Hoitotyö muuttaa ihmistä

Lähihoitajae

En tiedä olenko ainoa joka tuntee näin. Ennen hoitotyötä olin empaattinen ja hyvin ihmisläheinen. Pidin ihmisistä ja ihmisten auttamisesta. Lähihoitajan työ on saanut suoraan sanottuna inhoamaan ihmisiä ja haluaisin vain kouluttautua työhön missä ei tarvitse olla ihmisten kanssa. Kiire, hoitajamitoitus ja jatkuvat haukut ovat saaneet minussa tämän aikaan. En ole läheisiänikään kohtaan enää niin rakastava kuin ennen vaan minusta on tullut tympeä ja kylmä, sillä työ jää päälle vapaa-ajallakin. Töissä ei ehdi edes keskustelemaan vanhusten kanssa vaan tehdään vain pakolliset jutut. Vaihdan alaa heti kun on mahdollista.

11

1420

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • välitetäänhän

      Ehkä se on eräiden tahojen tarkoitus: hajota ja hallitse. Hoiva-alalla tätä tapahtuu monella tavalla. Jos päämäärä on yhteiskunta, jossa ihmiset ovat riippuvaisia hallitsijasta ja kukaan ei auta ketään hyvästä sydämestään vaan rahasta, ja kaikki inhoavat toisiaan, taidamme olla sillä polulla. Ehkä kannattaa parhaamme mukaan pyrkiä vastakkaiseen maaliin, eli yhteistyöhön, lähimmäisenrakkauteen, välittämiseen, kaikesta huolimatta.

    • ex_avustaja

      Oletko kokeillut työpaikan vaihtoa? Joskus sekin voi auttaa, vaikka pysyykin samalla alalla.

    • Enolepitänyt

      Yli kaksi vuotta töistä lähdön jälkeen alkaa taas suhtautumaan ihmisiin positiivisesti. Jaksaa kuunnella ja jopa ottaa osaa! Kokee ihmiset erilailla, kun pelkästään medikasoituneina kohteina, jossa inhimillisyys katoaa ja itsestä ja kohteesta tulee ikäänkuin koneen osia ja työstä ainoastaan suorittamista.

      Ajattelin jo, että tulen loppuelämäni inhoamaan ihmisiä, mutta onneksi ei ihmisyyteni hävinnytkään koneiston rattaisiin! Voin taas nauttia ihmisten kohtaamisista!

    • herkkis_hoitsu

      Mä en varsinaisesti inhoa ihmisiä, mutta en vain muuten meinaa jaksaa niitä sos.tilanteita. Monesti olen jo muutaman päivän jälkeen aivan lopussa ja ainoa toiveeni olisi vain saada olla rauhassa. Tuntuu kuin koko hermostoni olisi ylivirittyneessä tilassa. Pahimmillaan äänet sattuu korviin, valot silmiin ym. Muisti on heikentynyt, saan rytmihäiriöitä ja epämääräisiä kipuja. En aio vähään aikaan mennä töihin ollenkaan tai hajoan kokonaan.

      • gfhdjdty

        Otan osaa. Itse en ole uudelleenkouluttautunut lähihoitajaksi, vaikka niitä töitä tuntuisi vielä jonkin aikaa olevan (kunnes vanhukset ja vammaiset ja sairaat jätetään oman onnensa nojaan - sekin aika ehkä vielä tulee). Luonteeni ei sopisi siihen ollenkaan. Koulutus menisi hukkaan, kun minusta tulisi taas yksi ihmisraunio ja sitä ennen hoidokkini saisivat vähemmän täydellistä hoitoa. Jotkut ihmiset vaan sopivat paremmin itsenäiseen työhön ja tarvitsevat rauhaa ajatella ja saavuttaa parhaansa. Ja kuten tässä ketjussa on ilmennyt, huonosti ja ahneudella järjestetty työ voi tehdä lämpöisestäkin ihmisestä ihmisvihaajan. Olisi kai hyvä kohdistaa se kritiikki sinne, minne se kuuluu, eli sen hoivafirman omistajille tai kunnan tai valtion virkailijoille.

        Herkkis-hoitsu, voimia sinulle. Yritetään yhdessä korjata tämä asia. Meistäkin monet ovat kohta tuon huonosti toimivan koneiston hoidettavina, ellemme pala loppuun ja kuole ennen aikojamme.

        Voisitko käyttää kuulosuojaimia tai korvatulppia töissä?


      • herkkis_hoitsu

        En tiedä aionko palata edelliseen työpaikkaani. Mun pää ei vaan kestä yhdistelmää 3-vuorotyö, v-mäiset työkaverit (ei toki kaikki) ja epätasa-arvoinen kohtelu sekä jatkuvat ärsykkeet, mitä työ sisältää.

        Inhoan sitä kun 10 ämmää puhuu samaan aikaan ääneen. Puhelin soi, ovikello soi, hälytyskello soi. Omainen keskeyttää jonkun asian, asiakas keskeyttää toisen asian. Esimiehellä on asiaa, siivoojalla on asiaa. Uusi ihminen pitää perehdyttää.

        Istut merkityksettömässä palaverissa missä mietitään roskakorin paikkaa. Viereisen talon asiakasryhmä tuleekin yllättäen vierailulle. Samoin joku lomalainen ja kaukainen sukulainen. Töissä ollaan iltaan asti. Muutama tunti nukkumista ja sitten univelassa aamuun.

        Joku onkin pois ja tulee ylimääräistä työtä. Asiakas kirkuu ja toinen huutaa. Sängyt on märkänä. 3 tv:tä pauhaa samaan aikaan päällä kuin radio.

        Iltapäivällä järjestät synttärikahvituksia omaisille pakollinen hymy naamalla, vaikka tekisi mieli itkeä. Syöt pakkopullaa kohteliaisuudesta ja tylsyydestä ja lihot kuin possu. Hetkeäkään ei saa olla missään rauhassa. Ei edes ruokatuntia. Tämä on kuin sosiaalinen helvetti introvertille ihmiselle.

        Olen aivan riekaleina tuollaisten päivien jälkeen enkä kykene muuta kuin makaamaan hiljaisessa huoneessa. Äänet kaikuu päässä, valot sattuu silmiin, kehoa särkee ja päätä jomottaa. Olo on etova ja raskas. Unohtelen asioita enkä jaksa tehdä kotitöitä. Välttelen jokaista ylimääräistä sos.kontaktia ja saan kuulla ihmettelyä, kun käyn kylässä niin harvoin. Juuri kun iloitsee parista peräkkäisestä vapaasta, tulee niihinkin muutoksia. Tämä ala on ihan hullu!


      • arbeitmachfrei

        Tollasta se on ja vielä pahempaa. Työpäivät on kuin painajaista , ja mitä jää käteen?


      • gfhfgjhgk
        herkkis_hoitsu kirjoitti:

        En tiedä aionko palata edelliseen työpaikkaani. Mun pää ei vaan kestä yhdistelmää 3-vuorotyö, v-mäiset työkaverit (ei toki kaikki) ja epätasa-arvoinen kohtelu sekä jatkuvat ärsykkeet, mitä työ sisältää.

        Inhoan sitä kun 10 ämmää puhuu samaan aikaan ääneen. Puhelin soi, ovikello soi, hälytyskello soi. Omainen keskeyttää jonkun asian, asiakas keskeyttää toisen asian. Esimiehellä on asiaa, siivoojalla on asiaa. Uusi ihminen pitää perehdyttää.

        Istut merkityksettömässä palaverissa missä mietitään roskakorin paikkaa. Viereisen talon asiakasryhmä tuleekin yllättäen vierailulle. Samoin joku lomalainen ja kaukainen sukulainen. Töissä ollaan iltaan asti. Muutama tunti nukkumista ja sitten univelassa aamuun.

        Joku onkin pois ja tulee ylimääräistä työtä. Asiakas kirkuu ja toinen huutaa. Sängyt on märkänä. 3 tv:tä pauhaa samaan aikaan päällä kuin radio.

        Iltapäivällä järjestät synttärikahvituksia omaisille pakollinen hymy naamalla, vaikka tekisi mieli itkeä. Syöt pakkopullaa kohteliaisuudesta ja tylsyydestä ja lihot kuin possu. Hetkeäkään ei saa olla missään rauhassa. Ei edes ruokatuntia. Tämä on kuin sosiaalinen helvetti introvertille ihmiselle.

        Olen aivan riekaleina tuollaisten päivien jälkeen enkä kykene muuta kuin makaamaan hiljaisessa huoneessa. Äänet kaikuu päässä, valot sattuu silmiin, kehoa särkee ja päätä jomottaa. Olo on etova ja raskas. Unohtelen asioita enkä jaksa tehdä kotitöitä. Välttelen jokaista ylimääräistä sos.kontaktia ja saan kuulla ihmettelyä, kun käyn kylässä niin harvoin. Juuri kun iloitsee parista peräkkäisestä vapaasta, tulee niihinkin muutoksia. Tämä ala on ihan hullu!

        Kuulostaa kamalalta. Ja ehkä vielä kamalampaa on hoidettavien osa. Ja entä ne, jotka tytrannia pakottaa työttömyystuen menetyksen uhalla tekemään hoivatyötä ilmaiseksi! Samalla puolella siis ollaan, ja vihollinen on joku muu taho. Mitä voisimme tehdä? Kuvittelisin, että Schaeffer Cox -tyyliin voisimme alkaa luoda inhimillistä systeemiä tuon hirmusysteemin vaihtoehdoksi. En tiedä, miten rahoittaisimme sen, koska apua ei tietysti voi toivoa meitä verotuksella rosvonneelta taholta eikä yksityisiltä suurilta 'hoiva'firmoilta. Jotain paikallista toimintaa ja laajaa maan kattavaa verkostoitumista?

