Punaisessa Suomessa vallitsi diktatuuri.
Valkoisessa Suomessa toimittiin demokraattisesti. Kuntavaalit toimeenpantiin jo joulukuussa 1918. Mm. Tampereella voitti vasemmisto.
Eduskuntavaalit järjestettiin Mannerheimin valtionhoitajakaudella maaliskuussa 1919. Suurimmaksi puolueeksi tuli sdp.
Media oli täysin vapaa, joskin kommunistilehtien yhteiskunnan vastaiseen kiihotukseen joskus puututtiin.
SDP oli ainoa hallituspuolue 1927-28.
Ensimmäisen punamultahallituksen pääministeri oli Cajander 1937-39. Sen valtakauden lopetti NL:n hyökkäys..
Neuvostoliiton 4. strateginen isku Kannaksella torjuttiin ja Suomi säilytti itsenäisyytensä stallarien harmiksi.
Elämä jatkui Mannerheimin 1919 luoman demokratian pohjalla, joskin maanpetturit saivat aiempaa enemmän vaikutusvaltaa. Se meni toki pian ohi.
Valkoisessa Suomessa toimittiin demokraattisesti. Kuntavaalit toimeenpantiin jo joulukuussa 1918. Mm. Tampereella voitti vasemmisto.
Eduskuntavaalit järjestettiin Mannerheimin valtionhoitajakaudella maaliskuussa 1919. Suurimmaksi puolueeksi tuli sdp.
Media oli täysin vapaa, joskin kommunistilehtien yhteiskunnan vastaiseen kiihotukseen joskus puututtiin.
SDP oli ainoa hallituspuolue 1927-28.
Ensimmäisen punamultahallituksen pääministeri oli Cajander 1937-39. Sen valtakauden lopetti NL:n hyökkäys..
Neuvostoliiton 4. strateginen isku Kannaksella torjuttiin ja Suomi säilytti itsenäisyytensä stallarien harmiksi.
Elämä jatkui Mannerheimin 1919 luoman demokratian pohjalla, joskin maanpetturit saivat aiempaa enemmän vaikutusvaltaa. Se meni toki pian ohi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ns. "Valkoisen Suomen" siis Suomen taloudellinen kasvu vuosina 1920-1938 oli hämmästyttävän ripeää kun kansantulo tuplaantui samoin suomalaisten reaalinen ostovoima. Ja lisäksi tämä taloudellinen kasvu oli todellista eikä mitään nykyajan virtuaalitaloutta. Suomi mm. ensimmäisen kerran historiansa aikana saavutti leipäviljan suhteen omavaraisuuden. Myös vastoin yleistä suomettuneisuuden ajan hokemaa Suomessa oli jo merkittävää metalliteollisuutta ennen sotaa. Itseasiassa juuri siksi Suomi pystyikin ne sotakorvaukset maksamaa pääasiassa metalliteollisuuden tuotteilla. Tämä asia on selvitetty eräissä viimevuosien Suomen taloushistoriaa ja sotakorvauksia koskeneissa tutkimuksissa.
Voi siis olla että reaalitalouden mittareilla Suomen nopeinta kasvua ei välttämättä ollut toisen maailmansodan jälkeisten vuosien kehitys aina vuoteen 1974. Se saattoi olla jakso vuosien 1920 ja 1938 välissä. Maailmanlaajuisesti Suomi myös toipui ns. suuresta lamasta 1930-luvun alussa useimpia muita maita nopeammin. Suomi ei myöskään velkaantunut. Suomen kansantalous niin matalana kuin sitä voidaan nykyajan mittareilla pitää olisi siis terveellä pohjalla.