Nuorisotyö edistämään myös uskonnottomien yhdenvertaisuutta
Nuorten yhdenvertaisuuden edistäminen eli ilmenevän syrjinnän vähentäminen ja poistaminen tulee olla tärkeällä sijalla käytännön nuorisotyössä, todetaan Vapaa-ajattelijain liiton kommentissa Valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman (VANUPOL) luonnokseen.
Syrjimättömyyttä tulee edistää myös suhteessa henkilön ”uskontoon tai vakaumukseen”, sillä uskonnottomiin nuoriin kohdistuu maassamme rakenteellista ja tosiasiallista syrjintää ja uskonnollista painostusta muun muassa koulussa ja armeijassa, korostetaan liiton kommentissa.
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa edistämään yhdenvertaisuutta ja antaa suojaa myös ihmiselle, jolla on uskonnoton katsomus tai vakaumus. Uskonnottomien syrjinnän lopettamisessa yksi lähtökohta on uskonnottomuuden tekeminen näkyväksi. Niinpä kun nuorisopoliittisen ohjelman luonnoksessa todetaan, että ”nuorilla on erilaisia poliittisia ja uskonnollisia katsomuksia”, sen sijaan voisi puhua uskonnollisista ja uskonnottomista katsomuksista tai uskonnollisista ja muista katsomuksista.
Vapaa-ajattelijain mielestä nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämistavoite on hyvä, ja silloin demokratia- ihmisoikeuskasvatuksen integroinnissa tulee varmistaa, että yhdenvertaisuuden edistäminen ja esimerkiksi uusien yhdenvertaisuussuunnitelmien käsittely ja kehittäminen ovat siinä mukana.
Liiton havaintojen mukaan esim. koulujen yhdenvertaisuussuunnitelmissa vain harvoin käsitellään konkreettisesti ja erikseen kuhunkin mahdolliseen syrjintäperusteeseen liittyvää syrjinnän ehkäisyn parantamista.
Osallisuuden kehittämisessä nuoria voisi osallistaa myös yhdenvertaisuustyöhön niin, että eri yhteyksissä pohditaan kiellettyjä syrjintäperusteita myös kohta kohdalta (”ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen…”- tai vaikka tukan väri tai sen puuttuminen) tarkastellen, ilmeneekö syrjintää ja miten sitä voi estää, vähentää tai poistaa.
Vapaa-ajattelijain liiton mielestä on uskonnottomia nuoria syrjivää, jos julkisen vallan ylläpitämä laitos, kuten koulu, oppilaitos tai Puolustusvoimat järjestää oman toimintansa viralliseksi osaksi ja tyrkyttää yhden uskonnon tunnustuksellista uskonnonharjoitusta (jumalanpalvelus, hartaus) ja siten nostaa sen jalustalle muihin uskonnollisiin ja varsinkin uskonnottomiin katsomuksiin nähden. Nuorilla on Suomessa kyllin mahdollisuuksia osallistua uskonnonharjoitustilaisuuksiin myös koulutyöpäivän ulkopuolella, joten tuollainen enemmistökirkon ”positiivinen erityiskohtelu” on perusteetonta. Pikemminkin kouluissa tulisi edistää elämänkatsomustiedon opetusta ja uskonnottomien perheiden lasten pääsyä oikeuksiinsa.
Julkisen vallan toiminnan ja palvelujen tulisi olla puoluepoliittisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sekä kaupallisesti neutraalia ja sitouttamatonta.
”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” (Yhdenvertaisuuslaki 8 §)
Nuorten yhdenvertaisuuden edistäminen eli ilmenevän syrjinnän vähentäminen ja poistaminen tulee olla tärkeällä sijalla käytännön nuorisotyössä, todetaan Vapaa-ajattelijain liiton kommentissa Valtakunnalliseen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman (VANUPOL) luonnokseen.
Syrjimättömyyttä tulee edistää myös suhteessa henkilön ”uskontoon tai vakaumukseen”, sillä uskonnottomiin nuoriin kohdistuu maassamme rakenteellista ja tosiasiallista syrjintää ja uskonnollista painostusta muun muassa koulussa ja armeijassa, korostetaan liiton kommentissa.
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa edistämään yhdenvertaisuutta ja antaa suojaa myös ihmiselle, jolla on uskonnoton katsomus tai vakaumus. Uskonnottomien syrjinnän lopettamisessa yksi lähtökohta on uskonnottomuuden tekeminen näkyväksi. Niinpä kun nuorisopoliittisen ohjelman luonnoksessa todetaan, että ”nuorilla on erilaisia poliittisia ja uskonnollisia katsomuksia”, sen sijaan voisi puhua uskonnollisista ja uskonnottomista katsomuksista tai uskonnollisista ja muista katsomuksista.
Vapaa-ajattelijain mielestä nuorten osallistumismahdollisuuksien lisäämistavoite on hyvä, ja silloin demokratia- ihmisoikeuskasvatuksen integroinnissa tulee varmistaa, että yhdenvertaisuuden edistäminen ja esimerkiksi uusien yhdenvertaisuussuunnitelmien käsittely ja kehittäminen ovat siinä mukana.
Liiton havaintojen mukaan esim. koulujen yhdenvertaisuussuunnitelmissa vain harvoin käsitellään konkreettisesti ja erikseen kuhunkin mahdolliseen syrjintäperusteeseen liittyvää syrjinnän ehkäisyn parantamista.
Osallisuuden kehittämisessä nuoria voisi osallistaa myös yhdenvertaisuustyöhön niin, että eri yhteyksissä pohditaan kiellettyjä syrjintäperusteita myös kohta kohdalta (”ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen…”- tai vaikka tukan väri tai sen puuttuminen) tarkastellen, ilmeneekö syrjintää ja miten sitä voi estää, vähentää tai poistaa.
Vapaa-ajattelijain liiton mielestä on uskonnottomia nuoria syrjivää, jos julkisen vallan ylläpitämä laitos, kuten koulu, oppilaitos tai Puolustusvoimat järjestää oman toimintansa viralliseksi osaksi ja tyrkyttää yhden uskonnon tunnustuksellista uskonnonharjoitusta (jumalanpalvelus, hartaus) ja siten nostaa sen jalustalle muihin uskonnollisiin ja varsinkin uskonnottomiin katsomuksiin nähden. Nuorilla on Suomessa kyllin mahdollisuuksia osallistua uskonnonharjoitustilaisuuksiin myös koulutyöpäivän ulkopuolella, joten tuollainen enemmistökirkon ”positiivinen erityiskohtelu” on perusteetonta. Pikemminkin kouluissa tulisi edistää elämänkatsomustiedon opetusta ja uskonnottomien perheiden lasten pääsyä oikeuksiinsa.
Julkisen vallan toiminnan ja palvelujen tulisi olla puoluepoliittisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sekä kaupallisesti neutraalia ja sitouttamatonta.
”Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” (Yhdenvertaisuuslaki 8 §)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kunnan ja sekulaarien järjestöjen nuorisotyöntekijät voisivat käydä pitämässä koulujen aamunavauksia. Sitouttamattomasti.
Linkitettävissä(kin): http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2017/07/24/nuorisotyo-edistamaan-myos-uskonnottomien-yhdenvertaisuutta/
Nuorisotyö voi tasapinottaa koulun uskonnolista painostusta!?
Tosaalta, kirkolla on oma vahva nuorisotyönsä... Että se siitä tasapianotuksesta?
Tästä on nyt kuukausi. Koska luonnoksesta tulee lopullinen versio?
Tähän kysymykseeni näyttää tulleen vastaus, jonka s24:n automoderointi on poistanut. Liekö joku vastannut pelkällä linkillä?
Ministeriön sivujen nuorisoasiain linkki siinä oli, sekä maininta että voi myös kysyä (Mikolta).
Huomenna valtioneuvoston esityslistalla: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/valtioneuvoston-yleisistunnon-asialista-12-10-2017
Perinteisesti Suomessa vähemmistön asemaa korostetaan. Uskonto tekee tästä räikeän poikkeuksen. Ev.lut. lahko on nostettu jalustalle ja uskonnottomien asiaa poljetaan joka instanssissa alaspäin.
Positiivisen erityiskohtelun mahdollisuus - jopa velvoite - on tarkoitettu heikommassa asemassa olevien tosiasiallisen tilanteen parantamiseen. Ei valtakirkon pönkittämiseen.
Tänään tuo tuli: http://minedu.fi/paatos?decisionId=0900908f805648d1
Ei erityisiä kommentteja uskonnosta puoleen eikä toiseen.