Luomisteoria

Jumala oli yksin ikuisuudessa.
Mutta sitten hän huomasi että, rahat (massit) alkavat harmittavasti loppua.

Nooh eipä mitä hätä ajatteli kaikkivoipa jumala yksinäisyydessään. Taidanpa tuosta luoda tuollaisen maailmankaikkeuden ja sinne muutamat sadat miljardit galaksit ja niihin muutamat sadat miljardit tähdet. Ja siihen yhteen galaksiin siihen yhden tähden ympärille sellaisen Maa-planeetan kiertelemään. Sinne Maa-planeetalle sitten sellaisii ihmisapinoita hänelle rahaa (massia) keräämään.

Ja kyllähän ne on sitten ahkerasti siellä nuo ihmisapinat toisiltaan rahaa, puusta maahan laskeuduttuaan keräilleetkin. Ja siitä tietysti pienen siivun keräystuotoista itselleen ottaneet. Pitäähän sitä kerääjän elääkkin ja jossakin asuakkin. Ja eihän se ole tuohesta hänenkään suu.

Mutta siitä ei sitten jumalakaan oikeen tykännyt kun oli tullut ilmeisen luomisen kiireessä. Luotua kovin vikura ja itsekäs ihmisapina tehtävää suorittamaan. Kovin se oli ahne ja toista säälimättä kurittava rahankeruu puuhissaan. Köyhältäkin vähävaraiselta se halusi almun jumalalleen. Jotkut heistä jopa julistautuivat itse jumalaksi tai ainakin hänen parhaiksi kavereiksi keräystilin täyttymisen taatakseen.

Suutahti jumala moisen menon havaittuaan ja julisti maailmanlopun tulevaksi. Tosin vasta jossakin mystisessä kaukaisessa tulevaisuudessa kun olisi tarpeeksi rahaa (massia) ihmisapinat saaneet hänelle kerättyyä.
Sitten joutaisivat nämä toisilleen ilkeilevät ja olkapäille kiipeilevät mokomat haihtua vaikka pieruna saharaan.

Ja niin voisi kaikkivoipa jumala taas viettää aikaansa yksin ikuisuudessa rahoineen (masseineen).