Mitä Britannia oikein ajatteli ja puuhasi

-----olivat laiskasti varustautuneet huhtikuusta -39 alkaen. Mitään sotavalmiutta ei kuitenkaan ollut merivoimat pois lukien.----

Oikein kivastihan vahvistatkin avauksen. Miksi lähteä sotaan jonka jo ennalta tietää tulevan olemaan ankara ja armoton jos sotavalmiutta ei ole? Vuoden -39 loppuun mennessä mantereella oli kaksi heikkoa ja puolikuntoista divisioonaa. Jos sota olisi alkanut jo tuolloin niin mitä tekoa niillä olisi ollut.

Eivät sinun laveat ja asian vierestä olevat selittelysi peruskysymystä muuksi muuta. Hullua lähteä sotaan Saksan kaltaista maata vastaan jos kerran minkäänlaista sotavalmiutta ei ole.

"Eivät sinun laveat ja asian vierestä olevat selittelysi peruskysymystä muuksi muuta. Hullua lähteä sotaan Saksan kaltaista maata vastaan jos kerran minkäänlaista sotavalmiutta ei ole."

Tiesin tuon jo etukäteen. Ei mene faktat perille valeisiin uskovalle.

1. Sotaan lähdettiin siis pitämään lupauksesta kiinni, vaikka Ribbentrop ja Hitler eivät siihen uskoneet.

2. Britannian, Ranskan ja Puolan yhteiset sotavoimat olivat melkoiset. Britit kiirehtivät maavoimien perustamista sodan alettua. Vuoden -39 lopussa Ranskassa oli neljä pääasiassa vakinaista divisioonaa. Parikymmentä oli perusteilla.

Ei-valeet-auta kirjoitti:

"Eivät sinun laveat ja asian vierestä olevat selittelysi peruskysymystä muuksi muuta. Hullua lähteä sotaan Saksan kaltaista maata vastaan jos kerran minkäänlaista sotavalmiutta ei ole."

Tiesin tuon jo etukäteen. Ei mene faktat perille valeisiin uskovalle.

1. Sotaan lähdettiin siis pitämään lupauksesta kiinni, vaikka Ribbentrop ja Hitler eivät siihen uskoneet.

2. Britannian, Ranskan ja Puolan yhteiset sotavoimat olivat melkoiset. Britit kiirehtivät maavoimien perustamista sodan alettua. Vuoden -39 lopussa Ranskassa oli neljä pääasiassa vakinaista divisioonaa. Parikymmentä oli perusteilla.

Lue lisää

.....Britannian, Ranskan ja Puolan yhteiset sotavoimat olivat melkoiset....

Mitä merkitystä on teoreettisella summalla kun sekä Englanti että Ranska tiesivät aivan hyvin Puolan joutuvan tosiasiassa kantamaan taistelun taakan ihan yksin? Tiesivät tasan tarkkaan, että he kykenevät auttamaan Puolaa vasta kuukausien kuluttua, jos silloinkaan. Silloin olisi pitänyt yllyttää Puolaa tilapäisiin myönnytyksiin sodan lykkäämiseksi eikä yllyttää olemaan kovana olemattomaan apuun luottaen.

Kyseessä ei ollut teoreettinen summa, vaan realistisesti olemassa olevat sotavoimat. Ranskalla yksin oli saman suuruiset maavoimat kuin Saksalla. Saksalla oli länsirajalla vain 12 taisteluvalmista divisioonaa. Saksan ilmavoimat olivat kyllä ylivoimaiset.

Puolan arvioitiin pystyvän puolustautumaan jopa puolen vuoden ajan. Ranska lupautui aktiiviseen toimintaan määräajan kuluttua.

Lisäksi NL:n ja Saksan liitto yllätti kaikki, Puolankin.

Saksan asevoimien valtavaa tehoa taas ei kukaan osannut arvioida ennakkoon, ei saksalaisetkaan.

Sodan syttyminen on aina prosessin tulos.
Brittikaunaiset valehtelijat eivät ymmärrä asiaa vieläkään, kun ei haluta myöntää Saksaa ja NL:a sodan aloittajiksi.

Puola syöksyi sotaan uskoen kykyynsä taistella Saksaa vastaan. Sen todistavat maan sotasuunnitelmat. Aseissa oli noin 30 divisioonaa ja paljon erillisiä joukkoja, yhteensä noin 1 miljoona miestä.. Tarkoitus oli hyökätä mm. Itä-Preussiin.

Hitler ja Ribbentrop uskoivat, että länsimaat eivät ryhdy sotaan, koska MR-sopimus muutti aiemman tilanteen täysin. Englannin ja Ranskan sodanjulistukset yllättivät heidät täysin.

Brittikaunaiset valehtelijat eivät edelleenkään tunne historiaa, vaikka nämä asiat on kymmenet kerrat selvitetty ja löytyvät kaikista historioista.

Valehtelet-taas kirjoitti:

Kyseessä ei ollut teoreettinen summa, vaan realistisesti olemassa olevat sotavoimat. Ranskalla yksin oli saman suuruiset maavoimat kuin Saksalla. Saksalla oli länsirajalla vain 12 taisteluvalmista divisioonaa. Saksan ilmavoimat olivat kyllä ylivoimaiset.

Puolan arvioitiin pystyvän puolustautumaan jopa puolen vuoden ajan. Ranska lupautui aktiiviseen toimintaan määräajan kuluttua.

Lisäksi NL:n ja Saksan liitto yllätti kaikki, Puolankin.

Saksan asevoimien valtavaa tehoa taas ei kukaan osannut arvioida ennakkoon, ei saksalaisetkaan.

Sodan syttyminen on aina prosessin tulos.
Brittikaunaiset valehtelijat eivät ymmärrä asiaa vieläkään, kun ei haluta myöntää Saksaa ja NL:a sodan aloittajiksi.

Puola syöksyi sotaan uskoen kykyynsä taistella Saksaa vastaan. Sen todistavat maan sotasuunnitelmat. Aseissa oli noin 30 divisioonaa ja paljon erillisiä joukkoja, yhteensä noin 1 miljoona miestä.. Tarkoitus oli hyökätä mm. Itä-Preussiin.

Hitler ja Ribbentrop uskoivat, että länsimaat eivät ryhdy sotaan, koska MR-sopimus muutti aiemman tilanteen täysin. Englannin ja Ranskan sodanjulistukset yllättivät heidät täysin.

Brittikaunaiset valehtelijat eivät edelleenkään tunne historiaa, vaikka nämä asiat on kymmenet kerrat selvitetty ja löytyvät kaikista historioista.

Lue lisää

Höpötät taas tapasi mukaan asian vierestä kun asiasta itsestään et mitään osaa. Avaus kun ei kysele mitä Ranska tai Puola ajattelivat vaan mitä onnettoman avuton Britannia ajatteli ruvetessaan sodan primus motoriksi.

