Syksyn juhlat lähestyvät!

Muistutan syksyn juhlista, jotka lähestyvät (syys-lokakuussa). Pasuunansoiton päivä, sovituspäivä ja lehtimajanjuhla. Jos ei muista, mitä juhlat tarkoittivat, niin on hyvä aika kerrata niitä. Messias siis syntyi lehtimajanjuhlan aikaan, hän palaa tuomitsemaan maan sovituspäivänä, joka on Raamatun ainoa paastopäivä. Mutta mikä merkitys on pasuunansoiton päivällä? Oletteko tietoisia? Mitä nämä 10 päivää pasuunansoiton juhlasta sovituspäivään merkitsevät?
49583
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 49

Vanhimmat

Satujuhlien sekopää jälleen asialla.
Kretupelle juhlii satumaailmassaan.

Äänestä

Eipä kiinnosta. En tarvitse elämääni turhia juhlia, joilla ei ole merkitystä pelastuksen kannalta. Perinnäissääntöjä kaikki tyynni.

Äänestä
  • No onhan sitä turhempiakin juhlia, kuten joulu ja juhannus. Eihän näitä ole pakko viettää, jos ei halua, eikä näitä ole mainittu 10 käskyssä niin kuin sapattia, mutta miten voi olla viettämättä, jos tajuaa, mitä ne merkitsevät?

    Äänestä

  • Yksi_usko kirjoitti:

    No onhan sitä turhempiakin juhlia, kuten joulu ja juhannus. Eihän näitä ole pakko viettää, jos ei halua, eikä näitä ole mainittu 10 käskyssä niin kuin sapattia, mutta miten voi olla viettämättä, jos tajuaa, mitä ne merkitsevät?

    Vielä lisään tuohon, että vaikka juhlat eivät ole 10 käskyssä mainittu, niiden viettoa EI ole poistettu Raamatussa. Alkuseurakunta (myös käännynnäiset pakanat) ovat viettäneet juhlia.

    Kopioin Bacchiocchin kirjasta sapatti vai sunnuntai seuraavan kohdan: "Paavalin viimeinen vierailu Jerusalemissa (vuonna 58-60)...antaa lisää todisteita Jerusalemin seurakunnan antautuneisuudesta lain noudattamiseen. Luukkaan maininta, että Paavali "kiiruhti joutuakseen, jo suinkin mahdollista, helluntaiksi Jerusalemiin" (Apt. 20:16) ja että Luukas ja Paavali olivat viettäneet happamattoman leivän juhlaa Filippissä (Apt. 20:6) osoittaa, että kristityt yhä noudattivat juutalaisten liturgista kalenteria. Vieläkin valaisevampi on kuitenkin kertomus siitä, mitä tapahtui itse Jerusalemissa. Sen jälkeen kun Paavali oli kertonut "kohta kohdalta kaikki, mitä Jumala hänen palveluksensa kautta oli tehnyt pakanain keskuudessa" (Apt. 21:19), Jaakob ja vanhimmat sanoivat Paavalille:

    "Sinä näet, veli, kuinka monta tuhatta juutalaista on tullut uskoon, ja he ovat kaikki lain kiivailijoita. Mutta heille on kerrottu sinusta, että sinä opetat kaikkia pakanain seassa asuvia juutalaisia luopumaan Mooseksesta ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja vaeltamasta säädettyjen tapojen mukaan" (Apt 1:20,21).

    Jerusalemin seurakunnan syvä uskollisuus juutalaisia uskonnollisia traditioita kohtaan on itsestään selvä. Jaakob ja vanhimmat eivät ainoastaan kertoneet Paavalille, että monet tuhannet heidän seurakuntansa juutalaiset jäsenet olivat "kaikki lain kiivailijoita" (Apt. 21:20)...

    Tämä Jerusalemin seurakunnan voimakas sitoutuminen juutalaisiin uskonnollisiin tapoihin saattaa kenties hämmentää kristittyä, joka pitää tätä kristikunnan äitiseurakuntaa kristillisen elämänsä ihanteellisena mallina. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että kristinusko versoi juutalaisuuden juurista ja rungosta. Varhaiset juutalaiset käännynnäiset eivät pitäneet Kristuksen vastaanottamista aikaisemman uskontonsa hävittämisenä vaan messiaanisten odotustensa täyttymyksenä, joka kohotti heidän hengellisen elämänsä uusiin ulottuvuuksiin. Varjon erottaminen todellisuudesta, ohimenevän erottaminen pysyvästä oli asteittain tapahtuva prosessi, joka ei sujunut ilman vaikeuksia.".

    Näin kirjoitti Bacchiocchi, adventistitutkija kirjassaan Sapatti ja sunnuntai.

    Jos joku väittää, että Raamatun juhlakalenteri ei koskisi meitä kristittyjä, se valehtelee!

    Äänestä

  • Yksi_usko kirjoitti:

    Vielä lisään tuohon, että vaikka juhlat eivät ole 10 käskyssä mainittu, niiden viettoa EI ole poistettu Raamatussa. Alkuseurakunta (myös käännynnäiset pakanat) ovat viettäneet juhlia.

    Kopioin Bacchiocchin kirjasta sapatti vai sunnuntai seuraavan kohdan: "Paavalin viimeinen vierailu Jerusalemissa (vuonna 58-60)...antaa lisää todisteita Jerusalemin seurakunnan antautuneisuudesta lain noudattamiseen. Luukkaan maininta, että Paavali "kiiruhti joutuakseen, jo suinkin mahdollista, helluntaiksi Jerusalemiin" (Apt. 20:16) ja että Luukas ja Paavali olivat viettäneet happamattoman leivän juhlaa Filippissä (Apt. 20:6) osoittaa, että kristityt yhä noudattivat juutalaisten liturgista kalenteria. Vieläkin valaisevampi on kuitenkin kertomus siitä, mitä tapahtui itse Jerusalemissa. Sen jälkeen kun Paavali oli kertonut "kohta kohdalta kaikki, mitä Jumala hänen palveluksensa kautta oli tehnyt pakanain keskuudessa" (Apt. 21:19), Jaakob ja vanhimmat sanoivat Paavalille:

    "Sinä näet, veli, kuinka monta tuhatta juutalaista on tullut uskoon, ja he ovat kaikki lain kiivailijoita. Mutta heille on kerrottu sinusta, että sinä opetat kaikkia pakanain seassa asuvia juutalaisia luopumaan Mooseksesta ja kiellät heitä ympärileikkaamasta lapsiaan ja vaeltamasta säädettyjen tapojen mukaan" (Apt 1:20,21).

    Jerusalemin seurakunnan syvä uskollisuus juutalaisia uskonnollisia traditioita kohtaan on itsestään selvä. Jaakob ja vanhimmat eivät ainoastaan kertoneet Paavalille, että monet tuhannet heidän seurakuntansa juutalaiset jäsenet olivat "kaikki lain kiivailijoita" (Apt. 21:20)...

    Tämä Jerusalemin seurakunnan voimakas sitoutuminen juutalaisiin uskonnollisiin tapoihin saattaa kenties hämmentää kristittyä, joka pitää tätä kristikunnan äitiseurakuntaa kristillisen elämänsä ihanteellisena mallina. Ei pidä kuitenkaan unohtaa, että kristinusko versoi juutalaisuuden juurista ja rungosta. Varhaiset juutalaiset käännynnäiset eivät pitäneet Kristuksen vastaanottamista aikaisemman uskontonsa hävittämisenä vaan messiaanisten odotustensa täyttymyksenä, joka kohotti heidän hengellisen elämänsä uusiin ulottuvuuksiin. Varjon erottaminen todellisuudesta, ohimenevän erottaminen pysyvästä oli asteittain tapahtuva prosessi, joka ei sujunut ilman vaikeuksia.".

    Näin kirjoitti Bacchiocchi, adventistitutkija kirjassaan Sapatti ja sunnuntai.

    Jos joku väittää, että Raamatun juhlakalenteri ei koskisi meitä kristittyjä, se valehtelee!

    Mistä sinulla on tapana hankkia ne kaksi pukkia sovintopäivää varten?

    Itsekö teurastat vai käytätkö ammattilaista? Kai tiesit, että kosher-teurastus on Suomessa sallittua vain siten, että veren vuodatus aloitetaan samanaikaisesti tainnuttamisen kanssa? Ja se on tehtä Eviran tarkastuseläinlääkärin läsnäollessa.

    Äänestä

  • v.aari kirjoitti:

    Mistä sinulla on tapana hankkia ne kaksi pukkia sovintopäivää varten?

