Viime maailmasodan sotilaallisista taisteluista kyllä riittää kirjoittajia ja juttuja. Sen sijaan pienemmälle huomiolle on jäänyt se ankara ja suorastaan brutaali taistelu mikä käytiin valtioitten sisällä työvoimasta. Sotavoimat halusivat sotilaita. Teollisuus- ja muu tuotanto yritti taas pitää kiinni heistä. Sotateollisuus ja kävi myös ankaraa taistelua keskenään tuotannosta. Lopputulos näytti tältä:
1) lentokone-ja ilmasotatuotanto voitti ja ei antanut omia ammattitaitoisia työntekijöitään sen paremmin asevoimille kuin muille sektoreille, päinvastoin se vaati aina vain enemmän lisää ja usein sai tahtonsa läpi
2) merisotatuotantoteollisuus piti pintansa
3) armeijatuotanto joutui taipumaan ja sen vähiten ammattitaitoinen miespuolinen väestö sai jopa matkalipun helvettiin: hän joutui sotilaaksi
4) kaiken seurauksena oli työvoimapula ja pyrkimys siirtyä teknologisempaan sodankäyntiin jossa maasodan armeijoiden kokoa leikattiin jotta työvoimaa riitti tuotantotalouteen
5) naisten asema työmarkkinoilla vahvistui
1) lentokone-ja ilmasotatuotanto voitti ja ei antanut omia ammattitaitoisia työntekijöitään sen paremmin asevoimille kuin muille sektoreille, päinvastoin se vaati aina vain enemmän lisää ja usein sai tahtonsa läpi
2) merisotatuotantoteollisuus piti pintansa
3) armeijatuotanto joutui taipumaan ja sen vähiten ammattitaitoinen miespuolinen väestö sai jopa matkalipun helvettiin: hän joutui sotilaaksi
4) kaiken seurauksena oli työvoimapula ja pyrkimys siirtyä teknologisempaan sodankäyntiin jossa maasodan armeijoiden kokoa leikattiin jotta työvoimaa riitti tuotantotalouteen
5) naisten asema työmarkkinoilla vahvistui
Vastaukset 8
Vanhimmat
Heinäkuulta 1942 on vaatimukset eri Britannian tuotantohaaroista ja niiden pyynnöstä saada lisätyövoimaa:
Armeija- ja ase/ammustuotanto: 148 000 lisää
Lentokonetuotanti: 603 000 lisää
Laivastotuotanto: 186 000 lisää
Miten todellisuudessa kävi?
-Armeijatuotanto menetti 186 000 työväkeä
-lentokonetuotanto sai lisää 307 000
- laivastotuotanto sai 104 000 lisää
Saksassa maan ylin johto suojasi lentokone- ja laivastotuotannon niin ettei Wehrmachtilla ollut mitään mahdollisuutta saada sieltä uusia sotilaita. Pikemminkin lentokonetuotanto ja varustelutuotanto yleensäkin vaati kaikkia vähänkin ammattitaitoisia työntekijöitä pois sotajoukoista hyödyllisempään eli tuotantoprosesseihin.
Niinpä eteenkin taistelukentille lähetettiin lähinnä pikkukaupunkien, kylien, maaseudun, palvelualojen, vähempiarvoisen tuotannon tai muun sektorin nuoria tai keski-ikäisiä miehiä.
Lentokonetuotannon työväki sai myös paremmat palkat ja edut. Brittilehdissä lentokonetehtaat ilmoittivat maksettavat palkat jotka olisivat selvästi paremmat kuin muissa sotatuotantolaitoksissa.
Suomen osalta maan sotapolitiikan suuntaviivat määritteli myös talouselämän tarpeet. Se että pikkumaalla oli yli 16 divisioonan armeija johtui suurelta osin maatalousvaltaisuudesta. Sen vuoksi sotilaallisen sivunäyttämön Suomi kärsi melkoisen kovat sotatappiot.
Sotateollisuus+maksoi+selvästi+parempia+palkkoja+kuin+muu+tuotanto.+USA:ssa+siviilipuolen+palkat+olivat+keskimäärin+noin+45+senttiä+tunnilta+mutta+sotatuotannossa+esim+naisille+maksettiin+peruspalkkaa+60-90+senttiä/tunti.+Parhaimmat,+ei+liene+yllätys,+lentokonetuotannossa.+Siellä+tuotantolisineen+naiset+saattoivat+päästä+yli+dollarin+tuntipalkkoihin+mikä+oli+melkoisen+hyvä+palkka+kun+ottaa+huomioon+että+1+dollari+vuonna+1942+vastasi+ostoarvoltaan+15.6+dollaria+vuonna+2017.
Usan+sotilaslentokonetuotannon+arvo+oli+vuonna+1944+18.9+miljardia+dollaria+eli+noin+9+400+dollaria+työntekijää+kohden.+Työntekijän+työviikko+oli+48+tuntia+joten+pelkät+palkat+ovat+olleet+1+dollarin+tuntipalkkalaskelmalla++noin+2+500+eli+27%+tuotannon+arvosta.+Onhan+niitä+palkkojen+sivukuluja+myös+silloinkin+maksettu.+Kaipa+lentokoneen+tuotantoarvosta+palkkojen+osuus+on+ollut+yli+kolmasosa+sillä+on+niitä+maksettu+myös+alumiinin+valmistuksessa.+Jos+siis+amerikkalainen+teollisuus+maksoi+tuplapalkat+lentokoneen+valmistuksesta+niin+tuo+lisä+merkitsi+16-17%+osuutta+lentokoneen+loppuhinnasta.+Siis+290+000+dollarin+pommikoneen+hintaa+olisi+teoriassa+saatu+alas+noin+50+000+dollarilla.+Vai+olisiko?+Näet+amerikkalainen+sotilaslentokonetuotanto+oli+työntekijää+kohden+ylivoimaisesti+tehokkaampaa+kuin+Saksan+ja+jopa+Britannian.+Saksalla+oli+vuonna+1944+jopa+hieman+enemmän+työntekijöitä+lentokonetuotannossa+kuin+USA:lla+ja+Britanniallakin+vain+noin+10%+vähemmän.+Saksan+tuottavuus+oli+tuskin+edes+25%+Usan+tuotannosta+ja+brittien+alle+puolet.
Pelkkä tuotettujen lentokoneiden määrä ei kerro yhtään vielä mitään tuotannon volyymeistä ellei ota huomioon sitä että kaksimoottorinen kone tarvitsee tuplasti moottoreita kuin yksimoottorinen ja nelimoottorinen nelinkertaisen määrän. Pommikoneet tarvitsivat muuta lisuketta paljon enemmän kuin hävittäjäkoneet. Ja sitten se tärkeä, tyhjäpaino joka kertoo jotain alumiinintarpeesta. Esim B-29 pommikoneen tyhjäpaino oli 10 kertainen Focke-Wulf hävittäjäpommittajaan ja yli 13 kertainen bf-109 hävittäjään verrattuna. B-17 ja B-24 pommikoneiden osalta painokertoimet olivat 5 ja 6.5. Eli 32 000 B-17/24 valistaminen vastasi yli 150 000 yksimoottorista saksalaiskonetta ja vajaan 4 000 B-29 koneen noin 45 000 Luftwaffen hävittäjä/hävittäjäpommittajakoneen valmistusta. Koska USA valmisti myös paljon kaksimoottorisia niin Saksan 95 000 koneen ja Usan 290 000 koneen vertailua on tehtävä suurinpiirtein lisäämällä Usan tuotantoon nuo raskaiden pommikoneiden extra, noin 160 000 (=195 000- 36 000).
Loppusaldo: Usan lentokonetuotanto oli yli nelinkertainen Saksaan verrattuna. Ehkä 4.5 kertainen. Työntekijämäärät lentokonetuotannossa kuitenkin lähes samat.
Usan lentokonetuotanto muutettuna yksimoottoristen mittayksiköille antaisi lähes viisikertaisen arvon. Tosin Saksan ja Usan kaksimoottoristen valmistus hieman tasoittaa eroa. Saksan tuottavuutta laski satsaukset Me-262, Me-210 ja He-177 sähläyksiin. V-2 aseet luokiteltiin "armeijahankkeisiin" kai vaikka kyseessä oli mitä selkein strategisen ilmasodan projekti.
Saksan ja Usan tuotannot jossa nelinoottoriset muunnettu vastaamaan yksimoottoristen valmistusta 95 000 vs 450 000 = 4.73
USA:n sodanaikainen tuotantoteho kertoo myös mitä merkitsee kun tuotanto on suojassa vihollisen hyökkäyksiltä jolloin tuotanto voidaan järjestää tehokkaasti suuriin halleihin suurille aukeille alueille ilman pienintäkään pelkoa vihollisen toimista. Toki myös fordismi sekä suuresta lamasta johtuva tuotantokapasiteetin vajaakäyttö auttoi. Kapasiteetti saatiin nopeammin käyttöön.
Kun tuotanto oli näin saatu massiivisen tehokkaasti ja muut tekijät, raaka-aineet, energia, työvoima, pääoma oli olemassa voitiin vihollisen oman tuotannon murskaaminen ja muun toiminnan horjuttaminen maksimoida. Saksan lentokonetuotanto ajettiin kellareihin ja hajautettiin. Se laski tuotannon tehoa ja laski lentokoneiden laatua. Luftwaffen ja tuotannon kuolinspiraali oli valmis.
USA:ssa sota loi uuden talousmallin, sotilaallisen keynesiläisyyden. Sodasta tuli talouspoliittinen väline hoitaa myös työllisyyttä ja kysyntävajetta. Sota loi vahvan teknostruktuurin ja oli alku käsitteelle military-industrial-complex. Sota vahvisti keskiluokan asemaa seuraavaksi 30 vuodeksi.
Neuvostoliitossa luotiin varsinkin vuodesta 1965 lähtien myytti Suuresta Isänmaallisesta Sodasta jonka Neuvostoliitto muka "lähes yksin voitti". Tosiasiassa seurauksena oli brezneviläinen dementia ja järjestelmän luhistuminen. Reykjavikissa Gorbatsovin Neuvostoliitto köytännössä antautui USA:lle. Siis päätepiste tuli samoilla seuduilla jossa Saksa hävisi ratkaisevan sukellusvenesotansa keväällä 1943.