-------Kyseessä ei ollut teoreettinen summa, vaan realistisesti olemassa olevat sotavoimat. Ranskalla yksin oli saman suuruiset maavoimat kuin Saksalla. ----

Ihan sama vaikka Ranskalla olisi ollut 1 000 divisioonaa kun sillä ei ollut aikomustakaan lähteä hyökkäykseen kohden Berliiniä Saksan pakottamiseksi rauhaan. Ei passiivinen norkoilu Maginot-linjan bunkkereissa Saksaa pelottanut.

-----Puolan arvioitiin pystyvän puolustautumaan jopa puolen vuoden ajan. -----

Käytät taas passiivimuotoa eli kuka arvioi. Joitakin brittien houreita joilla omaa kansaa hämättiin.

-----Lisäksi NL:n ja Saksan liitto yllätti kaikki, Puolankin.---

Oli siinä viikko aikaa miettiä britillä ja Puolallakin ennen Saksan aloittamaa hyökkäystä. Ja tuosta sopimuksesta britin sodanjulistukseen oli aikaa 11 pv joten miettimisaikaa kyllä oli.

------Saksan asevoimien valtavaa tehoa taas ei kukaan osannut arvioida ennakkoon, ei saksalaisetkaan.....

Ei niin mutta britin olisikin ollut syytä arvioida omien asevoimiensa olematonta tehoa. Siitähän avauksessa on kyse, ei Wehrmachtin voimasta.

------Brittikaunaiset valehtelijat eivät ymmärrä asiaa vieläkään, kun ei haluta myöntää Saksaa ja NL:a sodan aloittajiksi......

Missä kohtaa avaus väittää jonkun muun kuin Saksan alkaneen sodan. Pitikö taas pistää valehteluvaihde päälle ja heti isoimpaan silmään, etkö muuten tunne pärjääväsi ?

----Puola syöksyi sotaan uskoen kykyynsä taistella Saksaa vastaan. ---

Meinaatko, että britin apulupauksilla tehokkaasta avusta jo toisena sotapäivänä ei olisi ollut merkitystä. Tuskin Puola olisi sotaan lähtenytkään jos britti olisi kertonut raa'an totuuden päin silmiä. Siis sen, että heillä valmistautuminen suursotaan kestää 24-48 kk, kukaan ei tarkkaan tiedä. Tämänhän Churchill paljastaa muistelmissaan.

----Hitler ja Ribbentrop uskoivat, että länsimaat eivät ryhdy sotaan, koska MR-sopimus muutti aiemman tilanteen täysin. Englannin ja Ranskan sodanjulistukset yllättivät heidät täysin----

Tuo lienee ainoa kohta jutussasi mikä on totta mutta sekään ei liity avaukseen ei niin mitenkään. Asian vierestä puhumallako yrität oloasi jotenkin kohentaa.

1. Ranska ja Puola olivat aivan oleellisia tekijöitä brittien sotaan lähdössä, vaikka Huttila ei sitä ymmärrä.

2. Ranska lupasi hyökätä Saksaan kahden viikon kuluttua liikekannallepanon päättymisestä. Sen se tekikin, mutta ei täysin voimin. Ranskan sotilas- ja poliittinen johto oli yhtä avuton kuin brittien.

3. MR sopimus loi täysin uuden tilanteen, vaikka Huttila ei sitäkään tajua. Viikko oli siinä hyvin lyhyt aika.

3. Kyllä Wehrmachtin voima oli aivan oleellinen tekijä. Se yllätti kaikki vielä 1941 kesälläkin.
Briteillä taas oli Imperiumin voimavarat käytössään, kunhan ne ehdittäisiin valjastaa.

4. Brittien syyllisyyttä sodan syttymiseenhän te brittikaunaiset valehtelijat jauhatte vuodesta toiseen vastoin tapahtumien kulkua.

5. Yrität taas panna valeitasi minun tiliini. Britit olivat taanneet Puolan rajat. Saksa ei ottanut takuuta vakavasti, vaan aloitti sodan luottaen siihen, ettei länsivallat uskalla lähteä sotaan uudessa tilanteessa. Uhkapeliä pelasi Hitler, ei britit.

6. Eihän britit tienneet Hitlerin ja Ribbentropin ajatuksia. He olivat taanneet Puolan rajat ja pitivät siitä kiinni. Huttilan valeet ja mustamaalaukset eivät tilannetta muuta miksikään.

Huttila-valehtelee-taas kirjoitti:

1. Ranska ja Puola olivat aivan oleellisia tekijöitä brittien sotaan lähdössä, vaikka Huttila ei sitä ymmärrä.

2. Ranska lupasi hyökätä Saksaan kahden viikon kuluttua liikekannallepanon päättymisestä. Sen se tekikin, mutta ei täysin voimin. Ranskan sotilas- ja poliittinen johto oli yhtä avuton kuin brittien.

3. MR sopimus loi täysin uuden tilanteen, vaikka Huttila ei sitäkään tajua. Viikko oli siinä hyvin lyhyt aika.

3. Kyllä Wehrmachtin voima oli aivan oleellinen tekijä. Se yllätti kaikki vielä 1941 kesälläkin.
Briteillä taas oli Imperiumin voimavarat käytössään, kunhan ne ehdittäisiin valjastaa.

4. Brittien syyllisyyttä sodan syttymiseenhän te brittikaunaiset valehtelijat jauhatte vuodesta toiseen vastoin tapahtumien kulkua.

5. Yrität taas panna valeitasi minun tiliini. Britit olivat taanneet Puolan rajat. Saksa ei ottanut takuuta vakavasti, vaan aloitti sodan luottaen siihen, ettei länsivallat uskalla lähteä sotaan uudessa tilanteessa. Uhkapeliä pelasi Hitler, ei britit.

6. Eihän britit tienneet Hitlerin ja Ribbentropin ajatuksia. He olivat taanneet Puolan rajat ja pitivät siitä kiinni. Huttilan valeet ja mustamaalaukset eivät tilannetta muuta miksikään.

Lue lisää

----- Ranska lupasi hyökätä Saksaan kahden viikon kuluttua liikekannallepanon päättymisestä. ---

Brittipä pani paremmaksi ja lupasi Puolalle tehokasta apua jo toisena sotaPÄIVÄNÄ ja tämä sai varmaan Ranskankin villittyä sotaan mukaan..

----MR sopimus loi täysin uuden tilanteen, vaikka Huttila ei sitäkään tajua. Viikko oli siinä hyvin lyhyt aika.---

Britti ehti kuitenkin tuossa ajassa päättää sodan aloittamisesta.

-------Briteillä taas oli Imperiumin voimavarat käytössään, kunhan ne ehdittäisiin valjastaa.---

Niin, ja se veisi britin omankin arvion mukaan 2-4 v eli oliko Puolalle tai Ranskalle suurikin lohtu.

"Brittipä pani paremmaksi ja lupasi Puolalle tehokasta apua jo toisena sotaPÄIVÄNÄ "

Ei luvannut, vaan vaati Saksaa opettamaan hyökkäyksenkin uhaten sodanjulistuksella..

"ja tämä sai varmaan Ranskankin villittyä sotaan mukaan."

Ranska oli sitoutunut takaamaan Puolan rajat ja pysyi päätöksessään.

Imperiumin voimavaroja valjastettiin koko ajan.

Huttila ja kumppanit yrittävät koko ajan syyllistää brittejä, kun sotaa hankki nimenomaan Saksa NL:n tukemana. Britit yrittivät estää sodan syttymisen, vaikka olivat siinä surkeasti myöhässä. Hitler oli päätöksensä tehnyt.

"... vaan mitä onnettoman avuton Britannia ajatteli ruvetessaan sodan primus motoriksi."

Ai, Britanniako se nyt olikin, joka aloitti hyökkäyksen Puolaan ;)

"Ihan sama vaikka Ranskalla olisi ollut 1 000 divisioonaa kun sillä ei ollut aikomustakaan lähteä hyökkäykseen kohden Berliiniä Saksan pakottamiseksi rauhaan."

Ranskan offensiivi syyskuussa -39 oli kulkenut Berliiniä kohti...

"Ei passiivinen norkoilu Maginot-linjan bunkkereissa Saksaa pelottanut."

Ilmeisesti se pelotti, koska lähes puolet Saksan maavoimien divisioonista oli siirretty turvaaman Länsivallia siksi aikaa kun Puola tuhottiin ;)

"Käytät taas passiivimuotoa eli kuka arvioi. Joitakin brittien houreita joilla omaa kansaa hämättiin."

En usko Gamelinin olleen mikään Britannian salainen agentti, joka pyrki salaa tuhoamaan Ranskan, mutta en yllättyisi jos se olisi seuraava teoria ;)

"Missä kohtaa avaus väittää jonkun muun kuin Saksan alkaneen sodan."

Eli kuka se primus motor sodan aloittamisessa sitten sinusta nyt lopulta oli?

"Meinaatko, että britin apulupauksilla tehokkaasta avusta jo toisena sotapäivänä ei olisi ollut merkitystä. Tuskin Puola olisi sotaan lähtenytkään jos britti olisi kertonut raa'an totuuden päin silmiä."

Gamelin oli kertonut puolalaisille raa'an totuuden odotettavissa olevan avustushyökkäyksen viipymisestä jo ennen sotaa. Tosin, Puolan hallituksella ei ollut paljoa valinnanvaraa sotaan lähtemisen suhteen, koska Saksa oli tehnyt oman päätöksensä ;)

"Siis sen, että heillä valmistautuminen suursotaan kestää 24-48 kk, kukaan ei tarkkaan tiedä. Tämänhän Churchill paljastaa muistelmissaan."

Siinä ei ollut paljoa "paljastamista", koska Gamelinin koko strategia perustui voimien keräämiseen vuosiin 1941-42 tähdättyjä suuroffensiiveja varten ;)

"Brittipä pani paremmaksi ja lupasi Puolalle tehokasta apua jo toisena sotaPÄIVÄNÄ..."

Oikeastaan Britannia puolesta luvattiin välittömästi apua käytettävissä olevilla keinoilla ja niin tapahtuikin...

"...tämä sai varmaan Ranskankin villittyä sotaan mukaan.."

Silloin heillä on täytynyt myös olla aikakone, jotta he ovat voineet palata ajassa taaksepäin villitäkseen Ranskan hallituksen sopimukseen, jota se väitetysti ei halunnut pitää ;)

"Niin, ja se veisi britin omankin arvion mukaan 2-4 v eli oliko Puolalle tai Ranskalle suurikin lohtu. "

Puolan ja Ranskan omat asevoimat olivat ensisijaisesti vastuussa itsenäisten valtioiden puolustuksesta ja mikään osa tehdyistä sopimuksista ei "ulkoistanut" niiden puolustamista Britannialle ;)

" Saksalla oli länsirajalla vain 12 taisteluvalmista divisioonaa."

Oikeastaan Saksan Länsiarmeijaan kuului liikekannalepanon jälkeen melkein neljä kertaa noin paljon divisioonia. Tasiteluvalmiita ne olivat, vaikkakin puolustukseen orientoituneita, mikä ei ollut ongelma, koska ne eivät olleet menossa mihinkään ;)

"2. Ranska lupasi hyökätä Saksaan kahden viikon kuluttua liikekannallepanon päättymisestä."

Kahden viikon marginaaliin ahdettua pääoffensiivia ei koskaan ehditty käynnistää, koska Puola oli siihen mennessä luhistumassa Saksan ja NL:n iskujen välissä.

"Sen se tekikin, mutta ei täysin voimin."

Tunnusteluisku käynnistettiin neljä päivää sodanjulistuksesta, joten siinä ei voinut olla "täysiä" voimia, koska Ranskan liikekannallepano oli kesken ;)

"Ranskan sotilas- ja poliittinen johto oli yhtä avuton kuin brittien."

Oikeastaan Gamelinillä oli kaikesta huolimatta periaatteessa oikea käsitys suurstrategisesta tilanteesta sikäli, että hän tajusi liittoutuneille edulliseksi menettelyksi kerätä voimia, säästää omia joukkoja ja valmistautua ratkaisutaisteluun parin vuoden kuluttua. Hän tajusi juuri sen, että Ranskan ja Britannian imperiumit yhdessä tulisivat ylivoimaisilla reursseillaan lopulta vyöryttämään Saksan.

Saksalla oli lännessä 12 aktiivi- ja 32 reservi-tai nostoväkidivisioonaa. Ne oli ensin perustettava ja koulutettava, mihin katsottiin tarvittavan ainakin kolme kuukautta.
Panssarijoukkoja ei lännessä ollut, mutta ilmavoimia oli vapaana.

Gamelin oli lähinnä poliittinen peluri, jolla ei ollut lainkaan ylipäällikkyyden vaatimia kykyjä.
Ranskan asevoimia ei kehitetty valesodan aikana, eikä johtamisjärjestelmä ollut edellistä sotaa kehittyneempi.

Gamelin ajoi läpi kohtalokkaan etenemisen Belgiaan ja Hollantiin.

"Saksalla oli lännessä 12 aktiivi- ja 32 reservi-tai nostoväkidivisioonaa."

Länsiarmeija käsitti kaikkiaan 47 divisioonan vahvuista yksikköä, mukaanlukien linnakeyhtymät, mutta melkein kaikki olivat normaaleja jalkaväkidivisioonia. Reserviyhtymät puolestaan oli jo käytetty liikekannallepanovaiheessa uusien divisioonien muodostamiseen ja aktiiviyksiköt luovuttivat niille osan miehistöstään.

"Ne oli ensin perustettava ja koulutettava..."

Mikä sinänsä ei ollut ongelma, koska liikennallepano oli käynnistetty jo elokuussa ja ennen syyskuun puoliväliä Länsiarmeijalle tarkoitetut divisioonat oli siirretty Länsivallille ja sen selustaan.

"...mihin katsottiin tarvittavan ainakin kolme kuukautta."

No, oikeastaan parin ensimmäisen liikekannallepanoaallon divisioonat olivat käytännössä välittömässä toimintavalmiudessa ja jopa seuraavien aaltojen divisioonat olivat valmiita siirrettäväksi kiinteiden asemien puolustukseen, vaikka niitä ei pidettykään hyökkäyskykyisinä.

"Panssarijoukkoja ei lännessä ollut..."

Länsiarmeijalle ei ollut suoraan alistettuna panssarijoukkoja, mutta sitä tukevat sotilasalueet saattoivat tarpeen tullen muodostaa panssariharjoitusosastoistaan hälytysyksiköt.

"Gamelin oli lähinnä poliittinen peluri, jolla ei ollut lainkaan ylipäällikkyyden vaatimia kykyjä."

Tosin suurin osa sellaisesta "syväluotauksesta" kehittyi vasta jälkeenpäin Ranskan jo romahdettua. Aikaisemmin häntä oli pidetty varsin kyvykkäänä upseerina ja hän oli ollut avainhenkilö Ranskan asevoimien mekanisoinnissa ;)

"Ranskan asevoimia ei kehitetty valesodan aikana..."

Ranskan armeija kehittyi huomattavasti sinä lyhyenä aikana, mikä oli käytettävissä ns. valesodan aikana, mutta suurin osa merkittävistä vahvistuksista ei mitenkään olisi ollut valmiina ennen vuotta -41.

"... eikä johtamisjärjestelmä ollut edellistä sotaa kehittyneempi."

Oikeastaan komentorakennen oli kehittynyt kovastikin ja se oli yksi järjestelmän ongelmista ;)

"Gamelin ajoi läpi kohtalokkaan etenemisen Belgiaan ja Hollantiin."

Ja hän oli periaatteessa ihan oikeilla jäljillä. Liittoutuneiden eteneminen Belgiaan lyhensi puolustettavaa rintamaa ja teki mahdolliseksi pelastaa Belgian armeijan jäännökset, mikä palveli tavoitetta säästää miehistöä ja kerätä joukkoja tulevaa suurhyökkäystä varten. Merkittävät ongelmat Gamelinin strategiassa alkoivat hänen kunnianhimoisesta yrityksestään parantaa konseptia Hollannin pelastamiseksi ja käytännössä iskeä Saksan hyökkäykseltä hampaat suusta heti kättelyssä.

Epäilemättä, jos temppu olisi onnistunut, häntä tänä päivänä muistettaisiin modernin sodankäynnin nerona, joka keksi "salamapuolustuksen" tai jonkin yhtä mauttomalla populäärinimellä varustetun konspetin ;)

MeAgain kirjoitti:

"... vaan mitä onnettoman avuton Britannia ajatteli ruvetessaan sodan primus motoriksi."

Ai, Britanniako se nyt olikin, joka aloitti hyökkäyksen Puolaan ;)

"Ihan sama vaikka Ranskalla olisi ollut 1 000 divisioonaa kun sillä ei ollut aikomustakaan lähteä hyökkäykseen kohden Berliiniä Saksan pakottamiseksi rauhaan."

Ranskan offensiivi syyskuussa -39 oli kulkenut Berliiniä kohti...

"Ei passiivinen norkoilu Maginot-linjan bunkkereissa Saksaa pelottanut."

Ilmeisesti se pelotti, koska lähes puolet Saksan maavoimien divisioonista oli siirretty turvaaman Länsivallia siksi aikaa kun Puola tuhottiin ;)

"Käytät taas passiivimuotoa eli kuka arvioi. Joitakin brittien houreita joilla omaa kansaa hämättiin."

En usko Gamelinin olleen mikään Britannian salainen agentti, joka pyrki salaa tuhoamaan Ranskan, mutta en yllättyisi jos se olisi seuraava teoria ;)

"Missä kohtaa avaus väittää jonkun muun kuin Saksan alkaneen sodan."

Eli kuka se primus motor sodan aloittamisessa sitten sinusta nyt lopulta oli?

"Meinaatko, että britin apulupauksilla tehokkaasta avusta jo toisena sotapäivänä ei olisi ollut merkitystä. Tuskin Puola olisi sotaan lähtenytkään jos britti olisi kertonut raa'an totuuden päin silmiä."

Gamelin oli kertonut puolalaisille raa'an totuuden odotettavissa olevan avustushyökkäyksen viipymisestä jo ennen sotaa. Tosin, Puolan hallituksella ei ollut paljoa valinnanvaraa sotaan lähtemisen suhteen, koska Saksa oli tehnyt oman päätöksensä ;)

"Siis sen, että heillä valmistautuminen suursotaan kestää 24-48 kk, kukaan ei tarkkaan tiedä. Tämänhän Churchill paljastaa muistelmissaan."

Siinä ei ollut paljoa "paljastamista", koska Gamelinin koko strategia perustui voimien keräämiseen vuosiin 1941-42 tähdättyjä suuroffensiiveja varten ;)

"Brittipä pani paremmaksi ja lupasi Puolalle tehokasta apua jo toisena sotaPÄIVÄNÄ..."

Oikeastaan Britannia puolesta luvattiin välittömästi apua käytettävissä olevilla keinoilla ja niin tapahtuikin...

"...tämä sai varmaan Ranskankin villittyä sotaan mukaan.."

Silloin heillä on täytynyt myös olla aikakone, jotta he ovat voineet palata ajassa taaksepäin villitäkseen Ranskan hallituksen sopimukseen, jota se väitetysti ei halunnut pitää ;)

"Niin, ja se veisi britin omankin arvion mukaan 2-4 v eli oliko Puolalle tai Ranskalle suurikin lohtu. "

Puolan ja Ranskan omat asevoimat olivat ensisijaisesti vastuussa itsenäisten valtioiden puolustuksesta ja mikään osa tehdyistä sopimuksista ei "ulkoistanut" niiden puolustamista Britannialle ;)

Lue lisää

-----Puolan ja Ranskan omat asevoimat olivat ensisijaisesti vastuussa itsenäisten valtioiden puolustuksesta ja mikään osa tehdyistä sopimuksista ei "ulkoistanut" niiden puolustamista Britannialle ----

Höhöö, aluksi kyseessä oli paikallinen Saksan ja Puolan sota. Brittien sodanjulistus teki siitä suusodan joten briteillä oli vastuu toiminnastaan. Puola ja Ranska eivät olleet vastuussa siitä mitä britti puuhasi ja suunnitteli.

"Höhöö, aluksi kyseessä oli paikallinen Saksan ja Puolan sota."

Eli Saksa oli kuitenkin sitten sen sodan primus motor?

"Brittien sodanjulistus teki siitä suusodan joten briteillä oli vastuu toiminnastaan."

Britannian hallituksella oli vastuu toiminnastaan Britannian väestölle aivan kuten Ranskan hallituksella omalle väestölleen. Mitään lainopillista erottelua sodalla, "suusodalla" ja suursodalla ei ollut, eikä taatusti sellaista, jonka mukaan Britannia olisi sellaisen syttyessä ollut vastuussa kaikkien muiden maiden puolustuksesta ;)

"Puola ja Ranska eivät olleet vastuussa siitä mitä britti puuhasi ja suunnitteli. "

Mutta niiden omat hallinnot ja asevoimat olivat vastuussa puolustuksestaan, vaikka yksikään britti ei olisi koskaan ilmestynyt apuun. Mitään sodankäynnin ulkoistamissopimusta ei ollut tehty maiden välillä ;)

"Ranskan armeija oli maailman suurin ja sen vahvuus oli mahtavaa. "

Ei ollut. Lukumäärissä ylivoimainen oli Puna-armeija. Saksankin maa- ja ilmavoimat olivat Ranskaa vastaavia vahvemmat.

"Ei britit ja kukaan muukaan uskonut, että Maginot linja ja tuhannet maailman moderneimmat aseet voidaan lyödä."

Sen sijaan tiedettiin, että Ranskaan voidaan hyökätä pohjoisesta naapurien kautta.

"Britti lordien pöyhkeys oli samalla tasolla suuruuden kanssa; hunnit eivät voisi mitenkään heitä uhata!"

Churchill ja kumppanit varoittivat jatkuvasti Saksan varustautumisesta ja vaativat vastatoimia.

"Siihen aikaan ei tiedetty siis tiedusteltu, mitä tapahtuu Saksassa. Saksan annettiin militarisoitua"

Kyllä tiedettiin ja tiedusteltiin. Saksaa yritettiin aluksi lepytellä ja sitten politiikkaa tiukennettiin. Varustautuminen laiminlyöntiin ja samalla sotavoimien modernisointi.

Panssarijoukkojen taktiikasta kirjoitettiin ansiokkaasti myös Englannissa ja Ranskassa, Hitler väitti lukeneensa huolella De Gaullen ajatukset panssarisodasta.
Saksassa samoista asioista kirjoitti Guderian ja sai ajatuksensa myös täytäntöön Hitlerin avulla.

Adolf-Bitter kirjoitti:

"Ranskan armeija oli maailman suurin ja sen vahvuus oli mahtavaa. "

Ei ollut. Lukumäärissä ylivoimainen oli Puna-armeija. Saksankin maa- ja ilmavoimat olivat Ranskaa vastaavia vahvemmat.

"Ei britit ja kukaan muukaan uskonut, että Maginot linja ja tuhannet maailman moderneimmat aseet voidaan lyödä."

Sen sijaan tiedettiin, että Ranskaan voidaan hyökätä pohjoisesta naapurien kautta.

"Britti lordien pöyhkeys oli samalla tasolla suuruuden kanssa; hunnit eivät voisi mitenkään heitä uhata!"

Churchill ja kumppanit varoittivat jatkuvasti Saksan varustautumisesta ja vaativat vastatoimia.

"Siihen aikaan ei tiedetty siis tiedusteltu, mitä tapahtuu Saksassa. Saksan annettiin militarisoitua"

Kyllä tiedettiin ja tiedusteltiin. Saksaa yritettiin aluksi lepytellä ja sitten politiikkaa tiukennettiin. Varustautuminen laiminlyöntiin ja samalla sotavoimien modernisointi.

Panssarijoukkojen taktiikasta kirjoitettiin ansiokkaasti myös Englannissa ja Ranskassa, Hitler väitti lukeneensa huolella De Gaullen ajatukset panssarisodasta.
Saksassa samoista asioista kirjoitti Guderian ja sai ajatuksensa myös täytäntöön Hitlerin avulla.

Lue lisää

------Churchill ja kumppanit varoittivat jatkuvasti Saksan varustautumisesta ja vaativat vastatoimia.----

Ja tekivät siinä varoittelujensa lomassa 1935 laivastosopimuksen jonka ansiosta Saksalla oli jo 1940-41 sukellusveneaselaji valmiiksi kehitettynä, tarvitsi enää käynnistää sarjatuotanto. Kuten olivat myös suuret pinta-alukset. Ellei britti olisi tehnyt tätä järkyttävää sopimusta ei Atlantin murheellista sukellusvenesotaa olisi tullut.

Brittisika kuvitteli tällä sopimuksella tekevänsä kiusaa Ranskalle ja heikentävänsä sen asemaa mutta polkikin raukka omaan miinaansa.

Laivastosopimus jäi merkityksettömäksi, koska Saksa oli jo julistanut Versaillesin sopimuksen pätemättömäksi maaliskuussa 1935 ja sopimus tehtiin kesäkuussa. Saksa ei kyennyt rakentamaan läheskään sopimuksen sallimaa laivastoa.
Sukellusveneitä se oli jo valmistellut kokoamista vaille.

Ranskaan sopimus ei vaikuttanut millään tavalla.

Avauksen ainoa tarkoitus on loputtomalla valeiden toistolla saada lukijat uskomaan brittien aloittaneen toisen maailmansodan ja peittää näin Saksan ja NL:n syyllisyys.

Saksan petettyä sopimukset britit kovensivat politiikkaansa keväällä 1939. Jotta Saksan valtaukset saataisiin pysäytettyä britit antoivat takuita pienille maille Puola, Romania, Kreikka) Saksan hyökkäystä vastaan. Ranska yhtyi näihin takuisiin.

Hitler uskoi MR sopimuksen pelottavan länsivallat, eivätkä ne ryhtyisi sotaan. Näin ei käynyt. Länsivallat asettuivat Puolan rinnalle Saksan ja NL:n hyökkäystä vastaan.

Britit valmistautuivat myös maasotaan Ranskassa.

"Jos Saksa olisi jatkanut maihinnousulla Isoon-Britanniaan, myös se olisi hävinnyt Saksalle."

Menneisyydenkin ennustaminen vaatisi brittivihaajilta asiantuntemusta.

"Tämä ei tee briteistä syyllisiä sotaan, mutta möhlimisen mestariksi sillä kyllä pääsee! "

Jopas jotakin! Tulipa valehtelussa täysi voltti. Otahan sitten selvää, mikä maa antautui raunioiksi pommitettuna 8.5.1945 ja mikä maa oli voittajien riveissä.

Adolf-Bitter kirjoitti:

Avauksen ainoa tarkoitus on loputtomalla valeiden toistolla saada lukijat uskomaan brittien aloittaneen toisen maailmansodan ja peittää näin Saksan ja NL:n syyllisyys.

Saksan petettyä sopimukset britit kovensivat politiikkaansa keväällä 1939. Jotta Saksan valtaukset saataisiin pysäytettyä britit antoivat takuita pienille maille Puola, Romania, Kreikka) Saksan hyökkäystä vastaan. Ranska yhtyi näihin takuisiin.

Hitler uskoi MR sopimuksen pelottavan länsivallat, eivätkä ne ryhtyisi sotaan. Näin ei käynyt. Länsivallat asettuivat Puolan rinnalle Saksan ja NL:n hyökkäystä vastaan.

Britit valmistautuivat myös maasotaan Ranskassa.

"Jos Saksa olisi jatkanut maihinnousulla Isoon-Britanniaan, myös se olisi hävinnyt Saksalle."

Menneisyydenkin ennustaminen vaatisi brittivihaajilta asiantuntemusta.

"Tämä ei tee briteistä syyllisiä sotaan, mutta möhlimisen mestariksi sillä kyllä pääsee! "

Jopas jotakin! Tulipa valehtelussa täysi voltti. Otahan sitten selvää, mikä maa antautui raunioiksi pommitettuna 8.5.1945 ja mikä maa oli voittajien riveissä.

Lue lisää

"Saksan petettyä sopimukset britit kovensivat politiikkaansa keväällä 1939. Jotta Saksan valtaukset saataisiin pysäytettyä britit antoivat takuita pienille maille Puola, Romania, Kreikka) Saksan hyökkäystä vastaan."

Pääsit asian ytimeen! Hyvä, oikein hyvä.

Kysymys kuuluukin: millä joukoilla britit aikoivat pitää kiinni antamistaan lupauksista? Kuinka monta brittiläistä divisioonaa oli mahdollista lähettää hyökkäykseen 1939? Oliko Saksalla syytä uskoa brittien ukaaseihin?

Vastaus: briteillä ei ollut riittävää asellista voimaa lupauksien pitämiseksi. Se turvautua Ranskan asevoimiin ja sen antamiin lupauksiin. Britit eivät kuitenkaan olleet missään liittosuhteessa Ranskaan eikä heillä ollut velvoitteita auttaa Ranskaa, jos Saksa iskisi Ranskaa vastaan. Britit pelasivat siis vain puheilla; antaen "takuita", jotka eivät olleet toteuttamiskelpoisia.

En arvostele: brittien politiikka oli fiksua heidän kannaltaan niin kauan kuin Ranska seisoi pystyssä. Kesällä 1940 brittien tilanne kävi tukalaksi.

"Otahan sitten selvää, mikä maa antautui raunioiksi pommitettuna 8.5.1945 ja mikä maa oli voittajien riveissä. "

Komenttisi jää ilmaan roikkumaan. Saksa ei hävinnyt brittien tehtyä invaasiota 1939-40 Saksaan vaan puna-armeijan tunkeutuessa Berliiniin 1945. Myös se, ettei Hitler uskaltanut tehdä maihinnousua 1940 Isoon-Britanniaan, johti kahden rintaman sotaan, jota Saksa ei voinut pidemmän päälle kestää. Eihän näihin Hitlerin strategisiin virheisiin ole briteillä osaa.

Yhteenveto: Britit pelasivat Munchenin neuvottelujen möhlimisen jälkeen röyhkeää peliä muiden maiden kohtaloilla. Oman kaulansa säästivät Hitlerin pelkuuruuden vuoksi.

"Kysymys kuuluukin: millä joukoilla britit aikoivat pitää kiinni antamistaan lupauksista?"

Sillä armeijaryhmällä, joka olisi alistettu Gamelinin komentoon hänen suunnittelemaansa vuoden 1941 offensiivia varten ;)

"Kuinka monta brittiläistä divisioonaa oli mahdollista lähettää hyökkäykseen 1939?"

Neljä ensimmäistä divisioonaa oli valmiina käytettäväksi jo lokakuun puoliväliin mennessä, ihan kuten ranskalaisille oli luvattu.

"Oliko Saksalla syytä uskoa brittien ukaaseihin?"

Kuten Hitler itse huomasi: kyllä.

"Vastaus: briteillä ei ollut riittävää asellista voimaa lupauksien pitämiseksi."

Minkä lupauksien? Jos Ranskaa koskevista lupauksista puhutaan niin aikataulu oli pätenyt ihan hyvin ;)

"Se turvautua Ranskan asevoimiin ja sen antamiin lupauksiin."

Liittoutuneiden maakomponentti oli nimenomaan Ranskan sodanjohdon suorassa hallinnassa, eikä ollut mitään kysymystäkään etteikö asian ollut tarkoitus kehittyä juuri niin ;)

"Britit eivät kuitenkaan olleet missään liittosuhteessa Ranskaan eikä heillä ollut velvoitteita auttaa Ranskaa, jos Saksa iskisi Ranskaa vastaan."

Jopa ilman velvoitteita, heidän lupauksensa Ranskalla koskien joukkojen siirtämistä näyttää pitäneen hyvin...

"Britit pelasivat siis vain puheilla; antaen "takuita", jotka eivät olleet toteuttamiskelpoisia."

No, minkä he jättivät toteuttamatta? He olivat julistaneet sodan Saksalla ja antaneet saatavilla olevan sotilaallisen tuen Puolan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti ja he olivat toimittaneet Ranskaan joukot, jotka oli luvattu esikuntien neuvotteluissa.

"Yhteenveto: Britit pelasivat Munchenin neuvottelujen möhlimisen jälkeen röyhkeää peliä muiden maiden kohtaloilla. Oman kaulansa säästivät Hitlerin pelkuuruuden vuoksi. "

Mitä maita nyt täsmälleen ottaen tarkoitat? Puola oli Hitlerin listalla ihan brittien toimista piittaamatta.

MeAgain kirjoitti:

"Kysymys kuuluukin: millä joukoilla britit aikoivat pitää kiinni antamistaan lupauksista?"

Sillä armeijaryhmällä, joka olisi alistettu Gamelinin komentoon hänen suunnittelemaansa vuoden 1941 offensiivia varten ;)

"Kuinka monta brittiläistä divisioonaa oli mahdollista lähettää hyökkäykseen 1939?"

Neljä ensimmäistä divisioonaa oli valmiina käytettäväksi jo lokakuun puoliväliin mennessä, ihan kuten ranskalaisille oli luvattu.

"Oliko Saksalla syytä uskoa brittien ukaaseihin?"

Kuten Hitler itse huomasi: kyllä.

"Vastaus: briteillä ei ollut riittävää asellista voimaa lupauksien pitämiseksi."

Minkä lupauksien? Jos Ranskaa koskevista lupauksista puhutaan niin aikataulu oli pätenyt ihan hyvin ;)

"Se turvautua Ranskan asevoimiin ja sen antamiin lupauksiin."

Liittoutuneiden maakomponentti oli nimenomaan Ranskan sodanjohdon suorassa hallinnassa, eikä ollut mitään kysymystäkään etteikö asian ollut tarkoitus kehittyä juuri niin ;)

"Britit eivät kuitenkaan olleet missään liittosuhteessa Ranskaan eikä heillä ollut velvoitteita auttaa Ranskaa, jos Saksa iskisi Ranskaa vastaan."

Jopa ilman velvoitteita, heidän lupauksensa Ranskalla koskien joukkojen siirtämistä näyttää pitäneen hyvin...

"Britit pelasivat siis vain puheilla; antaen "takuita", jotka eivät olleet toteuttamiskelpoisia."

No, minkä he jättivät toteuttamatta? He olivat julistaneet sodan Saksalla ja antaneet saatavilla olevan sotilaallisen tuen Puolan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti ja he olivat toimittaneet Ranskaan joukot, jotka oli luvattu esikuntien neuvotteluissa.

"Yhteenveto: Britit pelasivat Munchenin neuvottelujen möhlimisen jälkeen röyhkeää peliä muiden maiden kohtaloilla. Oman kaulansa säästivät Hitlerin pelkuuruuden vuoksi. "

Mitä maita nyt täsmälleen ottaen tarkoitat? Puola oli Hitlerin listalla ihan brittien toimista piittaamatta.

Lue lisää

Meagain taas ;)

Olet ulalla keskustelusta, mutta ei se mitään. ;)

"Neljä ensimmäistä divisioonaa oli valmiina käytettäväksi jo lokakuun puoliväliin mennessä, ihan kuten ranskalaisille oli luvattu."

>>"Vastaus: briteillä ei ollut riittävää asellista voimaa lupauksien pitämiseksi."
"Minkä lupauksien? Jos Ranskaa koskevista lupauksista puhutaan niin aikataulu oli pätenyt ihan hyvin ;)"

Lupaus Puolalle, että sen koskemattomuus on turvattu Saksan hyökkäykseltä. Nyt kirjotit, että britti oli saanut 4 divisioonaa koottua hyökkäykseen. Olisiko sillä siis estetty Saksan hyökkäys Puolaan? EI OLISI. (eikä estetty)

"No, minkä he jättivät toteuttamatta? He olivat julistaneet sodan Saksalla ja antaneet saatavilla olevan sotilaallisen tuen Puolan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti ja he olivat toimittaneet Ranskaan joukot, jotka oli luvattu esikuntien neuvotteluissa."

Britit eivät hyökäneet Saksaan 1939, vaikka Saksa ylitti hyökkäyksellään Puolan rajan. Sotia on helppo julistella; puhetta briteillä riitti, ja lasken sodanjulistuksen sellaiseksi.

"Mitä maita nyt täsmälleen ottaen tarkoitat?"

Puolan jo mainitsitkin. Britit eivät toteuttaneet antamaansa lupausta sen länsirajan koskemattomuudesta.

Ranska; se miehitettiin Saksan asevoimilla 1940, vaikka britit leikkivät sodanjulistuksellaan olevansa kovia poikia. ;)

Suomi; se oltiin valmiita uhraamaan Neuvostoliitolle kunhan saataisiin avattua toinen rintama Pohjolaan. Suomi tosin ei onnekseen mennyt tässä vaiheessa pyytämään apua länsimailta ja joutunut näiden leiriin.

Norja; britit eivät kunnioittaneet sen puolueettomuutta, mikä johti Saksan yllätyshyökkäykseen Norjaan.

Muiden maiden kohtaloilla oli kiva leikkiä ilman omaa panosta taisteluun.

"Meagain taas ;)"

Kyllä...

"Olet ulalla keskustelusta, mutta ei se mitään. ;)"

Moni on yrittänyt psyykata itseään vastaavalla väittämällä ;)

"Lupaus Puolalle, että sen koskemattomuus on turvattu Saksan hyökkäykseltä."

Sotilasliitto Puolan kanssa ei suinkaan ollut koskemattomuudesta ja sellaista olisi käytännöllisesti katsoen ollut mahdotonta antaakaan, koska koko koskemattomuuden käsite oli riippuvainen Saksasta ja NL:stä ;)

"Nyt kirjotit, että britti oli saanut 4 divisioonaa koottua hyökkäykseen. Olisiko sillä siis estetty Saksan hyökkäys Puolaan? EI OLISI. (eikä estetty)"

Sinulla selvästi vetää kärry hevosta. Vaikka liittoutuneet olisivatkin pystyneet aloittamaan merkittävän avustushyökkäyksen niin se olisi ollut luonteeltaan vain suunnattu avustamaan Puolaa valmiissa sotatilanteessa eikä sen millään tavalla olisi voinut kuvitella "estävän" tilannetta, jonka aktualisointi oli nimenomaan sotilaallisen avunannon ehtona ;)

"Britit eivät hyökäneet Saksaan 1939, vaikka Saksa ylitti hyökkäyksellään Puolan rajan."

He hyökkäsivät. Jo heti sodanjulistamista seuraavana päivänä brittien ilmavoimat iskivät Saksan laivastokohteisiin.

"Puolan jo mainitsitkin. Britit eivät toteuttaneet antamaansa lupausta sen länsirajan koskemattomuudesta."

Ongelmana on, että britit eivät olleet antaneet takeita Puolan länsirajalle tai millekään muulle sen rajalle ;)

"Ranska; se miehitettiin Saksan asevoimilla 1940, vaikka britit leikkivät sodanjulistuksellaan olevansa kovia poikia. ;)"

Mutta eihän brittien sodanjulistus suinkaan ollut mikään tae sitä vastaan, että Ranskan sodanjohto epäonnistuisi yrityksessään puolustaa omaa maataan? Jos mistään rikkomuksesta voidaan puhua niin sellainen olisi Ranskan hallituksen irtautuminen liittoutuneiden yhteisestä päätöksestä olla hakeutumatta erillisrauhaan ilman molempien suostumusta.

"Suomi..."

Koko juttu kaatuu heti kättelyssä siihen, että länsiliittoutuneilla ei ollut mitään sitoumusta Suomen sotilaalliseen auttamiseen ja Suomi ei edes lähettänyt virallista avunpyyntöä.

"Norja; britit eivät kunnioittaneet sen puolueettomuutta, mikä johti Saksan yllätyshyökkäykseen Norjaan."

Saksalaiset olivat siihen mennessä jo hyödyntäneet Norjan aluevesiä sotatoimissaan ja brittien toimet olivat vastaiskuna niille.

MeAgain kirjoitti:

"Meagain taas ;)"

Kyllä...

"Olet ulalla keskustelusta, mutta ei se mitään. ;)"

Moni on yrittänyt psyykata itseään vastaavalla väittämällä ;)

"Lupaus Puolalle, että sen koskemattomuus on turvattu Saksan hyökkäykseltä."

Sotilasliitto Puolan kanssa ei suinkaan ollut koskemattomuudesta ja sellaista olisi käytännöllisesti katsoen ollut mahdotonta antaakaan, koska koko koskemattomuuden käsite oli riippuvainen Saksasta ja NL:stä ;)

"Nyt kirjotit, että britti oli saanut 4 divisioonaa koottua hyökkäykseen. Olisiko sillä siis estetty Saksan hyökkäys Puolaan? EI OLISI. (eikä estetty)"

Sinulla selvästi vetää kärry hevosta. Vaikka liittoutuneet olisivatkin pystyneet aloittamaan merkittävän avustushyökkäyksen niin se olisi ollut luonteeltaan vain suunnattu avustamaan Puolaa valmiissa sotatilanteessa eikä sen millään tavalla olisi voinut kuvitella "estävän" tilannetta, jonka aktualisointi oli nimenomaan sotilaallisen avunannon ehtona ;)

"Britit eivät hyökäneet Saksaan 1939, vaikka Saksa ylitti hyökkäyksellään Puolan rajan."

He hyökkäsivät. Jo heti sodanjulistamista seuraavana päivänä brittien ilmavoimat iskivät Saksan laivastokohteisiin.

"Puolan jo mainitsitkin. Britit eivät toteuttaneet antamaansa lupausta sen länsirajan koskemattomuudesta."