    Itsekö teurastat vai käytätkö ammattilaista? Kai tiesit, että kosher-teurastus on Suomessa sallittua vain siten, että veren vuodatus aloitetaan samanaikaisesti tainnuttamisen kanssa? Ja se on tehtä Eviran tarkastuseläinlääkärin läsnäollessa.

    Tiedät kyllä itsekin, että uhraaminen loppui ristille. Ei alkuseurakuntakaan enää uhrannut. Jeshua on kertakaikkinen uhrikaritsa. Mutta muuten juhlat pitävät eikä niitä ole Raamatussa kumottu koskaan. Myös alkuseurakunta piti uskollisesti näitä juhlia, vaikka eivät enää uhranneetkaan.

    Äänestä

"Messias siis syntyi lehtimajanjuhlan aikaan, hän palaa tuomitsemaan maan sovituspäivänä, joka on Raamatun ainoa paastopäivä. "

Jaahas, ja mistähän tällainen "varma tieto" mahtaa olla peräisin ?

Äänestä
  • "Jaahas, ja mistähän tällainen "varma tieto" mahtaa olla peräisin ?"

    Vitusta. Se kuiskasi minulle kun hinkkasin sitä suihkussa tehdessäni alapesua.

    Äänestä

  • Raamatusta ja Raamatun juhlakalenterista. Olisi tärkeä tietää juhlien merkitys. Lainaan Woottenin kirjasta: Israelin juhlat, Syksyn juhlat seuraavan kohdan:

    "Messiaamme syntyi lehtimajanjuhlan aikaan, ja Hänestä tuli Uhrilampaamme pääsiäisenä. Hän nousi ylös kuolleista uutislyhteen heilutuksen päivänä ja vuodatti Henkensä shavuotina, helluntaina. Monet uskovat, että hän palaa hallitsemaan ja tuomitsemaan koko maata jom kippurina, sovituspäivänä. Hänen ikuinen asumuksensa kansansa Israelin keskellä on lehtimajanjuhlan täyttymys. " Sitten Wootten jatkaa kertomalla mitä tarkoitus on pasuunansoiton juhlalla. Kirja on niin mielenkiintoinen, että en voi olla lukematta. Suosittelen kaikille uskovaisille, mutta ennen kaikkea adventisteille, jotka jo tietävät niin paljon.

    Äänestä

  • Yksi_usko kirjoitti:

    Raamatusta ja Raamatun juhlakalenterista. Olisi tärkeä tietää juhlien merkitys. Lainaan Woottenin kirjasta: Israelin juhlat, Syksyn juhlat seuraavan kohdan:

    "Messiaamme syntyi lehtimajanjuhlan aikaan, ja Hänestä tuli Uhrilampaamme pääsiäisenä. Hän nousi ylös kuolleista uutislyhteen heilutuksen päivänä ja vuodatti Henkensä shavuotina, helluntaina. Monet uskovat, että hän palaa hallitsemaan ja tuomitsemaan koko maata jom kippurina, sovituspäivänä. Hänen ikuinen asumuksensa kansansa Israelin keskellä on lehtimajanjuhlan täyttymys. " Sitten Wootten jatkaa kertomalla mitä tarkoitus on pasuunansoiton juhlalla. Kirja on niin mielenkiintoinen, että en voi olla lukematta. Suosittelen kaikille uskovaisille, mutta ennen kaikkea adventisteille, jotka jo tietävät niin paljon.

    EI Raamatussa sanota, että Jeesus tulee takaisin sovituspäivänä.

    Kyllä sinun adventistina pitäisi tietää, että Vanhan liiton sovituspäivä oli esikuva ajanjaksosta 1844-armon ajan päättyminen, jolloin taivaassa käydään oikeudenkäynti (ELI NYT!).

    Äänestä

  • siis.mitä.häh kirjoitti:

    EI Raamatussa sanota, että Jeesus tulee takaisin sovituspäivänä.

    Kyllä sinun adventistina pitäisi tietää, että Vanhan liiton sovituspäivä oli esikuva ajanjaksosta 1844-armon ajan päättyminen, jolloin taivaassa käydään oikeudenkäynti (ELI NYT!).

    Kyllä. Jeesus (Jeshua) tekee pappispalvelusta ylimmäisenä pappinamme taivaallisessa pyhäkössä, josta maan päällinen oli vertauskuva. Mutta kaikille Jeesuksen elämään ja kuolemaan, Pyhän Hengen vuodatukseen ja takaisin tuloon oli Jumala määrännyt omat juhlapäivänsä, joita juutalaiset olivat viettäneet (tietämättään). Osalla Raamatun juhlakalenterin päivistä koskee myös maataloudellista sadon korjuuta, tosin näillä sadonkorjuuillakin on vahva hengellinen yhteys hengellisen sadon korjuuta ajatellen. Raamattu 'avautuu' sitä mukaa kuin maailma menee eteen päin. Oletko sitä tiennyt? Näiden Raamatun juhlien avautuminen nyt kristityille on suuri sensaatio.

    Äänestä

  • Yksi_usko kirjoitti:

    Kyllä. Jeesus (Jeshua) tekee pappispalvelusta ylimmäisenä pappinamme taivaallisessa pyhäkössä, josta maan päällinen oli vertauskuva. Mutta kaikille Jeesuksen elämään ja kuolemaan, Pyhän Hengen vuodatukseen ja takaisin tuloon oli Jumala määrännyt omat juhlapäivänsä, joita juutalaiset olivat viettäneet (tietämättään). Osalla Raamatun juhlakalenterin päivistä koskee myös maataloudellista sadon korjuuta, tosin näillä sadonkorjuuillakin on vahva hengellinen yhteys hengellisen sadon korjuuta ajatellen. Raamattu 'avautuu' sitä mukaa kuin maailma menee eteen päin. Oletko sitä tiennyt? Näiden Raamatun juhlien avautuminen nyt kristityille on suuri sensaatio.

    Raamatussa ei sanota, että Jeesus tulee takaisin suurena sovituspäivänä. Etkö sinä ymmärrä noiden juhlien vertauskuvallista luonnetta ja merkitystä?

    Äänestä

  • siis.mitä.häh kirjoitti:

    Raamatussa ei sanota, että Jeesus tulee takaisin suurena sovituspäivänä. Etkö sinä ymmärrä noiden juhlien vertauskuvallista luonnetta ja merkitystä?

    Varmaan tiedät, että mitä Suuri sovituspäivä tarkoitti muinaisessa Israelissa? "Papit saattoivat loistokkaasti pukeutuneen ylipapin temppelin vesialtaalle. Siellä hän peseytyi seremoniallisesti. Hän vaihtoi ylleen vaatimattomat pellavaiset alusvaatteet, pellavatunikan ja -vyön, sekä pellavaisen käärelakin. Sitten hän toi määrätyt uhrit Herran eteen ilmestysmajan ovelle. Seuraavaksi hän otti kaksi pukkia ja heitti niistä arpaa. Toisesta tuli syntiuhri ja toisesta erämaahan lähetettävä syntipukki. Sitten hän teurasti oman syntiuhrinsa ja otti hiilipannun täyteen tulisia hiiliä ja survottua hyvänhajuista suitsuketta ja vei ne esiripun sisäpuolelle kaikkeinpyhimpään. Siellä hän pirskotti armoistuimelle verta seitsemän kertaan. Sitten hän tuli pois esiripun takaa, uhrasi valitun pukin kansan puolesta, palasi kaikkeinpyhimpään ja pirskotti sen verta armoistuimelle. Sen jälkeen hän meni pronssialttarille ja pirskotti verta myös sen päälle. Toimitettuaan sovituksen kaikkeen puolesta hän laski kätensä elävän pukin päälle ja tunnusti siinä Israelin lasten kaikki pahat teot, rikkomukset ja synnit. Syntipukkiin sidottiin helakanpunainen nauha, ja se päästettiin erämaahan. Näin Israel puhdistettiin synneistään. "

    (lainaus kirjasta Batya Wootten: Israelin juhlat, syksyn juhlat)

    jatkoa seuraavassa kappaleessa...

    Äänestä

  • Yksi_usko kirjoitti:

    Varmaan tiedät, että mitä Suuri sovituspäivä tarkoitti muinaisessa Israelissa? "Papit saattoivat loistokkaasti pukeutuneen ylipapin temppelin vesialtaalle. Siellä hän peseytyi seremoniallisesti. Hän vaihtoi ylleen vaatimattomat pellavaiset alusvaatteet, pellavatunikan ja -vyön, sekä pellavaisen käärelakin. Sitten hän toi määrätyt uhrit Herran eteen ilmestysmajan ovelle. Seuraavaksi hän otti kaksi pukkia ja heitti niistä arpaa. Toisesta tuli syntiuhri ja toisesta erämaahan lähetettävä syntipukki. Sitten hän teurasti oman syntiuhrinsa ja otti hiilipannun täyteen tulisia hiiliä ja survottua hyvänhajuista suitsuketta ja vei ne esiripun sisäpuolelle kaikkeinpyhimpään. Siellä hän pirskotti armoistuimelle verta seitsemän kertaan. Sitten hän tuli pois esiripun takaa, uhrasi valitun pukin kansan puolesta, palasi kaikkeinpyhimpään ja pirskotti sen verta armoistuimelle. Sen jälkeen hän meni pronssialttarille ja pirskotti verta myös sen päälle. Toimitettuaan sovituksen kaikkeen puolesta hän laski kätensä elävän pukin päälle ja tunnusti siinä Israelin lasten kaikki pahat teot, rikkomukset ja synnit. Syntipukkiin sidottiin helakanpunainen nauha, ja se päästettiin erämaahan. Näin Israel puhdistettiin synneistään. "

    (lainaus kirjasta Batya Wootten: Israelin juhlat, syksyn juhlat)

    jatkoa seuraavassa kappaleessa...

    Varmaan tiedät, mitä on Suuri sovituspäivä Messiaassa? "Tämä kerran vuodessa toimitettava Suuri sovituspäivän uhri kuvastaa monia totuuksia. Se kertoo Messias Jeshuan papillisesta tehtävästä. Israelin ylipappi oli alun perin pukeutunut kuninkaallisesti, mutta sitten hän vaihtoi ylleen yksinkertaiset vaatteet ja teki sovituksen kansansa puolesta. Messiaamme on jumalallinen, mutta vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, hän ei "katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen" (Fil. 2:6-7). Jeshua alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti. Niin hän maksoin uhrihinnan synneistämme. Hän on meidän tunnustuksemme Ylipappi. Hän astui suurempaan ja täydellisempään taivaalliseen pyhäkköön, jota ei ole kuolevaisten käsillä tehty. Hänen siellä uhraamansa veri ei ollut vain pukkien ja vasikoiden verta, vaan Hänen omaa kallisarvoista vertaan. Sen kautta Hän astui kaikkeinpyhimpään kertakaikkisesti ja sai aikaan iankaikkisen lunastuksen kaikille, jotka huutavat Hänen nimeänsä. "

    (lainaus kirjasta Batya Wootten: Israelin juhlat, syksyn juhlat)

    jatkoa seuraavassa kappaleessa...

    Äänestä

  • Yksi_usko kirjoitti:

    Varmaan tiedät, että mitä Suuri sovituspäivä tarkoitti muinaisessa Israelissa? "Papit saattoivat loistokkaasti pukeutuneen ylipapin temppelin vesialtaalle. Siellä hän peseytyi seremoniallisesti. Hän vaihtoi ylleen vaatimattomat pellavaiset alusvaatteet, pellavatunikan ja -vyön, sekä pellavaisen käärelakin. Sitten hän toi määrätyt uhrit Herran eteen ilmestysmajan ovelle. Seuraavaksi hän otti kaksi pukkia ja heitti niistä arpaa. Toisesta tuli syntiuhri ja toisesta erämaahan lähetettävä syntipukki. Sitten hän teurasti oman syntiuhrinsa ja otti hiilipannun täyteen tulisia hiiliä ja survottua hyvänhajuista suitsuketta ja vei ne esiripun sisäpuolelle kaikkeinpyhimpään. Siellä hän pirskotti armoistuimelle verta seitsemän kertaan. Sitten hän tuli pois esiripun takaa, uhrasi valitun pukin kansan puolesta, palasi kaikkeinpyhimpään ja pirskotti sen verta armoistuimelle. Sen jälkeen hän meni pronssialttarille ja pirskotti verta myös sen päälle. Toimitettuaan sovituksen kaikkeen puolesta hän laski kätensä elävän pukin päälle ja tunnusti siinä Israelin lasten kaikki pahat teot, rikkomukset ja synnit. Syntipukkiin sidottiin helakanpunainen nauha, ja se päästettiin erämaahan. Näin Israel puhdistettiin synneistään. "

    (lainaus kirjasta Batya Wootten: Israelin juhlat, syksyn juhlat)

    jatkoa seuraavassa kappaleessa...

    Tiedät varmaan myös mitä tarkoitti synnin poistaminen? "Syntipukin päälle tunnustettiin Israelin kansan kaikki pahat teot, synnit ja rikkomukset. Sitten pukki lähetettiin erämaahan. Suurena sovituspäivänä kaikki synnit siis joko peitettiin tai lähetettiin pois. Kuten Daavid kirjoitti: "Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme" (Ps. 103:12). Kummatkin pukit olivat syntiuhreja, toinen kuoli, toinen jäi eloon. Toinen teurastettiin ja toinen vietiin pois. Kummatkin kuvaavat Jeshuaa. Hänet sekä vietiin "ulkopuolelle leirin" että "temmattiin pois elävien maasta" (Jes. 53:4-9, Hepr. 13:11-13) Hän kuoli, mutta silti Hän elää.

    Muinaisessa Israelissa papit valmistautuivat Suuren sovituspäivän uhritoimituksiin erityisellä peseytymisrituaalilla (3. Moos. 16:4,24). Aaron peseytyi ja pukeutui valkoisiin pellavavaatteisiin. Samoin Korkeimman pappeina meidätkin pestään Sanan vedellä ja puetaan valkoiseen pellavaan, joka kuvaa pyhien vanhurskaita tekoja.

    Tämä oli ainut päivä, jona ylipappi otti kultaisen suitsutusastian ja meni esiripun taakse kaikkeinpyhimpään, pyhän liitonarkin ja armoistuimen eteen. Tämä toimenpide kuvaa esirukousta, sillä rukous vie meidät esiripun taakse ja siellä löydämme armon. Suitsutusastiasta nouseva savu edustaa rukousta, ja ylipappimme Jeshua rukoilee lakkaamatta puolestamme. Samoin meidänkin tulee rukoilla lakkaamatta perheemme, ystäviemme, seurakuntamme ja kansamme puolesta.

    Kultaisen arkin päällä oli kaksi kultaista kerubia, jotka kurkottivat toisiaan kohti. Niiden välissä oli Pyhän Jumalan armoistuin. Kaikkivaltiaan shekina-kirkkaus asui tässä pyhässä syleilyssä (2. Moos. 25:22). Hänen shekina-kirkkautensa ilmestyy jälleen Israelin kahden valitun sukukunnan syleilyssä (Jer. 33:24, 31:1). Kun Efraim ja Juuda antavat anteeksi ja ottavat toisensa vastaan armossa, Jumalamme kunnian mahti alkaa ilmetä maailmassa. Tuossa kaivatussa syleilyssä lalmme vihdoin ymmärtää, mikä on Suuren sovituspäivän täydellinen ja lopullinen täyttymys. "

    (lainaus kirjasta Batya Wootten: Israelin juhlat, syksyn juhlat)

    jatkoa seuraavassa kappaleessa...

    Äänestä

  • Yksi_usko kirjoitti:

    Tiedät varmaan myös mitä tarkoitti synnin poistaminen? "Syntipukin päälle tunnustettiin Israelin kansan kaikki pahat teot, synnit ja rikkomukset. Sitten pukki lähetettiin erämaahan. Suurena sovituspäivänä kaikki synnit siis joko peitettiin tai lähetettiin pois. Kuten Daavid kirjoitti: "Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme" (Ps. 103:12). Kummatkin pukit olivat syntiuhreja, toinen kuoli, toinen jäi eloon. Toinen teurastettiin ja toinen vietiin pois. Kummatkin kuvaavat Jeshuaa. Hänet sekä vietiin "ulkopuolelle leirin" että "temmattiin pois elävien maasta" (Jes. 53:4-9, Hepr. 13:11-13) Hän kuoli, mutta silti Hän elää.

    Muinaisessa Israelissa papit valmistautuivat Suuren sovituspäivän uhritoimituksiin erityisellä peseytymisrituaalilla (3. Moos. 16:4,24). Aaron peseytyi ja pukeutui valkoisiin pellavavaatteisiin. Samoin Korkeimman pappeina meidätkin pestään Sanan vedellä ja puetaan valkoiseen pellavaan, joka kuvaa pyhien vanhurskaita tekoja.

    Tämä oli ainut päivä, jona ylipappi otti kultaisen suitsutusastian ja meni esiripun taakse kaikkeinpyhimpään, pyhän liitonarkin ja armoistuimen eteen. Tämä toimenpide kuvaa esirukousta, sillä rukous vie meidät esiripun taakse ja siellä löydämme armon. Suitsutusastiasta nouseva savu edustaa rukousta, ja ylipappimme Jeshua rukoilee lakkaamatta puolestamme. Samoin meidänkin tulee rukoilla lakkaamatta perheemme, ystäviemme, seurakuntamme ja kansamme puolesta.

    Kultaisen arkin päällä oli kaksi kultaista kerubia, jotka kurkottivat toisiaan kohti. Niiden välissä oli Pyhän Jumalan armoistuin. Kaikkivaltiaan shekina-kirkkaus asui tässä pyhässä syleilyssä (2. Moos. 25:22). Hänen shekina-kirkkautensa ilmestyy jälleen Israelin kahden valitun sukukunnan syleilyssä (Jer. 33:24, 31:1). Kun Efraim ja Juuda antavat anteeksi ja ottavat toisensa vastaan armossa, Jumalamme kunnian mahti alkaa ilmetä maailmassa. Tuossa kaivatussa syleilyssä lalmme vihdoin ymmärtää, mikä on Suuren sovituspäivän täydellinen ja lopullinen täyttymys. "

    (lainaus kirjasta Batya Wootten: Israelin juhlat, syksyn juhlat)

    jatkoa seuraavassa kappaleessa...

    Mutta tiedätkö, mitä tarkoittaa paastopäivä? "Herra korostaa suuresti sitä, että Suuri sovituspäivä on sapatti, jolloin ihmisen täytyy kurittaa itseään paastolla (3. Moos. 16:39-31, 23:28-32). Apt 27:9:ssä tätä päivää sanotaan yksinkertaisesti "paastonajaksi". Paasto on tietynlaista kärsimystä. Alkutekstissä "kurittaa itseään" on 'ana', joka tarkoittaa nöyrtymistä, kärsimistä ja itsensä rankaisemista. Meidän jokaisen on rukoiltava, mitä tämä merkitsee meille, sillä JHVH sanoi: "Jokainen, joka ei sinä päivänä kurita itseään paastolla, hävitettäköön kansastansa" (3. Moos. 23:29).

    Tämä juhla kertoo siitä, että eräänä päivänä Isä puhdistaa maailman ja jättää itselleen nöyrän kansan. Hän vannoo, että loppujen lopuksi "Israelin jäännökset eivät tee väärin, eivät puhu valhetta, eikä heidän suussaan tavata vilpillistä kieltä" (Sef. 3:12-13). Meidän on rukoiltava sitä, että meitä pidetään arvollisina pääsemään tähän valittujen joukkoon.

    Isä sanoin myös: "Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irrotatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi? " (Jes. 58:6-7). Näistä jakeista näemme, että myös toisista huolehtiminen on yksi tapa nöyrtyä. "

    Eikö meidän adventistien pitäisi myös nöyrtyä? Eikö olisi syytä käydä sopimassa riitapuolen kanssa? Eikö olisi hyvä rukoilla?

    Äänestä

  • siis.mitä.häh kirjoitti:

    Raamatussa ei sanota, että Jeesus tulee takaisin suurena sovituspäivänä. Etkö sinä ymmärrä noiden juhlien vertauskuvallista luonnetta ja merkitystä?

    Jatkan vielä tuosta kirjasta (muuten edellinen kappale oli myös lainattu kirjasta)

    "Pasuunansoiton juhlan ja suuren sovituspäivän yhteisenä teemana on katumus ja paluu. Suurta sovituspäivää edeltävän kymmenen päivän aikana juutalaisilla on tapana kokoontua veden äärelle perinteiseen tashlish-rituaaliin. Siinä taskut tyhjennetään vertauskuvallisesti ja kivet, jotka kuvaavat syntejä, heitetään kauan veteen. Kivien heittäminen on muistutus siitä, että katumus vaatii vaivannäköä. Tapa perustuu Miika 7:19:ään. "Hän armahtaa meitä jälleen, polkee maahan meidän pahat tekomme. Kaikki heidän syntinsä sinä heität [tashlilch] meren syvyyteen." Ennen kuin Isän luo voi palata, täytyy katua. Katumus on Pasuunansoiton juhlan perinteinen teema. Suuren sovituspäivän pohjimmainen teema on puolestaan teshuva, paluu. Siten nämä kaksi juhlaa nähdään yhtenä kokonaisuutena.

    Jesaja puhuu paluusta näin: "Herran vapahdetut palajavat [shuv] ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja olo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat" (Jes. 51:11).

    Myös apostoli Paavali kirjoittaa katumuksesta: "Nyt iloitsen, en siitä, että tulitte murheellisiksi, vaan siitä, että murheenne oli teille parannukseksi; sillä te tulitte murheelliseksi Jumalan mielen mukaan, ettei tiellä olisi mitään vahinkoa meistä. Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman" (2. Kor. a2:9-10).

    "Katumus, jota kukaan ei kadu" kuulostaa ristiriitaiselta, mutta Pyhän Jumalan taloudenpidossa nämä kaksi kuuluvat täydelliseen katumuksentekoon. Toisaalta olemme pahoillamme ja kadumme tekoamme, mutta toisaalta olemme saaneet kokemuksesta arvokasta opetusta, joka muuttaa meitä oikeaan suuntaan. Sen vuoksi meidän on vaikea "katua" väärän tien valitsemista. Omien valintojemme vuoksi meidän täytyy kulkea tietty tie, koska meidän on opittava tietyt läksyt. Tämä johtaa "Jumalan mielen mukaiseen murheeseen", joka on meille hyväksi. "

    (lainaukset, myös edellisessä kappaleessa, kirjasta Batya Wootten: Israelin juhlat, syksyn juhlat)

    jatkoa seuraavassa kappaleessa...

    Äänestä

  • siis.mitä.häh kirjoitti:

    Raamatussa ei sanota, että Jeesus tulee takaisin suurena sovituspäivänä. Etkö sinä ymmärrä noiden juhlien vertauskuvallista luonnetta ja merkitystä?

    Kopioin vielä tähän loppuun kirjasta kohdan: Milloin Messias palaa? En jaksa kirjoittaa kaikkea, esim. kappaleita, joissa kerrottiin tarkasti hopeatorvista ym.

    "Hopeatorvien ja shofarin eroavuuksien pohjalta arvelemme, että Messias Jeshua palaa suurena sovituspäivänä. Hänen paluustaan alkaa riemuvuoden täyttymys, ja tuona hetkenä soi shofar. Kreikankielisessä Uudessa testamentissa puhutaan viimeisestä pasuunasta, mutta emme voi tietää, mitä sillä tarkalleen tarkoitetaan, koska sekä torvi että shofar on käännetty sanalla salpingx eli pasuuna. Tiedämme kuitenkin, että Suuri sovituspäivä on juhlista kaikkein vakavamielisin, ja monessa mielessä Messiaan paluusta tuleekin surun päivä sillä se on tuomiopäivä. "

    Olisi pitänyt kopioida myös nuo tarkat selostukset hopeatorvista ja shofareista ym. josta olisi selvinnyt enemmän, mutta joskus toiste, ehkä. Hankkikaa nuo erinomaiset kirjat, niin voitte itse lukea.

    Äänestä

  • Yksi_usko kirjoitti:

    Jatkan vielä tuosta kirjasta (muuten edellinen kappale oli myös lainattu kirjasta)

    "Pasuunansoiton juhlan ja suuren sovituspäivän yhteisenä teemana on katumus ja paluu. Suurta sovituspäivää edeltävän kymmenen päivän aikana juutalaisilla on tapana kokoontua veden äärelle perinteiseen tashlish-rituaaliin. Siinä taskut tyhjennetään vertauskuvallisesti ja kivet, jotka kuvaavat syntejä, heitetään kauan veteen. Kivien heittäminen on muistutus siitä, että katumus vaatii vaivannäköä. Tapa perustuu Miika 7:19:ään. "Hän armahtaa meitä jälleen, polkee maahan meidän pahat tekomme. Kaikki heidän syntinsä sinä heität [tashlilch] meren syvyyteen." Ennen kuin Isän luo voi palata, täytyy katua. Katumus on Pasuunansoiton juhlan perinteinen teema. Suuren sovituspäivän pohjimmainen teema on puolestaan teshuva, paluu. Siten nämä kaksi juhlaa nähdään yhtenä kokonaisuutena.

    Jesaja puhuu paluusta näin: "Herran vapahdetut palajavat [shuv] ja tulevat Siioniin riemuiten, päänsä päällä iankaikkinen ilo. Riemu ja olo saavuttavat heidät, mutta murhe ja huokaus pakenevat" (Jes. 51:11).

    Myös apostoli Paavali kirjoittaa katumuksesta: "Nyt iloitsen, en siitä, että tulitte murheellisiksi, vaan siitä, että murheenne oli teille parannukseksi; sillä te tulitte murheelliseksi Jumalan mielen mukaan, ettei tiellä olisi mitään vahinkoa meistä. Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman" (2. Kor. a2:9-10).

    "Katumus, jota kukaan ei kadu" kuulostaa ristiriitaiselta, mutta Pyhän Jumalan taloudenpidossa nämä kaksi kuuluvat täydelliseen katumuksentekoon. Toisaalta olemme pahoillamme ja kadumme tekoamme, mutta toisaalta olemme saaneet kokemuksesta arvokasta opetusta, joka muuttaa meitä oikeaan suuntaan. Sen vuoksi meidän on vaikea "katua" väärän tien valitsemista. Omien valintojemme vuoksi meidän täytyy kulkea tietty tie, koska meidän on opittava tietyt läksyt. Tämä johtaa "Jumalan mielen mukaiseen murheeseen", joka on meille hyväksi. "

    (lainaukset, myös edellisessä kappaleessa, kirjasta Batya Wootten: Israelin juhlat, syksyn juhlat)

    jatkoa seuraavassa kappaleessa...

    korjaus kohtaan kauan veteen. Pitäisi olla kauas veteen. Tämä siis syntien heittämistä kauas pois ja upottamista veden hautaan.

    Äänestä

  • siis.mitä.häh kirjoitti:

    EI Raamatussa sanota, että Jeesus tulee takaisin sovituspäivänä.

    Kyllä sinun adventistina pitäisi tietää, että Vanhan liiton sovituspäivä oli esikuva ajanjaksosta 1844-armon ajan päättyminen, jolloin taivaassa käydään oikeudenkäynti (ELI NYT!).

    Kirjoitan vielä Woottenin kirjasta Israelin juhlat, syksyn juhlat seuraavaa:

    "Uskottoman Israelin paluu

    Erityisesti Efraimin täytyy katua ja palata. Isä näet sanoi Jeremialle: ”Mene ja julista nämä sanat pohjoiseen päin ja sano: Palaja, sinä luopiovaimo Israel, sanoo Herra; minä en enää synkistä teille kasvojani, sillä minä olen armollinen, sanoo Herra, enkä pidä vihaa iankkaikkisesti” (Jer. 3:12).

    Pohjoisessa asunut Efraim oli uskoton, mutta vielä jonain tulevana suurena sovituspäivänä (jom kippurina) heidät havaitaan uskollisiksi ja palautetaan maalleen ja Jumalalleen. Tuona päivänä heidät sekä lisätään että siunataan. On kirjoitettu, että ”siinä paikassa, jossa heille on sanottu: ’Te ette ole minun kansani’, heille sanotaan: ’Elävän Jumalan lapset’” (Jer. 3:6-12, Hoos. 1:10).

    Riemuvuosi ja sovitus

    Riemuvuosi kuvaa sovitusta, josta seuraa vapaus, ennalleenasettaminen ja paluu: ”Jokainen teistä saa silloin palata perintömaallensa ja sukunsa luo” (3. Moos. 25:10). Heprean riemuvuotta merkitsevä sana jovel tulee juuresta javal, joka merkitsee ”virrata”, ”tuoda”, ”kantaa” ja ”kuljettaa”. Meidän, jotka ymmärrämme Isän riemuvuosisuunnitelman, on autettava sen toteutumisessa. Kun teemme niin, virtaamme elävän veden virroissa. Jeshua sanoi: ”Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat” (Joh. 7:38).

    Useimmat uskovat, että Jeshuan paluusta maan päälle alkaa ”riemuvuosi”. Riemuvuosi alkaa aina jom kippurina (suurena sovituspäivänä). Siksi monet uskovatkin, että Hän palaa maan päälle juuri tuona päivänä.

    Milloin Hän palaakin, siihen ei voi olla enää pitkä aika. Saatamme siis kuulua ”riemuvuoden sukupolveen”, joka saa nähdä Hänen paluunsa ja auttaa sen tapahtumisessa. Tämän ajatuksen pitäisi innoittaa uskomme uusiin korkeuksiin."

    Äänestä

  • Yksi_usko kirjoitti:

    Kirjoitan vielä Woottenin kirjasta Israelin juhlat, syksyn juhlat seuraavaa:

    "Uskottoman Israelin paluu

    Erityisesti Efraimin täytyy katua ja palata. Isä näet sanoi Jeremialle: ”Mene ja julista nämä sanat pohjoiseen päin ja sano: Palaja, sinä luopiovaimo Israel, sanoo Herra; minä en enää synkistä teille kasvojani, sillä minä olen armollinen, sanoo Herra, enkä pidä vihaa iankkaikkisesti” (Jer. 3:12).

    Pohjoisessa asunut Efraim oli uskoton, mutta vielä jonain tulevana suurena sovituspäivänä (jom kippurina) heidät havaitaan uskollisiksi ja palautetaan maalleen ja Jumalalleen. Tuona päivänä heidät sekä lisätään että siunataan. On kirjoitettu, että ”siinä paikassa, jossa heille on sanottu: ’Te ette ole minun kansani’, heille sanotaan: ’Elävän Jumalan lapset’” (Jer. 3:6-12, Hoos. 1:10).

    Riemuvuosi ja sovitus

    Riemuvuosi kuvaa sovitusta, josta seuraa vapaus, ennalleenasettaminen ja paluu: ”Jokainen teistä saa silloin palata perintömaallensa ja sukunsa luo” (3. Moos. 25:10). Heprean riemuvuotta merkitsevä sana jovel tulee juuresta javal, joka merkitsee ”virrata”, ”tuoda”, ”kantaa” ja ”kuljettaa”. Meidän, jotka ymmärrämme Isän riemuvuosisuunnitelman, on autettava sen toteutumisessa. Kun teemme niin, virtaamme elävän veden virroissa. Jeshua sanoi: ”Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat” (Joh. 7:38).

    Useimmat uskovat, että Jeshuan paluusta maan päälle alkaa ”riemuvuosi”. Riemuvuosi alkaa aina jom kippurina (suurena sovituspäivänä). Siksi monet uskovatkin, että Hän palaa maan päälle juuri tuona päivänä.

    Milloin Hän palaakin, siihen ei voi olla enää pitkä aika. Saatamme siis kuulua ”riemuvuoden sukupolveen”, joka saa nähdä Hänen paluunsa ja auttaa sen tapahtumisessa. Tämän ajatuksen pitäisi innoittaa uskomme uusiin korkeuksiin."

    Tässäpä mielenkiinoista tietoa noista hopeatorvien ja shofarin merkityksestä, jälleen kerran kopioin Woottenin kirjaa Israelin juhlat, syksyn juhlat.

    "Hopeatorvet ja shofar

    Jotta ymmärtäisimme paremmin tämänhetkistä kutsuamme katumukseen ja paluuseen, tarkastelemme hopeatorvien ja shofarin profeetallista merkitystä.

    Tooran mukaan kahta hopeatorvea oli käytettävä jom teru’an (pasuunansoiton juhlan) kuuluttamiseen. Psalminkirjoittaja sanoi kuitenkin myöhemmin: ”Puhaltakaa pasuunaa [shofar] uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi” (Ps. 81:3). Mainittu juhlapäivä on nähtävästi hapamattoman leivän juhla, sillä tekstissä mainitaan myöhemmin Egypti, Joosef ja taakan nostaminen harteilta. Näemme siis, että shofar, oinaansarvi, oli käytössä Israelin lähtiessä Egyptistä.

    Tämän tarkastelun tarkoitus ei ole laatia sääntöjä siitä, mitä saa ja mitä ei saa soittaa juhlan aikaan, vaan tutkia jom teru’an (pasuunansoiton juhla) ja jom kippurin (suuri sovituspäivä) profeetallista merkitystä. Kunnioitamme sitä, miten näitä soittimia on alun perin käytetty, ja etsimme ensimmäistä mainintaa siitä, mitä näinä juhlapäivinä on käsketty soittaa.

    3. Moos. 23:24 käskee pitämään muistojuhlaa pasuunaa soittaen (zichron teru’a) seitsemännen kuun ensimmäisenä päivänä. 4. Moos. 10:2 käskee takomaan kaksi hopeatorvea (chatsotsrot kesef). Muistojuhlan soitto on tehtävä hopeatorvilla, koska niitä soitetaan kuun ensimmäisenä päivänä, jotta me muistuisimme Jumalamme mieleen (4. Moos. 10:2,9).

    Jom teru’a (pasuunansoiton juhla) seitsemännen kuun ensimmäisenä päivänä, jolloin täytyy puhaltaa hopeatorviin. Itse asiassa kahta hopeatoirvea tulee soittaa jokaisena uudenkuun päivänä ja jokaisena juhlapäivänä (4. Moos. 10:2,10).

    Teru’a mainitaan Mooseksen kirjoissa kahdeksan kertaa. Kuusi kertaa puhutaan hopeatorvista, kerran sovituksen/riemuvuoden shofarista ja kerran riemuhuudosta: ”Herra, hänen [Jaakobin] Jumalansa, on hänen kanssansa, riemuhuuto [teru’a] kuninkaalle kaikuu siellä” (4. Moos. 23:2§). Tässä näemme kolme teru’an ilmaisutapaa. Ps. 98:5-6 sanoo niinikään: ”Veisatkaa Herran kiitosta… vaskitorvilla [chatsotsra] ja pasuunan [shofar] äänellä. Kohottakaa riemuhuuto Herran, kuninkaan edessä. ”Liitonarkkia tuotaessa käytettiin kaikkia kolmea ilmaisutapaa: riemuhuutoa, torvia ja oinaansarvia (2. Aik. 5:12-14).

    Jom teru’a (pasuunansoiton päivä) on päivä, jolloin on kohotettava teru’a, eli merkkiääni, huuto, sotahuuto, hälytys tai riemuhuuto. Sana tulee juuresta rua’, joka tarkoittaa huutaa hädästä, ilosta tai voitonriemusta, sekä huutaa sotahuuto tai taisteluhälytys. Tämän juhlan eräs profeetallinen merkitys on hälytyssoitto. Erityisesti Efraimin tarvitsee kipeästi kuulla uskovien julistavan totuutta tästä juhlasta. Hänen täytyy kuulla juuristaan, katua veljensä Juudan kaltoinkohtelua ja valmistautua edessä olevaan saotaan, jotta hänestä tulisi jälleen sankari (Sak. 10:7). Efraimin on kuultava jom teru’an pelastava ääni saadakseen voimaa jom kippuriin.

    Toorasta voimme lukea, että hopeatorvia soitetaan jom teru’ana, mutta sovituspäivä/riemuvuosi alkaa shofarin äänellä: ”Ja seitsemännessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä anna pasuunan [shofar] raikuen soida; sovituspäivänä antakaa pasuunan soida koko maassanne” (3. Moos. 25:9). Joka viideskymmenes vuosi, jom kippurina, riemuvuosi alkoi shofarin äänellä. Profeetallisesti tämä kertoo ajasta, jolloin orja saa palata omalle maalleen perheensä luo. Se julistaa vapautta, pelastusta ja koko Isrealin tasavertaisuutta. Siitä alkaa vapautuksen ja paluun aika. Riemuvuosi kuvaa myös Jeshuan työtä Hänen palatessaan maan päälle. Se kertoo ennalleenasettamisen ja paluun ihmeellisestä lupauksesta, joka odottaa Hänen uskollisia seuraajiaan. "

    Äänestä

  • Yksi_usko kirjoitti:

    Tässäpä mielenkiinoista tietoa noista hopeatorvien ja shofarin merkityksestä, jälleen kerran kopioin Woottenin kirjaa Israelin juhlat, syksyn juhlat.

    "Hopeatorvet ja shofar

    Jotta ymmärtäisimme paremmin tämänhetkistä kutsuamme katumukseen ja paluuseen, tarkastelemme hopeatorvien ja shofarin profeetallista merkitystä.

    Tooran mukaan kahta hopeatorvea oli käytettävä jom teru’an (pasuunansoiton juhlan) kuuluttamiseen. Psalminkirjoittaja sanoi kuitenkin myöhemmin: ”Puhaltakaa pasuunaa [shofar] uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi” (Ps. 81:3). Mainittu juhlapäivä on nähtävästi hapamattoman leivän juhla, sillä tekstissä mainitaan myöhemmin Egypti, Joosef ja taakan nostaminen harteilta. Näemme siis, että shofar, oinaansarvi, oli käytössä Israelin lähtiessä Egyptistä.

    Tämän tarkastelun tarkoitus ei ole laatia sääntöjä siitä, mitä saa ja mitä ei saa soittaa juhlan aikaan, vaan tutkia jom teru’an (pasuunansoiton juhla) ja jom kippurin (suuri sovituspäivä) profeetallista merkitystä. Kunnioitamme sitä, miten näitä soittimia on alun perin käytetty, ja etsimme ensimmäistä mainintaa siitä, mitä näinä juhlapäivinä on käsketty soittaa.

    3. Moos. 23:24 käskee pitämään muistojuhlaa pasuunaa soittaen (zichron teru’a) seitsemännen kuun ensimmäisenä päivänä. 4. Moos. 10:2 käskee takomaan kaksi hopeatorvea (chatsotsrot kesef). Muistojuhlan soitto on tehtävä hopeatorvilla, koska niitä soitetaan kuun ensimmäisenä päivänä, jotta me muistuisimme Jumalamme mieleen (4. Moos. 10:2,9).

    Jom teru’a (pasuunansoiton juhla) seitsemännen kuun ensimmäisenä päivänä, jolloin täytyy puhaltaa hopeatorviin. Itse asiassa kahta hopeatoirvea tulee soittaa jokaisena uudenkuun päivänä ja jokaisena juhlapäivänä (4. Moos. 10:2,10).

    Teru’a mainitaan Mooseksen kirjoissa kahdeksan kertaa. Kuusi kertaa puhutaan hopeatorvista, kerran sovituksen/riemuvuoden shofarista ja kerran riemuhuudosta: ”Herra, hänen [Jaakobin] Jumalansa, on hänen kanssansa, riemuhuuto [teru’a] kuninkaalle kaikuu siellä” (4. Moos. 23:2§). Tässä näemme kolme teru’an ilmaisutapaa. Ps. 98:5-6 sanoo niinikään: ”Veisatkaa Herran kiitosta… vaskitorvilla [chatsotsra] ja pasuunan [shofar] äänellä. Kohottakaa riemuhuuto Herran, kuninkaan edessä. ”Liitonarkkia tuotaessa käytettiin kaikkia kolmea ilmaisutapaa: riemuhuutoa, torvia ja oinaansarvia (2. Aik. 5:12-14).

    Jom teru’a (pasuunansoiton päivä) on päivä, jolloin on kohotettava teru’a, eli merkkiääni, huuto, sotahuuto, hälytys tai riemuhuuto. Sana tulee juuresta rua’, joka tarkoittaa huutaa hädästä, ilosta tai voitonriemusta, sekä huutaa sotahuuto tai taisteluhälytys. Tämän juhlan eräs profeetallinen merkitys on hälytyssoitto. Erityisesti Efraimin tarvitsee kipeästi kuulla uskovien julistavan totuutta tästä juhlasta. Hänen täytyy kuulla juuristaan, katua veljensä Juudan kaltoinkohtelua ja valmistautua edessä olevaan saotaan, jotta hänestä tulisi jälleen sankari (Sak. 10:7). Efraimin on kuultava jom teru’an pelastava ääni saadakseen voimaa jom kippuriin.

    Toorasta voimme lukea, että hopeatorvia soitetaan jom teru’ana, mutta sovituspäivä/riemuvuosi alkaa shofarin äänellä: ”Ja seitsemännessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä anna pasuunan [shofar] raikuen soida; sovituspäivänä antakaa pasuunan soida koko maassanne” (3. Moos. 25:9). Joka viideskymmenes vuosi, jom kippurina, riemuvuosi alkoi shofarin äänellä. Profeetallisesti tämä kertoo ajasta, jolloin orja saa palata omalle maalleen perheensä luo. Se julistaa vapautta, pelastusta ja koko Isrealin tasavertaisuutta. Siitä alkaa vapautuksen ja paluun aika. Riemuvuosi kuvaa myös Jeshuan työtä Hänen palatessaan maan päälle. Se kertoo ennalleenasettamisen ja paluun ihmeellisestä lupauksesta, joka odottaa Hänen uskollisia seuraajiaan. "

    Tässä kerrotaan siitä, miksi noilla soittimilla on erilaiset äänet. Jälleen kopioin Woottenin kirjaa Israelin juhlat, syksyn juhlat.

    "Erilaiset äänet

    Jom teru’a (pasuunansoiton juhla) ja jom kippur (suuri sovityspäivä) liittyvät toisiinsa, mutta näitä kahta juhlaa ilmentävät erilaiset äänet, joilla on erilaiset profeetalliset merkitykset.

    Jom teru’an hopeatorvet olivat ihmisen muovaamia, ja ne kuvaavat Israelin molempien sukukuntien yhdistyneitä ääniä. Ne kertovat ihmisten puheesta toisilleen, ja ihmisten puheesta Kaikkivaltiaalle, jotta Hän muistaisi heidät. Sen sijaan shofar, oinaansarvi, on Kaikkivaltiaan tekoa. Sen koskettava ääni kuvaa Hänen puhettaan ihmiselle. Jom kippurin ja riemuvuoden keskiössä eivät ole ihmisten julistukset, vaan Jumalan ääni, joka puhuu meille Hänen säädöksestään. Siksi shofar koskettaa meitä syvästi.

    Shofar mainitaan ensimmäisen kerran jakeissa 2. Moos. 19:16-19. Israelin lapset olivat kokoontuneet Siinain vuorelle, ja he kuulivat äärimmäisen kovan shofarin äänen, joka koveni kovenemistaan. Nähtävästi tähän shofariin ei puhaltanut ihminen, koska ihmisen henki loppuu kesken. Se vaikuttaa siis jumalalliselta ääneltä. Jotkut uskovat, että se oli niin läpitunkeva, että ihmiset pystyivät jopa näkemään sen: ”Ja kaikki kansa havaitsivat [alkutekstissä ”näkivät” suom. huom.] jylinän, tulen leimaukset, pasuunan äänen ja vuoren suitsuamisen; ja kun he sen havaitsivat [”näkivät”], vapisivat he ja pysyivät taampana. ”Kansa piti shofarin ääntä Jumalan äänenä: ”Ja he sanoivat Moosekselle ’Puhu sinä meidän kanssamme, niin me kuulemme. Älköön Jumala puhuko meidän kanssamme, ettemme kuolisi. 'Mutta Mooses vastasi kansalle: ’Älkää peljätkö, sillä Jumala on tullut koettelemaan teitä, että Herran pelko olisi teidän silmienne edessä ja ettette syntiä tekisi’. Ja kansa pysyi taampana, mutta Mooses lähestyi pimeyttä, jossa Jumala oli. Ja Herra sanoi Moosekselle: ’Sano israelilaisille näin: Te olette nähneet, että minä olen puhunut teille taivaasta’”(2, Moos. 20:18-22).

    Vaikka Israelin kansa käytti shofaria paljon, se mainitaan Mooseksen kirjoissa vain neljä kertaa. Se soi kolme kertaa Siinain vuorella edustaen Kaikkivaltiaan ääntä, ja se mainitaan kerran riemuvuoden määräyksessä. Muualla Kirjoituksissa se mainitaan useasti, erityisesti Joosuan kirjassa. Siellä sen voimakasta ääntä pidetään ”pyhänä huutona”, joka sai muurit sortumaan (Joos. 6:4-20).

    Näiden soittimien erilaisuus auttaa meitä ymmärtämään paremmin kutsuamme palvella Messiasta."

    Äänestä

  • "Olisi kiva pohtia, onko tässä mitään eroa Whiten kirjoitusten kanssa?"

    No mikä sinua estää? Hyvin olet tähänkin asti "pohtinut" ja "keskustellut"...
    Jatka samaan malliin vaan ja kopioi hieman lisää...

    Äänestä

Ei kiinnosta pätkääkään! HAHAHAHAHAHA :-)

Äänestä
  • pysy sinä siellä pyöreässä pöydässä, täällä on omat pöydät. Eli vieraaseen pöytään on turha tulla mesomaan.

    Äänestä

  • Ketään ei kiinnosta se, että sinua ei kiinnosta.

    Äänestä

  • mene.pöytääsi kirjoitti:

    pysy sinä siellä pyöreässä pöydässä, täällä on omat pöydät. Eli vieraaseen pöytään on turha tulla mesomaan.

    Miksi sinä sitten menet aina mesoamaan sinne pyöreään pöytään ja joka paikkaan? Pysy omassa pöydässäsi!

    Mutta et taida pystyä, kun Rienaaja sinua niin hyppyyttää sinne...pomp pomp...

    Äänestä

Jota kiinnostaa, niin laitan hyvän linkin ja vinkin.

Tämä linkki avasi minun silmäni. http://www.tv7.fi/vod/series/14599/

Tämä kirja on yksi parhaimmista. Batya Wootten: Israelin juhlat, Syksyn juhlat.

Äänestä
  • Jotkut ovat sairaalloisen kiinnostuneita profetioista ja aikain merkeistä. Onko siinä jotakin humalluttavaa kun tietää jotakin erityistä, mitä muut eivät tiedä? Yksi-uskolta taisi jäädä se raamatunjae lukematta, jossa Jeesus sanoo, ettei hänen tulonsa ajankohtaa voida tietää. Sitä ei tiedä Woottenit eikä muutkaan. Toisaalta tyypillistä adventismissa.

    Kunhan vaan tuo sairaalloinen kiinnostus ei menisi Jeesuksen sovitustyön rinnalle tai peräti sen ohi.

    Äänestä

  • Israelin juhlat kuuluva heille, ja he edustavat tietoudessa sitä vanhanliiton aikakautta. Se ei heidän vietoissaan ole väärin, vaan ovat kuvastamassa aikaamme.

    Sitten me - jotka olemme oksastettu Kristukseen, meille kuuluu tässä liitossa vain sapatti - ehtoollinen ja myös juhlitaan sitä, joka liittyy Kristukseen - kasteen kautta.
    Tämä on Uudenliiton seurakunnan juhlat.

    Meitä ei edes sido kirkkopyhät, eikä joulukaan, koska se ei ole raamatullinen, mutta sen lehtimajajuhlan suhteen Jeesus kylläkin syntyi, mutta sitä ei ole merkitty erikseen juhlittavaksi.

    Olisikohan se siinä

    Äänestä

  • rauhoittunut_rivijäsen kirjoitti:

    Jotkut ovat sairaalloisen kiinnostuneita profetioista ja aikain merkeistä. Onko siinä jotakin humalluttavaa kun tietää jotakin erityistä, mitä muut eivät tiedä? Yksi-uskolta taisi jäädä se raamatunjae lukematta, jossa Jeesus sanoo, ettei hänen tulonsa ajankohtaa voida tietää. Sitä ei tiedä Woottenit eikä muutkaan. Toisaalta tyypillistä adventismissa.

    Kunhan vaan tuo sairaalloinen kiinnostus ei menisi Jeesuksen sovitustyön rinnalle tai peräti sen ohi.

    >>Yksi-uskolta taisi jäädä se raamatunjae lukematta, jossa Jeesus sanoo, ettei hänen tulonsa ajankohtaa voida tietää. >>

    Eipä tietenkään. Jeesuksen tuloa ei tiedä muut kuin Isä. Mutta, mutta. Miten Jumala olisi jättänyt niin suuren tapahtuman kuin Jeesuksen tulon Kunnian Kuninkaana ja Herrain Herrana huomiotta, kun kaikki muutkin Jeesuksen elämään liittyvät tärkeät tapahtumat on huomioitu juhlien muodossa? Eihän kukaan tiedä että minä vuonna, mutta minä ainakin aion olla valmis kohtaamaan Vapahtajani jonakin hetkenä, jos olen vielä elossa silloin. Yksi tapa valmistautua on tutkia kirjoituksia. Suuri sovituspäivä on paastopäivä, jota edeltää 10 päivää kestävä rukousjakso pasuunansoiton juhlasta. Jokaiselle päivälle on omat rukouksensa. Siis 10 rikasta päivää, 10 ahdistuksen päivää...Eikö ole hätkähdyttävää?

    Äänestä

  • Yksi_usko kirjoitti:

    >>Yksi-uskolta taisi jäädä se raamatunjae lukematta, jossa Jeesus sanoo, ettei hänen tulonsa ajankohtaa voida tietää. >>

    Eipä tietenkään. Jeesuksen tuloa ei tiedä muut kuin Isä. Mutta, mutta. Miten Jumala olisi jättänyt niin suuren tapahtuman kuin Jeesuksen tulon Kunnian Kuninkaana ja Herrain Herrana huomiotta, kun kaikki muutkin Jeesuksen elämään liittyvät tärkeät tapahtumat on huomioitu juhlien muodossa? Eihän kukaan tiedä että minä vuonna, mutta minä ainakin aion olla valmis kohtaamaan Vapahtajani jonakin hetkenä, jos olen vielä elossa silloin. Yksi tapa valmistautua on tutkia kirjoituksia. Suuri sovituspäivä on paastopäivä, jota edeltää 10 päivää kestävä rukousjakso pasuunansoiton juhlasta. Jokaiselle päivälle on omat rukouksensa. Siis 10 rikasta päivää, 10 ahdistuksen päivää...Eikö ole hätkähdyttävää?

    Ai niin. Muuten nämä pasuunansoiton juhlan päivä ja sovituspäivä eivät ole maanviljelysjuhlia.

    Äänestä

  • uudessa.liitossa kirjoitti:

    Israelin juhlat kuuluva heille, ja he edustavat tietoudessa sitä vanhanliiton aikakautta. Se ei heidän vietoissaan ole väärin, vaan ovat kuvastamassa aikaamme.

    Sitten me - jotka olemme oksastettu Kristukseen, meille kuuluu tässä liitossa vain sapatti - ehtoollinen ja myös juhlitaan sitä, joka liittyy Kristukseen - kasteen kautta.
    Tämä on Uudenliiton seurakunnan juhlat.

    Meitä ei edes sido kirkkopyhät, eikä joulukaan, koska se ei ole raamatullinen, mutta sen lehtimajajuhlan suhteen Jeesus kylläkin syntyi, mutta sitä ei ole merkitty erikseen juhlittavaksi.

    Olisikohan se siinä

    >>Sitten me - jotka olemme oksastettu Kristukseen, meille kuuluu tässä liitossa vain sapatti - ehtoollinen ja myös juhlitaan sitä, joka liittyy Kristukseen - kasteen kautta.
    Tämä on Uudenliiton seurakunnan juhlat.

    Meitä ei edes sido kirkkopyhät, eikä joulukaan, koska se ei ole raamatullinen, mutta sen lehtimajajuhlan suhteen Jeesus kylläkin syntyi, mutta sitä ei ole merkitty erikseen juhlittavaksi.>>

    Ei sido, mutta kuka kieltääkään? Ei pidä ärsyyntyä, jos toiset haluavat viettää ja ovat kiinnostuneet näistä juhlista. Voin kertoa, että näiden juhlien ymmärtämisen myötä, ymmärtää myös koko Raamattua syvällisemmin.

    Äänestä

  • uudessa.liitossa kirjoitti:

    Israelin juhlat kuuluva heille, ja he edustavat tietoudessa sitä vanhanliiton aikakautta. Se ei heidän vietoissaan ole väärin, vaan ovat kuvastamassa aikaamme.

    Sitten me - jotka olemme oksastettu Kristukseen, meille kuuluu tässä liitossa vain sapatti - ehtoollinen ja myös juhlitaan sitä, joka liittyy Kristukseen - kasteen kautta.
    Tämä on Uudenliiton seurakunnan juhlat.

    Meitä ei edes sido kirkkopyhät, eikä joulukaan, koska se ei ole raamatullinen, mutta sen lehtimajajuhlan suhteen Jeesus kylläkin syntyi, mutta sitä ei ole merkitty erikseen juhlittavaksi.

    Olisikohan se siinä

    >>Sitten me - jotka olemme oksastettu Kristukseen, meille kuuluu tässä liitossa vain sapatti - ehtoollinen ja myös juhlitaan sitä, joka liittyy Kristukseen - kasteen kautta.
    Tämä on Uudenliiton seurakunnan juhlat. >>

    Nyt haluaisin tietää, että mihin tietosi perustuu uudenliiton seurakunnan juhlista? Esim. adventistitutkija Bacchiocchi kirjoittaa, että "Jerusalemin seurakunnan syvä uskonnollisuus juutalaisia uskonnollisia traditioita kohtaan on itsestään selvää".

    >>Meitä ei edes sido kirkkopyhät, eikä joulukaan, koska se ei ole raamatullinen, mutta sen lehtimajajuhlan suhteen Jeesus kylläkin syntyi, mutta sitä ei ole merkitty erikseen juhlittavaksi.>>

    Kuules, tässä suhteessa olet väärässä. Meitä sitoo Raamatulliset Jumalan antamat juhlat yhtä hyvin kuin sapatti. Juhlat kertovat Jeesuksesta. Missään Raamatussa ei kumota juhlia!

    Äänestä

Pitääpä kaivaa serpentiinit esiin ja leipoa pasuunapiparit.

Äänestä

Meillä tulossa kaksi juhlaa. Parin viikon päästä mennään harvoin nähtyjen kavereitteni kanssa terassille syömään ja juomaan. Saunotaankin mahdollisesti. Tästä tulee hyvä juttu. Teemme vanhan testamentin ohjeen mukaan ja ostamme hyviä ruokia ja olutta ja syömme ja juomme ne sapattina pitkän kaavan mukaan yhdessä perheen kanssa pois, ei kuitenkaan pyhäkössä, sillä pastorimme ei siitä tykkäisi.

Toinen juhlamme on kaverin kesämökillä Turun saaristossa. Sieltä ei ruoka eikä juoma lopu. Vielä suunnittelemme terassikauden päättäjäisjuhlia. Sapattisin kaikki juhlat, jotta VT ohjeet tulevat huomioiduksi.

Mukavia ja siunattuja syysjuhlia myös muillekin.

Äänestä
  • Olutta? Ei juoma lopu? Mihin lapset siksi aikaa kun aikuiset örveltää Raamatun nimeen?

    Äänestä

  • El_alcometer kirjoitti:

    Olutta? Ei juoma lopu? Mihin lapset siksi aikaa kun aikuiset örveltää Raamatun nimeen?

    Mitkä lapset?

    Äänestä

  • syysjuhlat kirjoitti:

    Mitkä lapset?

    "yhdessä perheen kanssa". Sinulla siis ei olekkaan perhettä. Voi vapaasti örveltää vanhatestamentillisesti.

    Äänestä

  • Otetaan_sille kirjoitti:

    "yhdessä perheen kanssa". Sinulla siis ei olekkaan perhettä. Voi vapaasti örveltää vanhatestamentillisesti.

    Täytyy olla jotenkin vajaa jos luulee, että kuuluakseen perheeseen, täytyy olla lapsia...

    Äänestä

Kuinka monessa adventtiseurakunnassa on jo puhuttu syksyn juhlista? Onko jo kerrottu, että Jeesus syntyi lehtimajan juhlan aikaan? Joko papit ovat kertoneet seurakuntalaisille, että mitä pasuunansoitonjuhla tarkoittaa? Entä suuri sovituspäivä?

Äänestä

Raamatun juhla-ajat kertovat täydellisen evankeliumin. Miksi tämä taas oli poistettu?

Seitsemän on Raamatussa täydellisyyden luku. On seitsenpäiväinen viikko, seitsenhaarainen kynttilänjalka, seitsemän Herran juhla-aikaa, seitsemäs päivä on sapatti.

Laitan pari hyvää videota selventämään asiaa:

https://www.youtube.com/watch?v=WNO2WmnyBOY
https://www.youtube.com/watch?v=BJ_oGL33OKc
https://www.youtube.com/watch?v=CIvogGWEscc

Mitä mieltä olette tästä videosta? Kyseessä ovat siis Herran juhla-ajat ja ne koskevat myös kristittyjä. Kevään juhlat siis kertovat Jeesuksen tulosta seimen lapsena, Jeesuksen kärsimisestä uhrilampaanamme, keskimmäinen juhla on Pyhän Hengen vuodatuksen juhla, helluntai. Syksyn juhlat sen sijaan kertovat Herramme tulosta Kunnian Kuninkaana ja Herrain Herrana. Täydellistä!

Äänestä

  • Yksi_usko kirjoitti:

    Tässä on rabbi Schneiderin toinen video trumpettijuhlasta parin vuoden takaa.

    https://www.youtube.com/watch?v=nVq4eGIbNsQ

    Tässä on uusin uunituore rabbi Schneiderin video trumpettijuhlasta!

    https://www.youtube.com/watch?v=ZFmj4FMT3ko

    "Yom Teruah, juhlavuoden juhla, juhlitaan Jumalan kalenterin seitsemännen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Joka vuosi juutalaiset ihmiset ympäri maailmaa tunnustavat tämän pyhän päivän puhaltamalla shofar. Opi tämän loman merkitys; miksi juhlimme sitä ja mitä se tarkoittaa teille tänään, tässä erityisessä jaksossa" (googlesuomennos videon esittelystä)

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Yksi_usko kirjoitti:

Muistutan syksyn juhlista, jotka lähestyvät (syys-lokakuussa). Pasuunansoiton päivä, sovituspäivä ja lehtimajanjuhla. Jos ei muista, mitä juhlat tarkoittivat, niin on hyvä aika kerrata niitä. Messias siis syntyi lehtimajanjuhlan aikaan, hän palaa tuomitsemaan maan sovituspäivänä, joka on Raamatun ainoa paastopäivä. Mutta mikä merkitys on pasuunansoiton päivällä? Oletteko tietoisia? Mitä nämä 10 päivää pasuunansoiton juhlasta sovituspäivään merkitsevät?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu