Eurooppalainen tapa Suomessa laiton.
Euroopan teiltä tuttu tapa varoittaa perässä ajavia hidastuvasta liikenteestä on Suomessa laiton.
Suomessa hätävilkkuja saa käyttää lain mukaan ainoastaan pysähtyneessä autossa silloin, kun se on jouduttu pysäyttämään sellaiseen paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle. Näin ollen esimerkiksi Saksasta tuttu tapa varoittaa perässä ajavia moottoritiellä hidastuvasta liikenteestä hätävilkuin ei ole Suomessa sallittua.
- Saksassa liikennemäärät ja nopeudet ovat huomattavasti suurempia, joten toimintatapa on siellä varsin perusteltu, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen sanoo.
Suomessakaan mikään ei estä kytkemästä hätävilkkuja liikenteen äkillisesti pysähdyttyä moottoritiellä, mikäli kuljettaja katsoo ”pysähtymisen aiheuttavan erityistä vaaraa muulle liikenteelle”. Liikkuvassa autossa hätävilkkuja ei Suomen voimassaolevan lainsäädännön mukaan saa käyttää.
Monisssa uudemmissa autoissa hätävilkut vilkkuvat hätäjarrutuksen aikana ja auton pysähdyttyä, mikä herättää monesti ihmetystä, miten järjestelmä voi toimia Suomen lainsäädännön vastaisesti.
- Lainsäädännön näkökulmasta jarrutuksen aikana aktivoituvat vilkut eivät ole hätävilkkuja vaan hätäjarrutuksen merkkivalo. Toiminnon aikana joissakin autoissa myös jarruvalot saattavat vilkkua, Vesalainen toteaa.
Näin hätävilkkuja käytetään väärin
Hätävilkkujen käyttö muuten kuin lain määrittelemillä tavoilla on omiaan aiheuttamaan väärinymmärryksiä ja vaaratilanteita. Vesalainen kertoo kohdanneensa esimerkiksi kaistanvaihtotilanteissa sitä, että tilaa antanutta autoilijaa kiitetään hätävilkkujen avulla. Riskinä tilanteessa on kuitenkin se, että oikealta sivulta lähestyvä kiinnittää huomiota vain omalla puolellaan vilkkuvaan suuntamerkkiin ja tulkitsee hätävilkuttaneen auton aikovan kääntyä sinne, mistä on itse tulossa. Lopputuloksena voi olla virhetulkinta, jossa sivulta tulija saattaa lähteä liikkeelle ja ajaa suoraan vasemmalta lähestyvän auton eteen.
- Toinen varsin yleinen tapa väärinkäyttää hätävilkkuja on autoa hinattaessa. Näin ei kuitenkaan pitäisi toimia, koska hinattavakin auto liikkuu. Jos hätävilkut ovat päällä, ei hinattava auto pysty viestimään suuntamerkillä, minne on aikeissa kääntyä, Vesalainen kertoo.
Pimeällä pelkät hätävilkut eivät riitä
Mikäli auton joutuu jättämään tienpientareelle pimeällä tieosuudella, hätävilkkujen lisäksi autoon olisi hyvä kytkeä päälle myös seisontavalot. Näin lähestyvät autot osaavat paremmin päätellä, että kyseessä on toinen ajoneuvo, eikä esimerkiksi tietyömaan varoitusvalot.
- Seisontavalojen väristä muu liikenne voi myös päätellä, onko hätävilkut päällä oleva auto nokka vai perä heitä kohti. Tämä auttaa hahmottamaan tilannetta ja tien suuntaa, Vesalainen neuvoo.
Tällaisessa tilanteessa on kuitenkin tärkeää huomioida, että seisontavalot ovat eri asia kuin ajon aikana käytettävät lähi- tai kaukovalot, joiden kirkkauteen hätävilkut voivat hukkua.
- Päälle jätetyt lähi- ja kaukovalot myös häikäisevät vastaantulijoita, jolloin pysähtyneen auton vierellä kävelevä ihminen jää helposti havaitsematta, Vesalainen sanoo.
http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201707302200291289_oa.shtml
Euroopan teiltä tuttu tapa varoittaa perässä ajavia hidastuvasta liikenteestä on Suomessa laiton.
Suomessa hätävilkkuja saa käyttää lain mukaan ainoastaan pysähtyneessä autossa silloin, kun se on jouduttu pysäyttämään sellaiseen paikkaan, jossa se voi aiheuttaa erityistä vaaraa muulle liikenteelle. Näin ollen esimerkiksi Saksasta tuttu tapa varoittaa perässä ajavia moottoritiellä hidastuvasta liikenteestä hätävilkuin ei ole Suomessa sallittua.
- Saksassa liikennemäärät ja nopeudet ovat huomattavasti suurempia, joten toimintatapa on siellä varsin perusteltu, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen sanoo.
