Merivoimien korvetit eivät lisää turvallisuutta

Hesarin pääkirjoituksessa 12.7.2017 verrataan neljän suuren pinta-aluksen hankintaohjelmaa virheinvestointiin, jota panssarilaivojen rakentaminen aikoinaan edusti. Vertaus on onnistunut, sillä molemmissa tapauksissa perustelut ovat keinotekoisia.

Laivastolaki hyväksyttiin siinä harhaluulossa, että Suomeen kohdistuu suurin vaara mereltä. Ja sekin vain yleiseurooppalaisen sodan aikana. Puolustusrevisioni piti kyllä todennäköisimpänä uhkana itärajan yli tulevaa maahyökkäystä, mutta tämä tieto salattiin niin poliitikoilta kuin kansaltakin. Perushankintarahat suunnattiin laivaston aluksiin. Maavoimien divisioonat saivat tyytyä hierojan kamppeisiin.

Nyt väitetään, että merivoimat tulisivat sotatilanteessa turvaamaan kauppamerenkulun. Suomi on saari, jonka ulkomaankauppa tapahtuu vesitse, sanotaan. Olihan maamme saari niin talvi- kuin jatkosodassakin, mutta laivaston merkitys kauppamerenkululle on ollut merkityksetön.

Talvisodan aikana meillä oli toki saattajalaivue, mutta kauppa-alusten varsinaisena suojana toimi pimeys. Tullitilastojen mukaan suurin osa silloisesta ulkomaankaupastamme kulki Tornion kautta sekä Merenkurkun ylittänyttä jäätietä pitkin. Jatkosodan aikana saksalaiset suojasivat kauppamerenkulkuamme Itämerellä.

Suomella ei ole koskaan varaa hankkia sellaisia määriä sota-aluksia, että ne pystyisivät sodan aikana turvaamaan kauppamerenkulkumme. Täysin järjetöntä on uskotella, että uusilla korveteilla hoitaisimme osuutemme jopa Itämeren väylien vapaudesta.

Maanpuolustusasiat ovat monimutkaisia kysymyksiä. Aikamme sodankuvan hahmottaminen näyttää olevan ammattisotilaillekin tuskaista puuhaa. Miten muuten olisi selitettävissä usko, että tehokkaiden satelliittien ja avaruudesta ohjattujen täsmäaseiden aikakaudella meidän merivoimiemme satametriset korvetit pitäisivät väylät vapaina ja estäisivät maihinnousut rannikoillemme?
6128
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Niinpä, tämä artikkeli tukee täysin sitä ajatusta että jos ja kun pelätään Venäjää, maavoimia pitää vahvistaa, eikä meri ja ilmavoimia.
Onko niin että maavoimat pidetään tarkoituksella suhteellisen heikkoina, että sitten on helpompi perustella Naton jäsenyyttä.
Vahva maa armeija tuettuna liikkuvilla ohjusjoukoilla ja kenttätykistöllä on parasta turvaa Suomen kaltaiselle pienelle maalle.

Äänestä

"Niinpä, tämä artikkeli tukee täysin sitä ajatusta että jos ja kun pelätään Venäjää, maavoimia pitää vahvistaa, eikä meri ja ilmavoimia."

Talvisodassa meillä oli suurimmat puutteet pst- ja it-tykistössö ja olemassa olevien tykkien ampumatarpeissa SEKÄ ilmavimissa!

Jostakin syystä NoBox ei miellä ilmavoimien tärkeyttä ja haihattelee niiden tuhoamista puolessa tunnissa! Taitaa taas näkökulmana olla Venäjän etu?

2Äänestä

Ja sama VALTAKUNNANVALEHTELIJAN aasintunteva länkyttäminen jatkuu .....

"Maanpuolustusasiat ovat monimutkaisia kysymyksiä. Aikamme sodankuvan hahmottaminen näyttää olevan ammattisotilaillekin tuskaista puuhaa. "

- Niin ovat. Miksi siis kommentoit julkisesti asioita, joista ymmärrät edelleenkin yhtä vähän, kuin sika pohjantähdestä?.

"Miten muuten olisi selitettävissä usko, että tehokkaiden satelliittien ja avaruudesta ohjattujen täsmäaseiden aikakaudella meidän merivoimiemme satametriset korvetit pitäisivät väylät vapaina ja estäisivät maihinnousut rannikoillemme?"

- Kyse ei ole mistään uskosta. Kaikki päätökset perustuvat perinpohjaiseen AMMATTIHENKILÖIDEN harkintaan ja selvitystyöhön.

- Avaruudesta ei ohjata täsmäaseita. NAVSAT:it (GPS ja GLONASS) lähettävät kylläkin paikantamiseen tarvittavaa tsigunaa, jota "täsmäaseetkin" voivat käyttää.
Tosin ... venäjän "täsmäaseiden" tarkkuus ... Heh, heh. Esim. TILTUJEN kovasti hehkuttama ISKENDER-nahjus, joka suunnttiin Syyriaan ja päätyi KOKONAAN TOISEEN MAAHAN. ;-)

- Korvetti on nähdäkseni sangen monitoiminen alus. Ohjuskorvetti on puolestaan sangen veemäinen vastus. Merimiinat tekevät kuitenkin sen suurimman työn, estäen vihua toimimasta suoja-alueilla.

- Korvettia ei ole suunniteltu estämään maihinnousua. Maihinnousun torppaaminen on pienmpien pinta-alusten ja rannikonpuolustajien saumatonta yhteistyötä ja ammattitaidon näyte.

Että ... Miten meni, VALTAKUNNANVALEHTELIJA, noin niikun omasta mielestäs ... tällä kertaa?

IMHO.

2Äänestä

Noihin korvetteihinhan tulee helikopteri tasanteet,ja kohta kun hävittäjien valintakin tulee ajankohtaiseksi niin ainakin muutama kannattaisi hankkia F-35 b mallia ,oli loput sitten mitä vaan jolloinka Suomellakin olisi omat lentotukialukset tankkauksineen käytössä maailman merillä ja tarvittaessa missäpäin vaan.
Tasanteen pitää vaan olla tarpeeksi suuri että kaksi mahtuu laskeutumaan yhtäaikaa,lentoparin johtaja ja wingman.
Ja noihin 35:siin käyttöön koko ohjusarsenaali mitä maailmalta niihin löytyy pieniä ydinaseita myöden,sitten vihollisella alkaa olla tuliset paikat oli he mitä hyvänsä.

Äänestä

Miten korvetit liikkuvat ja piiloutuvat jäätalvena ? Sateliitit pystyvät näkemään aluksen jättämän jäärailon . Miten miinoitetaan jäätalvena väylät , joita jäänmurtajat pitävät auki ? Toden-näköisesti Suomen alukset evakoitaisiin esim. Ruotsiin , josta ne yrittäisivät tehdä iskuja vihollista vastaan. Kunnon Jäätalvena laivasto on lähes invaliidi . Taistelusukeltajistakaan ei ole mihinkään . Hyvällä tiedustelulla mm. visuaalinen tiedustelu lailla Airiston Helmi , plus sateliitit ym. Suomen alukset pystytään tuhoamaan lähes laituriin , siis jäätalvena . Kaikki Suomen miehistönkuljetusalukset ovat telakoilla talvet .

Äänestä
  • Nyt kun ilmasto kylmenee ja tulee uusi pieni jääkausi kuten 1600-luvulla niin näkisin että nyt kuten 1600-luvun jäätalvina kun koko Itämeri oli aina umpijäässä se mahdollisti hevosrekimatkat aina Tanskaan asti.
    Tutkassa näkymätön neljän hevosen vetämä täyspuinen rekivaljakko piiskatykillä on tulevaisuuden ase talvi-saaristo-olosuhteissa.Hevosten tulisi olla tietysti täysvalkoja Suomenhevosia.

    1Äänestä

Kommentoi aloitusta


SeAvarakatseinen kirjoitti:

Hesarin pääkirjoituksessa 12.7.2017 verrataan neljän suuren pinta-aluksen hankintaohjelmaa virheinvestointiin, jota panssarilaivojen rakentaminen aikoinaan edusti. Vertaus on onnistunut, sillä molemmissa tapauksissa perustelut ovat keinotekoisia.

Laivastolaki hyväksyttiin siinä harhaluulossa, että Suomeen kohdistuu suurin vaara mereltä. Ja sekin vain yleiseurooppalaisen sodan aikana. Puolustusrevisioni piti kyllä todennäköisimpänä uhkana itärajan yli tulevaa maahyökkäystä, mutta tämä tieto salattiin niin poliitikoilta kuin kansaltakin. Perushankintarahat suunnattiin laivaston aluksiin. Maavoimien divisioonat saivat tyytyä hierojan kamppeisiin.

Nyt väitetään, että merivoimat tulisivat sotatilanteessa turvaamaan kauppamerenkulun. Suomi on saari, jonka ulkomaankauppa tapahtuu vesitse, sanotaan. Olihan maamme saari niin talvi- kuin jatkosodassakin, mutta laivaston merkitys kauppamerenkululle on ollut merkityksetön.

Talvisodan aikana meillä oli toki saattajalaivue, mutta kauppa-alusten varsinaisena suojana toimi pimeys. Tullitilastojen mukaan suurin osa silloisesta ulkomaankaupastamme kulki Tornion kautta sekä Merenkurkun ylittänyttä jäätietä pitkin. Jatkosodan aikana saksalaiset suojasivat kauppamerenkulkuamme Itämerellä.

Suomella ei ole koskaan varaa hankkia sellaisia määriä sota-aluksia, että ne pystyisivät sodan aikana turvaamaan kauppamerenkulkumme. Täysin järjetöntä on uskotella, että uusilla korveteilla hoitaisimme osuutemme jopa Itämeren väylien vapaudesta.

Maanpuolustusasiat ovat monimutkaisia kysymyksiä. Aikamme sodankuvan hahmottaminen näyttää olevan ammattisotilaillekin tuskaista puuhaa. Miten muuten olisi selitettävissä usko, että tehokkaiden satelliittien ja avaruudesta ohjattujen täsmäaseiden aikakaudella meidän merivoimiemme satametriset korvetit pitäisivät väylät vapaina ja estäisivät maihinnousut rannikoillemme?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu