Tilkkutäkkiuutisia. Asiasta ja vähän vaikka asian vierestäkin.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Yle Teksti-TV Sivu 115/1
KOTIMAA YLE24 TORSTAI
Vuotos-kiista voi alkaa uudelleen
Kiistellyn Vuotoksen tekoaltaan oikeus-
käsittely saatetaan aloittaa uudelleen,
arvioi oikeustieteen lisensiaatti Matti
Hepola väitöstutkimuksessaan.
Hepolan mukaan KHO:n hylkäävä päätös ei
ole lopullinen, ja siksi Kemijoki
Oy:llä on oikeus aloittaa erilaisella
hakemuksella uusi vesioikeuskäsittely.
Hepola päätyi tulokseen oikeus-
teoreettisen tutkimuksen ja oikeus-
käytännön perusteella, jossa kielteisiä
vesioikeuspäätöksiä on muutettu uuden
käsittelyn jälkeen myönteisiksi.
Hänen mukaansa ratkaisun muuttamisen
pitää olla mahdollista ympäristösyistä.
Olipa hyvä, että otit Vastaaja tämän artikkelin sisältämän mukavan uutisen esille. Olen ilmeisesti ainakin kerran sinun kanssasi samaa mieltä. Eli on tosi hyvä, että Vuotoksen allasta voidaan pohtia uudelleen. Tosin tämäkään ei poista lisäydinvoiman rakentamisen tarvetta, muta tulisi Vuotoksesta tarpeellista säätövoimaa lisää.
Huomasitko muuten T & T:n artikkelin viidennen yksikön suojarakenteista. Vaikuttaa varmaan Vastustajastakin hyvältä, eikö vaan ?
Yle Teksti-TV Sivu 131/3
ULKOMAAT YLE24 TORSTAI 3/3
RUOTSIN keskustapuolue on muuttanut
kantaansa ydinvoimaan, kertoo Dagens
Industri -lehti. Puoluejohtaja Maud
Olofson sanoo nyt, että jäljellä ole-
vien reaktorien käyttöä tulee jatkaa,
kunnes niistä loppuu puhti. Vielä loka-
kuussa keskusta kannatti Barsebäckin
kakkosreaktorin pikaista sulkemista.
"
EU:n jäsenmaille suositus 2,5 prosentin energiansäästöön
IKK, 3.2.2005
Europarlamentin ympäristövaliokunta äänesti torstaina lausunnostaan direktiiviehdotukseen energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista. Ympäristövaliokunta suosittaa lausunnossaan kaikille jäsenmaille yhtenäistä 2,5 prosentin vuotuista säästövelvoitetta sekä kolmen prosentin säästötavoitetta julkiselle sektorille.
Ympäristövaliokunnan esittelijä Eija-Riitta Korhola (kok.) vastusti viimeiseen saakka kaikille jäsenvaltioille yhteisiä säästötavoitteita, koska katsoo niiden rankaisevan maita, joissa energiansäästötoimia on tehty jo kauan.
...
"
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=66852
Korholan vastustelusta lukee uutisessa enemmän, mutta onkohan Korhola tietoinen siitä, kuinka paljon Suomessa tuhlataan energiaa hiililauhde- ja ydinvoimaloissa?
Joku voisi kertoa sille, että noin 65% hiililauhde- ja ydinvoimaloiden itse tuottamasta lämmöstä menee mereen.
"onkohan Korhola tietoinen siitä, kuinka paljon Suomessa tuhlataan energiaa hiililauhde- ja ydinvoimaloissa?
Joku voisi kertoa sille, että noin 65% hiililauhde- ja ydinvoimaloiden itse tuottamasta lämmöstä menee mereen."
Ja Suomiko on ainoa maa missä on noita laitoksia?
Eihän esimerkiksi Ranskassa eikä Saksassa ole mitään muuta kuin tuulimyllyjä ja CHP-voimaloita... Vai onko?
"onkohan Korhola tietoinen siitä, kuinka paljon Suomessa tuhlataan energiaa hiililauhde- ja ydinvoimaloissa?"
Tuo lienee Korpelalle paremminkin kuuluva asia kuin ranskan ja saksan asiat.
"Tuo lienee Korpelalle paremminkin kuuluva asia kuin ranskan ja saksan asiat."
Ehkäpä, mutta kun kyse on tällä kertaa kuitenkin unionin asioista, niin asioita pitää käsitellä unionin laajuisesti.
"Ympäristövaliokunnan esittelijä Eija-Riitta Korhola (kok.) vastusti viimeiseen saakka kaikille jäsenvaltioille yhteisiä säästötavoitteita, koska katsoo niiden rankaisevan maita, joissa energiansäästötoimia on tehty jo kauan. "
Ja kun asioita käsitellään unionin laajuisesti, niin säästötavoitteita pohdittaessa pitää miettiä, että ovatko unionin maat samalla tasolla, tai lähelläkään toisiaan.
Jos Suomessa asiat ovat paremmin kuin unionissa keskimäärin, niin silloin säästötavoitteet syrjivät Suomea. Ja unionin sisäisen tasa-arvon nimissä voidaan asiaa pohtia ihan minkä tahansa unionin jäsenmaan kannalta. Onko ollenkaan järkevää asettaa vaikkapa itäeuroopan ja keskieuroopan maita samalle viivalle?
Selkenikö?
Unionin asia ei ole ne hiililauhda- eikä ydinvoimalat tällä kertaa. Unioni on kiinnostunut 2.5%:n energian säästöstä, Korpelaa harmittaa se, kun Suomessa on jo muka niin tehokasta tuo energiahomma että ei siinä mitään enää voi säästää ja mä taas ihmettelen että tietääkö korpela, että
hiililauhde- ja ydinvoimalat hukkaa 65% itsetuottamastaan lämmöstä
ja olen sitä mieltä että tämä olisi korpelalle paremminkin kuuluva juttu kuin joidenki muiden maiden hiililauhde- ja ydinvoimalat
"Korholan vastustelusta lukee uutisessa enemmän, mutta onkohan Korhola tietoinen siitä, kuinka paljon Suomessa tuhlataan energiaa hiililauhde- ja ydinvoimaloissa?
Joku voisi kertoa sille, että noin 65% hiililauhde- ja ydinvoimaloiden itse tuottamasta lämmöstä menee mereen."
No jos keksi hyvän hyötykäytön 20 asteiselle ja 0.017 bar (absoluuttista) olevalle höyrylle käyttöä, niin kerro ihmeessä. niin maailma pelastuu:)
"No jos keksi hyvän hyötykäytön 20 asteiselle ja 0.017 bar (absoluuttista) olevalle höyrylle käyttöä, niin kerro ihmeessä. niin maailma pelastuu:)"
Ei tartte keksiä. Voidaan katsoa vaikka niin, että onko ydinvoimala tarpeellinen. Ja onko hiililauhdevoimala tarpeellinen.
chp-laitokset hukkaavat vain noin 10-15% tuottamastaan lämmöstä. energiaa säästyisi, kun sitä ei haaskattaisi MEREEN!
Ei se mene haaskuuseen, jos meren lämpötila ylittää tuon 20 astetta. Eihän se meri silloin lämpene, vaan jäähtyy?
Ja eihän ydinvoimalan tarvitse ottaa energiaa lauhdevesistä, senhän takia siellä on ne reaktorit?
Ja eikös hiilivoimaloissa ole jotkin polttimet sen energian tuottamiseen, eihän sielläkään tarvitse vedestä sitä energiaa ottaa?
noita
pitäisi
riittää
tulevillekin
sukupolville
"Korpelaa harmittaa se, kun Suomessa on jo muka niin tehokasta tuo energiahomma että ei siinä mitään enää voi säästää"
Ei ei ei ja vielä kerran ei.
"Ympäristövaliokunnan esittelijä Eija-Riitta Korhola (kok.) vastusti viimeiseen saakka kaikille jäsenvaltioille yhteisiä säästötavoitteita, koska katsoo niiden rankaisevan maita, joissa energiansäästötoimia on tehty jo kauan. "
Sanotaanko tuossa että:
"Korpelaa harmittaa se, kun Suomessa on jo muka niin tehokasta tuo energiahomma että ei siinä mitään enää voi säästää"
Ei siinä ainakaan minun mielestä noin lue. Minun mielestä siinä lukee näin:
"Ympäristövaliokunnan esittelijä Eija-Riitta Korhola (kok.) vastusti viimeiseen saakka kaikille jäsenvaltioille yhteisiä säästötavoitteita, koska katsoo niiden rankaisevan maita, joissa energiansäästötoimia on tehty jo kauan. "
Eli kyse ei ole siitä, että voidaanko energiaa säästää vai ei. Kyse on siitä, että ovatko kaikki samalla viivalla vai eivät. Ja kun kaikki eivät kuitenkaan ole, niin olisi oikeuden mukaista, että myös säästötavoitteet olisivat erisuuruisia.
"noita
pitäisi
riittää
tulevillekin
sukupolville"
U
r
a
a
n
i
h
a
j
o
a
a
m
y
ö
s
i
t
s
e
k
s
e
e
n
,
m
u
u
t
e
n
h
a
n
s
e
e
i
o
l
i
s
i
k
a
a
n
r
a
d
i
o
a
k
t
i
i
v
i
s
t
a
!
jos kaikille on asetettu sama tavoite, kaikki ovat samalla viivalla.
Jos EU:ssa asetettaisiin esim. tavoite energiankäytön kokonaishyötysuhteelle, niin se olisi tasapuolinen kaikille. Kaikille samansuuruisena annettu säästötavoite ei ole puolestaan ole todellakaan tasapuolinen.
Eli "jyväshyvän" uusivoimala hanke.
http://www.jenergia.fi/Resource.phx/jenergia/energiantuotanto/jyvaskylansuurvoimalahanke/index.htx
kommentoin vain itse voimalaa, muusta en tiedä.
miksi turvetta? miksi erillislauhdevoimala?
joo. paikalliset asukit tietää paremmin. enkä mä noiden voimaloiden tekniikasta jaksa kiinnostuu. ne on mulle kuin mustia laatikoita: jotain sisään, jotain ulos. vaikutus ympäristöön on tärkeää, ei laatikon sisäiset nippelijutut.
taitaakin olla niin, että sitten taas ne, joita kiinnostaa ne nippelijutut, ei ole lainkaan tai vain hyvin vähän kiinnostuneita ympäristövaikutuksista. tuota täytyy vielä miettiä.
Oikeastaan tämä oli pointi.
Ja vastaukset kysymyksiin
Turvetta siksi,että puun poltto ei tahdo onnistua ilman tukipolttoainetta(varsinkaan täydellä teholla) ja puun kloori syövyttäisi muuten kattilaputket.
Lauhdeperä siksi, varsinkin kevät ja syksyaikoina voidaan ajaa sähköntuotantoa markkinoiden mukaa eikä kaukolämmöntuonnannon perusteella ja muutenkin kesä aikainen hyötysuhde nousee.
- Laitos rakennetaan
markkinatalouden ehdoilla
eli sen tuotannon on
oltava edullisempaa kuin
kilpailevien tuotantotapojen.
- JE selvitteli ydinvoiman
lisärakentamiseen
markkinatalouden ehdoil-osallistumista, mutta oma laitosvaihtoehto osoittautui
meille paremmaksi.
http://www.jenergia.fi/dman/Document.phx/~public/Energia/Jenergia lehti 0404
Kyllä ydinvoimalan osaomistajana sähkön saisi halvemmalla. Kaukolämpöä tarvitaan lisää, ja siksipä ryhtyvät risunpolttoon - mikä ei ole ns. kestävää kehitystä, metsien kannalta.
Kaukolämpöhän sen ratkaisi tietenkin. Myös maakuntaan jäävällä polttoainerahoilla on suuri merkitys ympäristökuntien tuloissa. Saa nähdä miten tulevaisuudessa samankaltaisia investointeja toteutaan uudenydinvoiman tulon jälkeen. Taitaa vastapainesähköstäkin tulla "jätettä" varsinkin yöaikaan.
Rekka-autoilijat ja niputusurakoitsijat tienaavat, kun kuskaavat voimalaan poltettaviksi niitä risuja, joiden pitäisi jäädä metsään. Hakkuujätteethän on saatava ilmaiseksi, jotta homma kannattaa.
Tuota vastapainejuttuasi en ymmärtänyt.
Sitä tarkoitin, että yöaikaan saataa sähkönhinta mennä negatiiviseksi.
Kyllä se ilmaiseksikin kelpaa. Ei tuottajan kannata sen vastaanottamisesta maksaa.
Jos tarkoitit sitä, että sähkön hinta on alle tuotantokustannusten, niin sitä se on joskus ollut lämpövoimaloissa päivälläkin, kun vettä on ollut tolkuttomasti ja kulutus "vähäistä".
Ydinvoimaloilla ajetaan kuitenkin pääsääntöisesti jatkuvasti täysillä. Suurelta osin siksi, että tuotettava sähkö on jo aiemmin myyty tiettyyn hintaan.
Kyllä hinta on käynyt pakkasenpuolella suomessakin.
esim. tanskassa viime perjantaina kello 05-07
http://www.nordpool.com/marketinfo/balance/jutland/regulate/balance.cgi?interval=last8&ccurrency=nok&type=html&usecookie=true
Sitähän minä sanoin silloin, kun itkeskelitte sähkön huimaa pörssihintaa. Kun vettä on paljon ja (kevät)tulvat tiedossa, sähkön tuotantohinta romahtaa.
Miten se siirtyy kuluttajahintoihin, onkin jo eri asia. Selityksiä jakeluyhtiöillä riittää.