Riittääkö Raamattu todella?

Ei riitä. Raamattua tutkimalla tiedät kaiken raamatusta ja jotain sen kirjoittajien historiallisesta maailmankuvasta. Näin toimien lähes kaikki se tieto mitä tarvitset tullaksesi ihmiseksi jää saamatta ja peittyy uskonnon usvaan. Aluksi kannattaa lukea vaikkapa Esko Valtaojaa.

Raamattu riittää! Kaikki muu on ihmisen itsensä keksimää, aamen!

Kuinka itse ilmaisisit asian?
Jos rehellinen olen, en saanut kiinni ajatuksestasi.

Kuten Ollikin hyvin tietää, uskonnot ovat tulkintaa. Joku ihminen väittää puhuvansa jumalan tai jumalten puolesta ja hän perustelee sitä erilaisilla pyhillä teksteillä. Jos tarpeeksi jutun nieleviä löytyy, syntyy uskonto.

Kyllä sitä tulkintaa aina tarvitaan.

Tarkoitus olisi, että ne jotka uskovat Raamattuun ja vain Raamattuun perustelisivat kantaansa ja kumoaisivat, jos pystyvät, avaukseni väitteet. Ja jotka ovat samaa mieltä, perustelisivat lisää. Miksi ei usko ollenkaan, ei ole tämän avauksen eikä palstan asioita.

"Siinä on kaikki, mitä ihmisen täytyy tietää Jumalasta ja Hänen tahdostaan." Mutta perustelin jo miksi siinä ei ole kaikki mitä ihmisen täytyy tietää uskonharjoittamisessaan. Täytyy tietää, miten rukoilee, miten menee kasteelle, mihin seurakuntaan menee ja miten Raamattu pitäisi tulkita. Mitä käskyjä noudattaa. Raamattua ainoana pitäviä seurakuntiakin on satoja, ellei tuhansia. Miten ratkaista, minkä Raamatun tulkinnan valitsee ja missä seurakunnassa on.

Kertooko Raamattu ja vain Raamattu nämä asiat?

Sinä tietysti vaan ajattelet, että sinun tulkintasi on oikea, ja sen takia sinun ei tarvitse asiaa miettiä. Miksi sitten on muita seurakuntia, jotka perustavat Raamattuun, ja miksi ne ovat sitten väärässä?

Raamatun sana on se perusta, sitä sanaa seurakunnissa ja kirkkokunnissa opetetaan. Uskovan on hyvä tuntea kirjoitukset, koska kaiki opetus tulee arvostella Raamatulla ja hyvätä se, mikä ei ole hyvää. Pyhä Henki avaa kirjoituksia, siis Raamatun mukaan, ja Pyhä Henki myös muistuttaa Jeesuksen sanoista, siksikin on hyvä tuntea kirjoituksia.
Miksi on erilaisia porukoita? Siksi, että ihminen haluaa olla kimpassa samanmieleisten kanssa. Ja Raamattu on kirja, jota ei voi ottaa kirjan kirjaimelta ja hylätä kaikki se, mitä Raamatussa ei sanota. Ja se mikä siellä sanotaan, aiheuttaa myös pään vaivaa ja asia luetaan eri tavoin, mikä johtaa siihen , että samaan tapaan lukevat ryhmittyvät omaksi ryhmäksi.
En itse usko, että on mitään mihin ei liittyisi tulkintaa. Ja kun kaikki tulkitsevat omasta historiastaan käsin, tulkinnat eivät ole identtisiä. Sitten pitää miettiä miten elää sen kanssa , että emme ole klooneja.

Raamattua uskovan kannattaa tutkia avoimin mielin. Vähänkin fiksumpi huomaa sen sekavaksi hölynpölyksi. Tällöin on hyvä ottaa elämälle uusi suunta ja tosiasiat huomioon. On muuten erittäin vapahtava kokemus. Vapahtaja olet sinä.

Kaikki hienoja todistuksia millaista tulee uskon olla, Pyhä Henki ja Raamattu. Kyllähän se riittää, mutta niinkuin huomattiin Raamattu täytyi tulkita, se ei ole selkeä esimerkiksi ihan päasian suhteen, miten kastetaan? Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu. Se on pelastussuunnitelma ja siihen kuuluu myös Pyha Henki.

Raamattu ei kerro, saako olla naispappeja. Raamattu ei kerro voiko kirkko vihkiä homoparit. Raamattu ei riitä, vaikka sellaista oppia väitetään kannatettavan.

Ja Raamatun pohjalta tulee erilaisia käytäntöjä, miten se pitäisi ymmärtää? Miten ne ratkaistaan, riittääkö Raamattu? Ja henget harhauttavat: monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.

Siis väitän suoranaisesti että Raamattu ja vain Raamattu on väärä oppi.

Ratkaisu on jatkuva ilmoitus. Kyllä Jumala puhuu tänäänkin, ei Hän ole vaiennut. Kirkolliskokous sitten ilmeisesti kertoo Jumalan kannan? Vai tuleeko sieltä maailman kanta? Kuka ja miten sanoo, mikä on Pyhän Hengen kanta missäkin asiassa?

Muutama huomio:
-Jeesuksen lunastus
- vapauteen Kristus vapautti meidät
-etiikan näkökulmasta Raamatussa keskeisintä on Vuorisaarna, rakkauden kaksoiskäsky ja Kultainen sääntö (joka löytyy kaikista maailmanuskonnoista)
-olennaista on ottaa askeleita kohti hyvää
Mielestäni Raamattu siis riittää - itse asiassa riittävässä Raamatussa olisi pieni murto-osa nykyisen Raamatun sivumäärästä;)

Niin, jossakin mielessä Raamattu riittää ja jossakin mielessä ei. Keskseiset asiat sieltä löytyy (paitsi täsmällinen kastamisen tapa ja missä iässä lapset).

Mutta Raamattu ilman Pyhää Henkeä ei ole mitään. Raamattu ilman seurakuntaa ei ole mitään. Mutta Jumala johdattaa jokaisen omaan hengelliseen kotiinsa (tätä ei ole näin sanottu Raamatussa).

Terve järki ja muu järjen käyttö ei ole kiellettyä ja Pyhän Hengen todistuksia tulee tunnetasollakin. Niitä tarvitaan Raamatun tulkinnassa ja sen arvioimisessa mitä muuta tarvitaan.

Missä määrin ja mitkä toimitukset tarvitaan pelastukseen Jumalan taivaaseen?

Luterilaisena sanon sen, että Raamatussa on kaikki tarvittava tieto mitä pelastumiseksi tarvitaan. Toinen asia on se, että mitä Raamatun rinnalle tarvitaan. Se on toinen asia siksi, että Raamattu ei ole yksin. Raamatun mukana on aina sitä lukeva, tulkitseva ja selittävä seurakunta. Yhteisö oli historiallisesti nimittäin ennen Raamattua ja yhteisö, kirkko, oli se joka kirjakokoelman kokosi ja lopulta päätti, mitkä tekstit siihen sisällytetään. Yhteisölle oli jo muotoutunut malli jolla pyhiä tekstejä luettiin. Nykyisin sillä kohtaa puhutaan uskon säännöstä tarkoittaen, että kyse oli uskosta ja sen tunnustuksesta (jota ei ollut vielä tarkkaan muotoiltu oppilauseiksi).

Raamatun tarvitsee rinnalleen yhteisön, joka sitä tulkitsee, ja Raamattu tarvitsee myös tulkinnalle rajat. Hyvä nyrkkisääntö tulkinnan rajaksi voi ottaa kristillisen uskontunnustuksen. Se mikä pysyy tunnustuksen sisällä on hyvästä ja ok, mutta mikä menee tunnustuksesta ohitse, se menee myös Raamatun ja uskon ohitse.