        Lohdutuksena voisi sanoa, että ei tämä työ tule loputtomiin jatkumaan. Kumpi sitten tulee ensin: joudummeko itse hoidokeiksi tuohon hulluun myllyyn, vai palammeko loppuun, sairastummeko, vai lopetetaanko meidän verovarojemme käyttö huonoon hoitoon kokonaan, koska meidän rahoillemme on jollakin taholla varmaan heille tuottavampaakin käyttöä - mummoista siis viis.


    • eitunnuoikealta

      Toiminta alkaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla olla sen verran epäeettistä, että minäkin harkitsen kokonaan alalta pois siirtymistä. Silmät avautuvat viimeistään siinä vaiheessa, kun oma läheinen dementoituu tai/ja muutoinkin sairastuu niin, että saat koko ajan taistella saadaksesi hänelle ylipäätään mitään apua. Sitten kun apua vuosien taistelun jälkeen saa, on se minimaalista. Eikä hoivakotiin kirjoiteta maksusitoumusta millään. Näyttää siltä, että jos olet työntekijä, niin joudut tekemään vähän sinne päin eli homma on kuin juosten kustu. Jos olet omainen, niin help yourself eli tee itse. Syvältä perssilimäkkeestä koko juttu.

    • kennfnfjrrjf

      säkin oot vihdoin tajunnut et ne hoitajat vasta tekeekin virheitä työssään....etenkin mielenterveyspuolella.
      alat tekee kassa keikkaa niin saat kk käteen 3000e...

    • Stressaava työ aiheuttaa erilaisia oireita ja valitettavasti monella työt jää päälle vapaa-ajallakin. Itse aikoinaan kun lähihoitajaksi valmistuin, vanhempi työpaikka ohjaaja eräällä harjoittelujaksolla sanoi suoraan että pitää pystyä erottamaan työminä ja vapaa-ajan minä. Jos ei osaa irrottautua työstään vapaalla ollessaan, elämä tulee hankalaksi.

      Aloittajan esimerkki siitä juuri että työ kulkee kotiin vaikka se pitäisi pystyä jättämään työpaikalle kun lähtiessään oven takanaan sulkee. Itse olen opetellut alusta saakka jättämään asiat työpaikalle, en kelaa niitä enää kotona. En vaikka töissä kuinka olisi asiat kaatuneet päälle. Joskus olen jotain ikävää tilannetta miettinyt illalla kotona ja se vei yöunet kyllä. Päätin että saa riittää. Työssä tehdään se mitä kuuluukin, oli kiire tai normipäivä. Kotona auttaa hyvä leffa tai kirja tai vaikka musiikin kuuntelu rentoutumaan ja se tuo myös hyvät yöunet.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Natomaa hyökkäsi Iraniin

      Näemme nyt tällä hetkellä Natomaan nimeltä Yhdysvallat, joka toimii aika pitkälti perinteisen kansainvälisen lain ulkopu
      NATO
      720
      2870
    2. Trump aloitti III maailmansodan tänään.

      Narsisti ja mielipuoli Trump pitäisi saada pois, miten se onnistuisi parhaiten?
      Maailman menoa
      357
      2537
    3. Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki

      Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o
      Maailman menoa
      45
      2308
    4. Mistä se kertoo

      Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä
      Ikävä
      26
      2282
    5. Rakas tiedät, että toivoisin

      Kuulevani sinusta. Tiedät, että viestisi tekisi minut ihan onnelliseksi. Että äänesi kuuleminen saisi minut leijumaan ja
      Ikävä
      58
      1868
    6. Nyt on sanottava että sattuu kipeästi

      Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu
      Ikävä
      18
      1399
    7. Viesti miehelle

      Nyt vastaa oikea taa´app. Ainoastaan puhelimitse voidaan selvittää asioita, mutta tuskin sitä haluat kaiken halveeramise
      Ikävä
      12
      1392
    8. Miksi rakastuit

      Kaivattuusi?
      Ikävä
      72
      1303
    9. Teit asiat lopulta niin

      Ettei meillä ole ikinä mitään mahdollisuuksia toisiimme.
      Ikävä
      55
      1250
    10. Jussi "Mestari" Halal-ahon sotilasarvo?

      Minä vuonna Jussille myönnettiin sotilasansiomitali? Vai myönnettiinkö Jussille sotilasansiomitalia lainkaan?
      Maailman menoa
      9
      1229
    Aihe