesti valkoisten puolellahan kutsuntojen kautta otettujen osuushan oli ilmeisesti melko suuri?
Vastaukset 3
Vanhimmat
tarkastettavaksi hallussaan olevan alueen miehet Venäjän asevelvollisuuslain perusteella helmikuussa 1918. Kutsuntaan saapui noin 200 000 miestä, joista otettiin palvelukseen noin 30 000. Enempään ei ollut varusteita, eikä johtajia.
Oleellista oli perustaa noin 11 000 miestä käsittävät jääkärijoukot, joilla oli jonkin verran merkitystä jo Tampereen taistelussa ja suuri osuus Viipurin operaatiossa.
Sodan päätyttyä pantiin myös Etelä-Suomessa toimeen kutsunnat. Palvelukseen otettiin ikäluokat 1893-1898 ( muistaakseni).
Punaiset julistivat maaliskuussa työvelvollisuuden ja katsoivat sen velvoittavan myös punakaartissa palveluun. Se ei juuri taistelijoita tuottanut, vaan laajaa pakoilua.
Punaiset pakkovärväsivät ihmisiä ja tämä aiheutti paljon pakoilua ja piileskelyä. Esim, Kouvolan alueella sosialidemokraatit ajoivat junalla Jaalaan, Iittiin jne, lähialueille värväämään lisäväkeä, urheimmat kieltäytyjät ammuttiin paikalla ollessa ja empijät tms, otettiin mukaan ja vietiin Töröstinmäkeen. Tällä paikalla loput kieltäytyjät ammuttiin. On olemassa sanonta, tuletteko mukaan vai ammutaanko mäkeen. Tässä yksi esimerkki SDP:n "kutsunnoissa" käytetyistä toimista. Pakkovärvättyjä pystyi myös lunastamaan rahaa vastaan Kouvolan punavaruskunnasta.
Senaatti määräsi 18. helmikuuta voimaan vuoden 1878 asevelvollisuuslain, koska värväyksen kanssa oli ongelmia.
Kutsuntoihin määrättiin 21-39-vuotiaat. Se tuotti noin 180 000 miestä. Pois jääneitä arvioitiin olleen 8 000. Noin 45 000 hylättiin suoraan terveyssyistä. Lisää hylättiin poliittisesti epäluotettavina.
Hallituksen joukkojen vahvuus oli sodan päättyessä noin 80 000 - 90 -000. Varsinaisia taistelujoukkoja oli noin 60 000. Ne jakaantuivat 10:een sk-rykmenttiin ja kuuteen jääkärirykmenttiin. Lisäksi oli kaksi ratsurykmenttiä ja noin 30 patteria tykistöä sekä muutama lentokone.