Luterilainen perspektiivi Raamattuun on sitä kunnioittava ja arvostava, muttei pyri tekemään Raamatusta paperipaavia. Raamattu on luterilaisille uskon, opin ja elämän ylin ohje, muttei ainoa. Raamatun rinnalla ovat uskontunnustukset, Raamattua oikein tulkitsevat luterilaiset tunnustuskirjat, jakamattoman kirkon ajan opetus ja kristillinen traditio. Historialle ja menneitten vuosisatojen opetuksille annetaan vankka arvo ja asema oikeana opetuksena, mutta Raamattu on niiden ylin auktoriteetti. Jos jokin opetus menee Raamatun ohitse, se voidaan ohittaa.

Se oli hienoa. Noin on ihan hyvä ja tuo on luterilainen käsitys.

Silloin myös Raamattu ja vain Raamattu on hylättävä. Oikeasti on uskontunnustukset, tunnustuskirjat, seurakunta ja Raamattu. Ja Pyhä Henki.

Lisäisin tähän, että mitään Raamatun vastaista ei saa olla, mutta lisää siihen voi tulla, jos se on Jumalalta.

Ja muilla kirkoilla on omat lisäyksensä nk luterilaisilla tunnustuskirjat. Helluntailaisilla Pyhä Henki heidän ymmärryksensä mukaan, katolisilla paavi, mormoneilla kirja ja muu jatkuva ilmoitus jne. Pointti on se, että kenelläkään ei käytännössä ole Raamattu ja vain Raamattu.

Ville-pappi vastasikin jo ihan hyvin moniin kohtiin, mutta huomauttaisin ainoastaan yhteen kohtaan: Nimittäin kun totesit että yhteisö oli jo ennen Raamattua (pitää osittain paikkansa), niin tekstistäsi voi saada sen käsityksen että yhteisö määrittää uskon sisällön, tarvittaessa jopa ohi Raamatun ilmoituksen. Tähän perusteluna mainitsen sen tosiasian että kirkko kokoontui alusta alken ILMOITUKSEN ympärille, joka on itsessään hyvin yksinkertainen: Joh: 3:16 tiivistetysti. Yhteisö on siis alisteinen ilmoitukselle. Jumalan sana ja ilmoitus on muodostanut kirkon eikä toisinpäin.

------------------------------------------------------

Aloittajalle taasen kommentoisin seuraavaa hänen teksinsä lomaan:

"Uskonpuhdistuksen oppi on pitäytyä Raamattuun. Riittääkö se kuitenkaan oikeasti? Tarvitaan kuitenkin Pyhä Henki ja seurakunta ja sen opin tulkinta ja käytäntö. Ja Raamatun tulkinta, kun sen voi tulkita monella tavalla."

>>> Teet sen yleisen virhepäätelmän että oletat Raamatun olevan epäselvä, kryptinen tai hämärä. Tämä on väite jota on toistettu niin paljon että suurimman osan korvissa se alkaa jo vaikuttaa vääjäämättömälttä totuudelta. Tällainen lähtökohta on kuitenkin virheellinen ja vaatisi aika kovat todistukset joilla se osoitettaisiin. Todellakaan SE, että on samoja tekstejä monella eri tavalla tulkitsevia yhteisöjä, ei riitä näytöksi siitä että itse i,lmoitus olisi lähtökohtaisesti epäselvä. Sehän olisi samaa kuin väittää ettei matematiikka ole selvää ja ymmärrettävää koska jo alakoulun matemaattisista lauseista on esitetty lukemattomia ristiriitaisia väittämiä.

Se on tietysti uskon puhtaasti asia, mutta pitää muistaa että puhutaan kristillisen uskon kontekstissa kristillisen uskon fundamenteista käsin eikä niin että kommentoidaan kristillistä uskoa sen ulkopuolisin fundamentein, vaikkapa nyt esim. Islamista lainaten, tai lukemattimista harhaopeista lähtien, joihin sinäkin perustanet olettamasi Raamatun epäselvyydestä, luulen... Kristillisen uskon Pyhä kirja on Raamattu joka on siis Jumalan erityinen ilmoitus.

Kristillisyydessä näet jaoitellaan ilmoitus tavallisesti karkeasti kahteen perusosaan: yleiseen ilmoitukseen ja erityiseen ilmoitukseen. Lyhyesti yleinen ilmoitus voidaan nähdä kansojen vaiheissa, elämänkohtaloissa ja vaikkapa luonnossa. Varsinkin psalmit kehoittavat tarkkaamaan Jumalan töitä luomakunnassa. Tässä suhteessa ilmoitus on siis jatkuvaa, vaikkei se tosin ilmoitakaan enää mitään uutta, jota ei olisi jo ennenkin ilmoitettu. Se kertoo mm. että Jumala on luonut kaiken, on siis oikea Isämme, on armollinen kaikille koska antaa hyvää niin pahoille kuin hvillekin, toisaalta on vihastunut syntii, joka nähdään siitä että pahuus saa maan päälläkin jo palkkansa, ihminen kärsii itse omasta pahuudestaan.

Erityinen ilmoitus on Pyhä Raamattu, siis Mooses, profeetat ja apostolit, heidän kirjansa, kirjeensä jne. Ne kertovat, kuten Ville mainiosti sanoi "riittävästi" mitä tulee tietää pelastumisen kannalta ja jumaliseen elämään.

"Miksi sitten ollenkaan sanotaan että vain Raamattu? Oppihan ei käytännössä kuitenkaan ole niin yksinkertainen, ja se olisikin mahdotonta. Miksi oppi pysyy eikä muuteta tällaiseksi? Se on sitten eri asia mikä Raamatun tulkinta valitaan."

>>> Kun sanotaan "vain" Raamattu, sillä tarkoitetaan että mitään sellaista ilmoitusta ei oteta eikä hyväksytä joka on ristiriidassa Raamatun kanssa, sillä kuten sanoin, toisaalta ilmoitus on elävää, se jatkuu oikealla tavalla ymmärrettynä, mutta mitään uutta, vanhaa kumoavaa ilmoitusta ei enää tule vaan se on ihmisen omaa lisäystä, harhaoppia.

Olet oikeassa siinäkin että Raamattua tosin tulee tulkita, mutta jätä tyypillisesti (tai tarkoituksella?) huomiotta sen että sitä voidaan tulkita joko oikein tahi väärin: siis Lähettäjänsä tahdon mukaan tai sen vastaisesti.

Kun kuitenkin kysytään, mitä se oikea sitten on, vastaan vain että Raamattu EI suinkaan ole vaikeaselkoinen eikä epäselvä tai mahdoton ymmärtää. Päinvastoin, se on hyvin selkeä, johdonmukainen, riittävä ja looginen niin että jo 7 -vuotias pyhäkoululapsi voi sen sanoman ymmärtää ja vastaanottaa. Ihminen näet itse tekee siitä monimutkaista loputtominen epäilyksineen ja kysymyksineen.

Sen takia Jeesus sanoi, ottakaa sana vastaan niinkuin lapsen kaltaiset, ne eivät epäile, järkeile eivätkä kyseenalaista vaan iloitsevat Taivaan isän sylissä.

Kyllä varmasti Raamattu on oikea kun se oikein tulkitaan. Mutta tuo sisältää sen että joku kirkko pelkästään Raamatun pohjalta tietäisi mikä se oikea tulkinta on. Joka kirkolla on omat vialliset silmänsä, joilla se ilmoitusta tulkitsee.

Ja se sisältää sen, että luterilainen tulkinta joidenkin muiden hyväksyttyjen tulkintojen kanssa on oikea tulkinta.

Ja se sisältää sen, ettei uutta ilmoitusta voi tulla. Kaanonin veroista. Lisää kaanoniin, vaikkei sitä juuri Raamattuun lisättäisi.

Ja se sisältää sen että luterilaiset voisivat määritellä mikä on harhaoppia heidän ilmoituksen tulkintansa pohjalta.

Kirkkojen välillä ei ole uskon yhteyttä eikä opin yhteyttä, on vain kristittyjen yhteys Pyhän Hengen yhteytenä. Ei se tietenkään mikään "vain" ole. Vielä ei vaan muuta ole.

Huomatkaa että te olette ammattilaisia ja keskustelette nyt amatöörin, ei teologin kanssa.

Kritisoin "Raamattu ja vain Raamattu" oppia, kun ei sellaista kenelläkään ole vaikka sellaista väitetään oikeaksi, ja sitä että kaanoniin verrattavaa ilmoitusta ei enää tulisi. Minusta se olisi sama kuin sanoisi Jumalalle suu kiinni, eikä uskoisi elävään jumalaan. Ja se sisältää että Raamatussa olisi jo kaikki mitä Jumala haluaa ilmoittaa, tai ettei missään ole sen vertaista, tasoista, oikeaa ilmoitusta. Esimerkiksi Pietarin elämänkertaa tms. Israelin kadonneiden heimojen historioita tms.

Riittääkö mihinkö?

On ihmisiä, joille ei usko tule, vaikka lukisivat Raamatun läpi miljoona kertaa kaikilla kielillä.
Usko tulee kyllä Jumalan sanasta, mutta ei kelle hyvänsä. Myös eksyttäjät käyttävät Raamattua. Jumala paaduttaa samalla sanallansa heitä, jotka eksyvät.

Jeremia:
1:11 Minulle tuli tämä Herran sana: "Mitä sinä näet, Jeremia?" Minä vastasin: "Minä näen mantelipuun oksan."
1:12 Herra sanoi minulle: "Sinä olet nähnyt oikein; sillä minä valvon sanaani toteuttaakseni sen."

Alkutekstiversiossa on sanaleikkiä tai runollisuutta, kun mantelipuuta tarkoittava sana muistuttaa tuota valvomista:
http://biblehub.com/text/jeremiah/1-11.htm
http://biblehub.com/text/jeremiah/1-12.htm

Sanojen vertailua:
http://biblehub.com/hebrew/8245.htm
http://biblehub.com/hebrew/8247.htm

Ilkikurinen vastaus keskustelunavaukseen:

Kysyjä näytti vastaavan jo itse omaan kysymykseensä. Muistui mieleen eräs tarina, kun mummo oli eräässä hoitolaitoksessa käymässä. Vuodeosastolla oli ollut toinen mummo, jolle oli alkanut tulla paskahätä keskellä yötä. Mutta kun hoitajapulan takia kukaan ei tullut taluttamaan vessareissulle, hätäiseltä pääsi kura tai paska sitten sänkyyn. Ja alkoi repiä Raamatun käännöksestä sivuja. Ja pyyhki sillä.

Joten, miten on, riittikö?

Jotta luettu voidaan ymmärtää se tulee lukea ajatuksella eikä se onnistu ilman että tulee aitomaattisesti tulkittua lukemaansa jotta voi esim kertoa siitä eteenpäin. Siihen, miten tulkinta päässäsitapahtuu, riippuu paljon siitä mitkä ovat henkilön lähtökohdat, elämänkokemukset, arvot, aatemaailma ja keräämät taustatiedot. Kaikki nämä vaikuttavat siihen miten aivot käsittelevät paperilla olevaa tekstiä pienistä musteläoskistä ihakoikeiksi sanoiksi. Niimpä ainakin itse kehotan perehtymään mahdollisimman hyvin taustatietoihin kuten vaikka kirjoituksen kirjoitusajankohdan elämään ja kulttuuriin jotta pystyy samaistumaan mahdollisimman hyvin tekstin kirjoittajan kanssa.