Ei-mikään loi jotakin. Onko järkevää ajatella niin? Ei sitten vähäisessäkään määrin.
On looginen mahdottomuus, että ei-mitään, olematon, tuottaisi olevaa. Ateistit arvatenkin väittävät tähän vastaan. Ateisti ei tiedä, miten olemassolo on syntynyt, mutta ateisti haluaa väittää vastaan, vastaan järkeä, vastaan logiikkaa, vastaan tietoa tiedettä ja Jumalaa.
Olematon on todella olematon. Olemattomassa ei ole yhtään mitään. Siinä ei ole ainuttakaan luonnonlain pykälää, mitään, ei tyhjiötä, sitäkään. Todella olematon on todellakin olematon. Ja jos mitään ei ole ollut, ei mitään ole voinut syntyä.
Kieltääkseen tämän järjettömyyden ateistit ovat keksineet toisen järjettömyyden. He väittävät että universumi ja kaikkeus on aina ollut olemassa. Ikuisesti.
Tässä näkemyksessä on aavistuksen verran enemmän järkeä. Se vain ei ole tieteen mukainen. Eikä se myöskään ole miten Jumala sen ilmaisee. Sille uskomukselle ei siten ole minkäänlaista perustaa. Mutta ajatuksellisena kokeiluna onhan se mielenkiintoista, yrittää keksiä, minkälaiset universumit olivat ennen tätä, ikuisesti, siis ilman alkua, ja minkälaiset tulevat olemaan tämän jälkeen, ikuisesti ilman loppua, heh heh.
Mutta ei materia mitään ikuista ja loputonta ole.
Materia on ainetaso jossa luominen tulee nähtäväksi.
Se on taso jossa me voimme elää. Voimme elää monenlaisia elämiä ja kokea kokemuksia, oppia rakastamaan.
Luomakunta eli materiaalinenkin universumi todistaa että Jumala on. Ja rakastaminen todistaa siitä myös. Kykymme kokea ja kohdata Jumala on todiste Jumalasta.
Jumalan kohtaaminen ei kenestäkään vielä tee Jumalaa. ihminen säilyy epätäydellisenä kunnes kasvaa Ihmisen mittaan.
Ihminen saa olla epätäydellinen. Ei Jumala vaadi meitä olemaan jotakin tiettyä, tekemään jotakin tiettyä, suorittamaan jotakin tiettyä, jne. Jumala ei vaadi. Jumala antaa.
Jumala antaa sinullekin siunauksen, kun sielussa Häntä lähestyt.
On looginen mahdottomuus, että ei-mitään, olematon, tuottaisi olevaa. Ateistit arvatenkin väittävät tähän vastaan. Ateisti ei tiedä, miten olemassolo on syntynyt, mutta ateisti haluaa väittää vastaan, vastaan järkeä, vastaan logiikkaa, vastaan tietoa tiedettä ja Jumalaa.
Olematon on todella olematon. Olemattomassa ei ole yhtään mitään. Siinä ei ole ainuttakaan luonnonlain pykälää, mitään, ei tyhjiötä, sitäkään. Todella olematon on todellakin olematon. Ja jos mitään ei ole ollut, ei mitään ole voinut syntyä.
Kieltääkseen tämän järjettömyyden ateistit ovat keksineet toisen järjettömyyden. He väittävät että universumi ja kaikkeus on aina ollut olemassa. Ikuisesti.
Tässä näkemyksessä on aavistuksen verran enemmän järkeä. Se vain ei ole tieteen mukainen. Eikä se myöskään ole miten Jumala sen ilmaisee. Sille uskomukselle ei siten ole minkäänlaista perustaa. Mutta ajatuksellisena kokeiluna onhan se mielenkiintoista, yrittää keksiä, minkälaiset universumit olivat ennen tätä, ikuisesti, siis ilman alkua, ja minkälaiset tulevat olemaan tämän jälkeen, ikuisesti ilman loppua, heh heh.
Mutta ei materia mitään ikuista ja loputonta ole.
Materia on ainetaso jossa luominen tulee nähtäväksi.
Se on taso jossa me voimme elää. Voimme elää monenlaisia elämiä ja kokea kokemuksia, oppia rakastamaan.
Luomakunta eli materiaalinenkin universumi todistaa että Jumala on. Ja rakastaminen todistaa siitä myös. Kykymme kokea ja kohdata Jumala on todiste Jumalasta.
Jumalan kohtaaminen ei kenestäkään vielä tee Jumalaa. ihminen säilyy epätäydellisenä kunnes kasvaa Ihmisen mittaan.
Ihminen saa olla epätäydellinen. Ei Jumala vaadi meitä olemaan jotakin tiettyä, tekemään jotakin tiettyä, suorittamaan jotakin tiettyä, jne. Jumala ei vaadi. Jumala antaa.
Jumala antaa sinullekin siunauksen, kun sielussa Häntä lähestyt.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.