Ongelma on noin 50-vuotias mies joka on ollut kiinnostunut omasta tyttärestään jo seitsemän vuotta. Tuona aikana tyttö oli 15-vuotias kun huomasi isänsä oudon käytöksen.
Lähinnä loputtomana tuijottamisella ja isänsä vaivaantumisella alkoi tyttö huomata kiinnostumisen merkit...sairasta? Niinpä.
Tytön vanhemmat erosivat tytön ollessa 17-vuotias.Äiti löysi uuden miehen pian. Isäkin meni sitten myöhemmin uusiin naimisiin. Isä oli jo alkanut käyttäytyä häiritsevän oudosti..puhui kuinka seksikäs tyttärensä on ja kuinka kauniit rinnat hänellä on yms. Kutsui sitä isän ylpeydeksi kauniista tytöstään.
Sitten, kun lapsi alkoi olla jo täysi ikäinen isä alkoi "tahattoman" koskettelun jota teki halailun yhteydessä.
Myöhemmin tytön ollessa kylässä isänsä luona tämä humalassa alkoi puhua taas sairaita ja sanoi "Panisin sua nyt ja heti,mutta en voi kun olet mun tyttäreni..perkele,kun sä oot panettavan näköinen..." ja tarttui tyttärensä peittoon ja alkoi riepotella sitä.
Mies juo runsaasti alkoholia ja muuttuu silloin usein aggressiiviseksi. Tyttö muutti pois äitinsä luota ollessaan 18-vuotias ja kävi tapaamassa isäänsä silloin tällöin. Eräänä kertana he menivät oluelle läheiseesn baariin ja siellä isä kertoi olevansa ihastunut omaan tyttäreensä " Eikö vain *piip* meillä olekkin erillainen suhde,kuin muilla isillä ja tyttärillä? Tarkoitan sitä miten paljon rakastan sinua ja mielestäni olet niin kauniskin. Etkö sinäkin rakasta minua, tule niin halataan." Sen jälkeen tyttö säikähti eikä mennyt enää tapaamaan isäänsä pitkään aikaan(puolisen vuotta).
Sitten isä oli "muuttunut" ja ei kosketellut ja puhunut typeryyksiä.
Hän edelleen katselee kyllä tytärtään himoiten esim. rintoja ja haluaa halata liian usein. Hyväkäytöksistä vaihetta on nyt kestänyt alle vuoden. Isänsä on muuten aina ollut todella mahtava isä ja oireet ilmenivat vasta tytön murrosiän alkaessa.
Onko mahdollista,että tuollaisesta ihastuksesta voi parantua? Voiko kyseinen tytär mennä omien lastensa kanssa kyläilemään? Onko tuollaiseesn olemassa apua? Jos on niin missä?
Kiitos jo etukätreen.
Lähinnä loputtomana tuijottamisella ja isänsä vaivaantumisella alkoi tyttö huomata kiinnostumisen merkit...sairasta? Niinpä.
Tytön vanhemmat erosivat tytön ollessa 17-vuotias.Äiti löysi uuden miehen pian. Isäkin meni sitten myöhemmin uusiin naimisiin. Isä oli jo alkanut käyttäytyä häiritsevän oudosti..puhui kuinka seksikäs tyttärensä on ja kuinka kauniit rinnat hänellä on yms. Kutsui sitä isän ylpeydeksi kauniista tytöstään.
Sitten, kun lapsi alkoi olla jo täysi ikäinen isä alkoi "tahattoman" koskettelun jota teki halailun yhteydessä.
Myöhemmin tytön ollessa kylässä isänsä luona tämä humalassa alkoi puhua taas sairaita ja sanoi "Panisin sua nyt ja heti,mutta en voi kun olet mun tyttäreni..perkele,kun sä oot panettavan näköinen..." ja tarttui tyttärensä peittoon ja alkoi riepotella sitä.
Mies juo runsaasti alkoholia ja muuttuu silloin usein aggressiiviseksi. Tyttö muutti pois äitinsä luota ollessaan 18-vuotias ja kävi tapaamassa isäänsä silloin tällöin. Eräänä kertana he menivät oluelle läheiseesn baariin ja siellä isä kertoi olevansa ihastunut omaan tyttäreensä " Eikö vain *piip* meillä olekkin erillainen suhde,kuin muilla isillä ja tyttärillä? Tarkoitan sitä miten paljon rakastan sinua ja mielestäni olet niin kauniskin. Etkö sinäkin rakasta minua, tule niin halataan." Sen jälkeen tyttö säikähti eikä mennyt enää tapaamaan isäänsä pitkään aikaan(puolisen vuotta).
Sitten isä oli "muuttunut" ja ei kosketellut ja puhunut typeryyksiä.
Hän edelleen katselee kyllä tytärtään himoiten esim. rintoja ja haluaa halata liian usein. Hyväkäytöksistä vaihetta on nyt kestänyt alle vuoden. Isänsä on muuten aina ollut todella mahtava isä ja oireet ilmenivat vasta tytön murrosiän alkaessa.
Onko mahdollista,että tuollaisesta ihastuksesta voi parantua? Voiko kyseinen tytär mennä omien lastensa kanssa kyläilemään? Onko tuollaiseesn olemassa apua? Jos on niin missä?
Kiitos jo etukätreen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eikö ihan ensimmäisenä kannata puhua omalle lääkärille, heiltä voi saada hyviä vinkkejä. Toinen mihin kannattaa otta yhteyttä on sosiaaliviranomainen. Tiedän, itsekkin inhosin heitä mutta esim. vaimoni alkoholiongelmaan sain toimia vinkkejä.
Tuo ei ole normaalia, mitä kerroit. Se on saatava loppumaan. Rakastan omaa tytärtäni mutta seksuaalisessa suhteessa en voisi edes ajatella häntä.
Eivät ole terveyskeskuksessa pystyneet antamaan hyviä neuvoja. Sanovat vain, että MINUN kannattaisi mennä psykologin juttusille :)
En koe itselläni olevan mitään "traumoja" vaan haluaisin auttaa jo vaariksi ehtinyttä isääni.
Hän on taistellut sairautensa kanssa jo monta vuotta, eikä ole siis toteuttanut mielitekoaan.
Sosiaalitoimistolla oli syyttävä ote asiaan, jota en ymmärrä. Eihän isäni ole käyttänyt minua hyväkseen tai muuta. Alkoholin käytönkin lopettanut miltei tyystin. Haluaisin auttaa häntä muuten, kuin ohjaamalla mielenterveystoimistoon. Vai onko siellä tuollaiseen päänsisäiseen insestiin erikoistuneita asiantuntijoita.
Vai vielä pitäis tollaista ukkoa ajatella. En jalallakaan astuisi, saati veisi lapsiani tollaisen ukkelin lähelle.
Pedofilian hoitoennuste on valitettavasti olematon.
Parempi pysyä siis kaukana sellaisista niljakkeista. Jos et itse pysty, niin säästä edes lapsesi.
"Pedofilian hoitoennuste on valitettavasti olematon"
Harmi jos on näin. Tuo ei vain kyllä koske henkilöä josta kirjoitan. Hän ei ole pedofiili, sillä pedofiilit ovat kiinnostuneet lapsita eikä murrosikäisistä tai aikuisista naisista. Hän on insesmiin taipuvainen henkilö,eli ihastunut omaan tyttäreensä.
Onko helläkin samoin, että hoitoennuste paranemisesta on olematon?
työni ja muunkin puolesta tiedän.
Itse olen sitä mieltä, että jos tuntee seksuaalista vetovoimaa 15 vuotiaaseen tyttäreensä on pedofiili.
Paranemisen ennuste isälläsi on huono ja jos hän ei itse halua sitoutua hoitoonsa, eli hoidon tarpeen ymmärtäminen ja siihen hakeutuminen ei ole hänestä lähtöisin, on hoito mahdotonta ja vaikka hoidossa onnistuttaisiinkin, niin tuloksena on parhaimmassa tapauksessa vain isän ymmärrys pidättäytyä koskettelemasta tms tytärtään tai lapsenlapsiaan, tai muita murrosikäisiä. Itse ongelmaa ei pystytä poistamaan hänestä, eli taipumusta pedofiliaan/insestiin.
Olin aistivinani että sinulla on asian kanssa jotain tekemistä, älä salaile asiaa enää, vaan tee niin kuin on oikein. Kuuntele sydämesi ääntä ja toimi sen mukaan.
Isäsi on sairas ja tarvitsee myös tyttärensä tuen selviämiseen ongelmastaan. Ymmärrän sinua ja ymmärrän isääsi, mutta emme voi hyväksyä hänen käytöstään, emmehän. Yritä puhua suoraan isällesi ja kuuntele häntä. Jos asia todella on noin kuin kuvasit tai hän kieltää asian, niin jätä hänet. Kuulostaa kylmältä, mutta niin olen tehnyt itsekin. Isän tehtävä on tukea tytärtään eikä aihetuttaa traumoja. Miten asia on vaikuttanut omiin miessuhteisiisi ja mieskuvaasi?
Keskustelin asiasta isäni kanssa. Hän torjui ajatuksen sairaudestaan ja vihastui. Kertoi asiasta,jopa vaimolleen ja nyt hän pitää minua ilkeänä ja kiittämättömänä.
Hän sanoi minulle "Mä en oo mikään insesti-isä! Hakeudu ammattiauttajalle, sinä se olet seonnut en minä. Olet kai soittanut jo mutsilleskin ja valehdellut musta." ja "Kerroin Sarille , että puhut tuollaisia ja hänkin oli tyrmistynyt, että mikä sitä lissua vaivaa. Älä tule enää meidän oven taa...niin paljon toi loukkasi."
(nimet on muutettu)
Hän siis kielsi asian jopa minulle päin naamaa????Kummallista kyllähän hän tietää, että asia on miten sanoin.
Harmi näin päättää tämä asia...ikävä tulee häntä, mutta jos hän ei kykene/halua hoitaa sairauttaan pois on minun parempi elää ilman häntä.
isäsi ei halua tunnustaa sairasta luontoaan ja sinun on varmasti nyt oltava erossa hänestä ja lapsiasi tuskin kannattaa papan luo viedä,tosi ikävä juttu kenen kohdalle sattuu.
tarkoituksensa tässä elämässä. Ehkä isäni olisi vain varjostanut elämääni ellei tätä riitaa olisi syntynyt. Kummallista, että minusta tuntuu kuin olisin oikeasti ns. loukannut häntä... ja syyllinen olo väliemme rikkoutumisesta :(