Suomessakaan mikään ei estä kytkemästä hätävilkkuja liikenteen äkillisesti pysähdyttyä moottoritiellä, mikäli kuljettaja katsoo ”pysähtymisen aiheuttavan erityistä vaaraa muulle liikenteelle”. Liikkuvassa autossa hätävilkkuja ei Suomen voimassaolevan lainsäädännön mukaan saa käyttää.
Monisssa uudemmissa autoissa hätävilkut vilkkuvat hätäjarrutuksen aikana ja auton pysähdyttyä, mikä herättää monesti ihmetystä, miten järjestelmä voi toimia Suomen lainsäädännön vastaisesti.
- Lainsäädännön näkökulmasta jarrutuksen aikana aktivoituvat vilkut eivät ole hätävilkkuja vaan hätäjarrutuksen merkkivalo. Toiminnon aikana joissakin autoissa myös jarruvalot saattavat vilkkua, Vesalainen toteaa.
Näin hätävilkkuja käytetään väärin
Hätävilkkujen käyttö muuten kuin lain määrittelemillä tavoilla on omiaan aiheuttamaan väärinymmärryksiä ja vaaratilanteita. Vesalainen kertoo kohdanneensa esimerkiksi kaistanvaihtotilanteissa sitä, että tilaa antanutta autoilijaa kiitetään hätävilkkujen avulla. Riskinä tilanteessa on kuitenkin se, että oikealta sivulta lähestyvä kiinnittää huomiota vain omalla puolellaan vilkkuvaan suuntamerkkiin ja tulkitsee hätävilkuttaneen auton aikovan kääntyä sinne, mistä on itse tulossa. Lopputuloksena voi olla virhetulkinta, jossa sivulta tulija saattaa lähteä liikkeelle ja ajaa suoraan vasemmalta lähestyvän auton eteen.
- Toinen varsin yleinen tapa väärinkäyttää hätävilkkuja on autoa hinattaessa. Näin ei kuitenkaan pitäisi toimia, koska hinattavakin auto liikkuu. Jos hätävilkut ovat päällä, ei hinattava auto pysty viestimään suuntamerkillä, minne on aikeissa kääntyä, Vesalainen kertoo.
Pimeällä pelkät hätävilkut eivät riitä
Mikäli auton joutuu jättämään tienpientareelle pimeällä tieosuudella, hätävilkkujen lisäksi autoon olisi hyvä kytkeä päälle myös seisontavalot. Näin lähestyvät autot osaavat paremmin päätellä, että kyseessä on toinen ajoneuvo, eikä esimerkiksi tietyömaan varoitusvalot.
- Seisontavalojen väristä muu liikenne voi myös päätellä, onko hätävilkut päällä oleva auto nokka vai perä heitä kohti. Tämä auttaa hahmottamaan tilannetta ja tien suuntaa, Vesalainen neuvoo.
Tällaisessa tilanteessa on kuitenkin tärkeää huomioida, että seisontavalot ovat eri asia kuin ajon aikana käytettävät lähi- tai kaukovalot, joiden kirkkauteen hätävilkut voivat hukkua.
- Päälle jätetyt lähi- ja kaukovalot myös häikäisevät vastaantulijoita, jolloin pysähtyneen auton vierellä kävelevä ihminen jää helposti havaitsematta, Vesalainen sanoo.
http://www.iltalehti.fi/autouutiset/201707302200291289_oa.shtml
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vilkulla pitäisi osoittaa aina ennen kaikkea se että minne päin aikoo mennä ja ajoissa!
Jos ajaa jotenkin poikkeavasti, kuten tähän hätävilkkujen käyttöön liittyy toisinaan niin hätävilkut ei kerro että minne päin aiot kääntyä, peruuttaa.. Parempi on siis AJOISSA LAITTAA vilkku päälle aikomaansa suuntaan.
Näin ammattikuskina kun paljon ajelee, niin voi 10 vuoden ajalta laskea yhden käden sormin ne vilkun käyttämiset mitä on nähnyt, jos edes sitäkään että peruuttaja näyttää vilkulla mihin suuntaan aikoo peruuttaa, kun hän siis kääntyy, kohta aikoo kääntyä..
Roskakuskienkin, vaikka kokeneita ovat ja hyvin ammattitaitoisia niin muistakaa se takana tuleva.
Keltaiset huomiovilkut ei kerro ns mitään.. jos takana on vain yksi tai pari autoa ja aiot peruuttaa kohta oikealle niin laita ensin vilkku oikealle, pysähdy ja anna takaa tulevien mennä ohi. Sitten peruutus ja aikomuksesi on selvillä jo aijoissa että peruutat oikealle..
En ymmärrä että mitä muuta kuin hajonnutta ajoneuvoa viestii se että jalkakäytävällä käytetään hätävilkkuja, miksi siinä pitää jokin vilkku vilkkua jos ajoneuvo on parkissa siinä. Pysäköintivirhemaksu vaan ikkunaan jos turhia vilkkuja vilutellaan, työkoneet asia erikseen ja työtä tekevät siinä kadulla.
Niin sanottuja hätävilkkuja voi ja saa käyttää silloin kun ei olla aivan varmoja mihinpäin aiotaan kääntyä.