Sarjatuotanto merkkien rakenteet

Yksikään em. veneistä ei ole ruiskulamonoitu. Sinull ei näytä olevan mitään faktaa.

Ainakin oma Bavariani on käsin laminoitu, myös palkit, laipiot ja kansi on laminoitu runkoon kiinni. Ranskiksista en tiedä, erään tunnetun venevaurioita korjaavan telakan mukaan ovat kevyemmin kasatuja ja liimaa on käytetty enemmän.

Ruiskulaminointuja ovat vesillämme liikkuvista veneistä kai ainoastaan 80-90 -luvun ruotsalaisveneet: Albinit, Maxit , Comfortinat. Niiden rakenteen "tukevuudesta" ja kölipalkkien puuttumisesta jne voi luke lisää vaikka Curt Gelinin kirjasta "700 segelbåtar i test". Nuo kaikki yllämainitut ovat käsinlaminoituja.

Olen kyllä nähnyt baltickeja joita ei ole telakoitui kölin päälle. Onko se siis hyvä vaiko huono asia.

Mitä merkkejä tai malleja ei suositella telakoitavaksi paino kölin päällä? Sen voi kyllä kertoa, ja pitäisikin kertoa.

pitää_tietää kirjoitti:

Mitä merkkejä tai malleja ei suositella telakoitavaksi paino kölin päällä? Sen voi kyllä kertoa, ja pitäisikin kertoa.

Useimmat nykyajan sarjatuotantoveneet ovat tällaisia. Paljon parjatut homeskandit, ja muut "paremmat" merkit taas telakoidaan kölilleen, jolloin pukki vain tukee sivuttaisliikkeitä.

Silminnnäkijä kirjoitti:

Useimmat nykyajan sarjatuotantoveneet ovat tällaisia. Paljon parjatut homeskandit, ja muut "paremmat" merkit taas telakoidaan kölilleen, jolloin pukki vain tukee sivuttaisliikkeitä.

Lue lisää

Kaikki em. Veneet telakoidaan kölin päälle. Suositus on, että veneen painosta 30% kohdistuu pukkien tassuille ja loput kölille. Tällöin vene on tukevasti telakoitu. Laatukriteerinä kölin varaan telakointi on aikaansa elänyttä vanhentunutta käsitettä.

Höpötietoa kirjoitti:

Kaikki em. Veneet telakoidaan kölin päälle. Suositus on, että veneen painosta 30% kohdistuu pukkien tassuille ja loput kölille. Tällöin vene on tukevasti telakoitu. Laatukriteerinä kölin varaan telakointi on aikaansa elänyttä vanhentunutta käsitettä.

Lue lisää

Pitkäkölivenettäni ei telakoida rungon varaan ,vaan kölille.

Kuinka mittaat 30% painosta menevän pukkiesi tassuille?

Eiköhän pönkät ota oikein laitettuna merkittävän osan rungon painosta aivan kuten pukkikin. Jos ei niillä ole painoa, ei ne pysy paikallaankaan. Modernien veneiden painopiste on tyypillisesti kutakuin kölin takareunan kohdalla, joten tarvitsevat välttämättä tukea peräosaan, jotta eivät kaadu taakse. Tämä siis riippumatta siitä miten tukeva runkorakenne on.

Esimerkkinä vaikkapa Kamun FG 37. Painopiste tyhjälle veneelle mastoineen 6,123 m keulasta. L-bulbin takanurkka 6,446 m keulausta ja varsinaisen kölievän takareuna 5,967 m keulasta. Ilman mastoa, tavaraa istuinkaukalon säilytystiloissa, poltoainetta tankissa ja mies kiipeämässä perässä painopiste voi jo olla bulbin takareunan takana. Lisäksi bulbi on takareunastaan terävä ja lyijyä, joten aivan takareuna ei kestä painoa.

Ootkos koittanut laittaa n. 8-10 vierasta ja säädettyä tukea sivuille yhtäaikaa... käsipareja ei ole koskaan liikaa, jos näin pitää menetellä.

Kyllä kunnollisen veneen tulee seisoa koko massalla kölillään tai vaikka vuorovesiaueella peräsinten tai kölin varassa, ilman mutinoita ja pohdintaa. Itse en ostaisi/ottaisi.

jenbanben kirjoitti:

Ootkos koittanut laittaa n. 8-10 vierasta ja säädettyä tukea sivuille yhtäaikaa... käsipareja ei ole koskaan liikaa, jos näin pitää menetellä.

Kyllä kunnollisen veneen tulee seisoa koko massalla kölillään tai vaikka vuorovesiaueella peräsinten tai kölin varassa, ilman mutinoita ja pohdintaa. Itse en ostaisi/ottaisi.

Lue lisää

Ei mikään yksirunkoinen kölivene seiso koko massalla kölillään. Tai jos viilataan pilkku, niin täysin tasaisella pinnalla täysin tyynessä se voi hetken onnistua, mutta ihan varmasti kaatuu, kun jokin tekijä muuttaa tasapainoa. Vaikkapa kannelle kiipeävä kippari.

10-14 kirjoitti:

Ei mikään yksirunkoinen kölivene seiso koko massalla kölillään. Tai jos viilataan pilkku, niin täysin tasaisella pinnalla täysin tyynessä se voi hetken onnistua, mutta ihan varmasti kaatuu, kun jokin tekijä muuttaa tasapainoa. Vaikkapa kannelle kiipeävä kippari.

Lue lisää

Intät siis inttämisen riemusta. Kölillään koko painollaan seisovan veneen pystyssä pitämiseen tarvittava voima on hyvin pieni, vaikka veneen kannella kippari menee toiselle reunalle.

Välimeren vakiomenetelmä on nostaa vene kölilleen kuivalle maalle. Sitten kiilataan tukipölkkyjä. En ole vielä nähnyt venettä, joka ei menetelmää kestäisi, kaatuisi painopisteen ollessa tukipinnan ulkopuolella tai joku yrittäisikään arvioida, että kuinka suuri osa painosta jakautuu kölille/ pölkyille. Näitä nostettuja veneitä olen nähnyt tuhansia.
Karibialla sama menetelmä täydennetään "hurrikaanikiinnityksellä" vetämällä taakkaliinoja pollareista, varvaslistasta , mastosta jne kaikki alaspäin maakiinnityksiin. Teoriassa voisi painoa olla yli 100% uppoamasta.
Jotkut harvat veneet eivät sovellu kölillään seisottamiseen kuten ensimmäiset Baltic 33:t.
Kölillä seisottamisen kuormat ovat pieniä verrattuna aallolta putoamiseen, puhumattakaan karilleajosta.