Ongelmana on, että britit eivät olleet antaneet takeita Puolan länsirajalle tai millekään muulle sen rajalle ;)

"Ranska; se miehitettiin Saksan asevoimilla 1940, vaikka britit leikkivät sodanjulistuksellaan olevansa kovia poikia. ;)"

Mutta eihän brittien sodanjulistus suinkaan ollut mikään tae sitä vastaan, että Ranskan sodanjohto epäonnistuisi yrityksessään puolustaa omaa maataan? Jos mistään rikkomuksesta voidaan puhua niin sellainen olisi Ranskan hallituksen irtautuminen liittoutuneiden yhteisestä päätöksestä olla hakeutumatta erillisrauhaan ilman molempien suostumusta.

"Suomi..."

Koko juttu kaatuu heti kättelyssä siihen, että länsiliittoutuneilla ei ollut mitään sitoumusta Suomen sotilaalliseen auttamiseen ja Suomi ei edes lähettänyt virallista avunpyyntöä.

"Norja; britit eivät kunnioittaneet sen puolueettomuutta, mikä johti Saksan yllätyshyökkäykseen Norjaan."

Saksalaiset olivat siihen mennessä jo hyödyntäneet Norjan aluevesiä sotatoimissaan ja brittien toimet olivat vastaiskuna niille.

Lue lisää

"Sinulla selvästi vetää kärry hevosta."

Laitoitpa oivallisesti sen, mitä voin sanoa sinun argumentoinnistasi.

Puolalle annettujen takeiden tarkoitus oli nimenomaan estää sodan syttyminen Saksan ja sen välillä. Ei britit avustushyökkäyksen _aloittamisella_ tietenkään enää mitään jo syttynyttä sotaa voineet estää. Sinulla heittää logiikka täysin häränpyllyä (tai kuten sanoit kärryn vetävän hevosta). :D

Neljällä divisioonallaan britit huusivat tuuleen, sillä mainitulla voimalla ei voinut olla mitään estävää vaikutusta Saksaan.

"Jo heti sodanjulistamista seuraavana päivänä brittien ilmavoimat iskivät Saksan laivastokohteisiin."

No, voi hurja. ;) Missä ne 4 div. nyt olivat? Mikä oli laivastokohteisiin iskun tavoite?

"Ongelmana on, että britit eivät olleet antaneet takeita Puolan länsirajalle tai millekään muulle sen rajalle ;)"

Sen uskon, että sinun on vakuuteltava itseäsi tuosta.

"Koko juttu kaatuu heti kättelyssä siihen, että länsiliittoutuneilla ei ollut mitään sitoumusta Suomen sotilaalliseen auttamiseen ja Suomi ei edes lähettänyt virallista avunpyyntöä."

Niinpä. Ne oli taas vain brittien löysiä puheita, joita Suomi ei ottanut tosissaan. Suomen johdossa oli sentään realisitisia johtajia, mitä tulee brittien puheisiin.

"Saksalaiset olivat siihen mennessä jo hyödyntäneet Norjan aluevesiä sotatoimissaan ja brittien toimet olivat vastaiskuna niille."

No, tulihan sieltä sentään tunnustus, että britit(kään) eivät kunnioittaneet Norjan puolueettomuutta.

"Laitoitpa oivallisesti sen, mitä voin sanoa sinun argumentoinnistasi."

Eli sinulla ei varsinaisesti ole mitään millä puolustaa argumenttiasi ;)

"Puolalle annettujen takeiden tarkoitus oli nimenomaan estää sodan syttyminen Saksan ja sen välillä."

Ja...

"Ei britit avustushyökkäyksen _aloittamisella_ tietenkään enää mitään jo syttynyttä sotaa voineet estää."

Nimenomaan, eli Britannia ei ollut antanut Puolalle "lupausta koskemattomuudesta" Saksan hyökkäyksen tapahtuessa, missä ei olisi mitään järkeä muutenkaan, vaan oli ainoastaan taannut sotilasyhteistyön Saksan hyökkäyksen tapahtuessa. Mitään positiivista tai edes suotuista lopputulosta konfliktissa he eivät taanneet tai olisi voineet taata.

"Sinulla heittää logiikka täysin häränpyllyä..."

Sanoo tyyppi vaihtaa argumenttia kesken väittelyn ;)

"Neljällä divisioonallaan britit huusivat tuuleen, sillä mainitulla voimalla ei voinut olla mitään estävää vaikutusta Saksaan."

Ei kukaan odottanut minkään määrän divisioonia tuottavankaan "estävää vaikutusta". Sotavoimien tarkoitus oli viime kädessä ainoastaan taata seuraukset, mikäli Saksa päättää ryhtyä sotaan ;)

"No, voi hurja. ;)"

Ai, hyökkäys ei siis ole sinun "vaatimuksiasi" vastaava? No, sotilasyhteistyösopimuksessa ei tainnut olla mitään erityistä pykälää siitä, että sen tulisi vastata ;)

"Missä ne 4 div. nyt olivat?"

Niiden siirtäminen Ranskaan oli aluillaan.

"Mikä oli laivastokohteisiin iskun tavoite?"

Juuri se mikä Puolalle oli sopimuksessa luvattu; sotilaallinen tuki Puolalle niillä keinoilla, mitä oli käytettävissä.

"Sen uskon, että sinun on vakuuteltava itseäsi tuosta."

Miksi? Sotilasyhteistyösopimus ei taannut mitään Puolan rajaa, eikä ole minun syytäni, että luulet niin ;)

"Niinpä."

M.O.T.

"Ne oli taas vain brittien löysiä puheita, joita Suomi ei ottanut tosissaan."

No, jos Suomi ei edes ottanut koko juttua tosissaan niin asia pitäisi olla selvä ;)

"No, tulihan sieltä sentään tunnustus, että britit(kään) eivät kunnioittaneet Norjan puolueettomuutta."

Eli se ei ollutkaan paha Britannia juonimassa Saksan hyökkäystä Norjaan ;)

MeAgain kirjoitti:

"Laitoitpa oivallisesti sen, mitä voin sanoa sinun argumentoinnistasi."

Eli sinulla ei varsinaisesti ole mitään millä puolustaa argumenttiasi ;)

"Puolalle annettujen takeiden tarkoitus oli nimenomaan estää sodan syttyminen Saksan ja sen välillä."

Ja...

"Ei britit avustushyökkäyksen _aloittamisella_ tietenkään enää mitään jo syttynyttä sotaa voineet estää."

Nimenomaan, eli Britannia ei ollut antanut Puolalle "lupausta koskemattomuudesta" Saksan hyökkäyksen tapahtuessa, missä ei olisi mitään järkeä muutenkaan, vaan oli ainoastaan taannut sotilasyhteistyön Saksan hyökkäyksen tapahtuessa. Mitään positiivista tai edes suotuista lopputulosta konfliktissa he eivät taanneet tai olisi voineet taata.

"Sinulla heittää logiikka täysin häränpyllyä..."

Sanoo tyyppi vaihtaa argumenttia kesken väittelyn ;)

"Neljällä divisioonallaan britit huusivat tuuleen, sillä mainitulla voimalla ei voinut olla mitään estävää vaikutusta Saksaan."

Ei kukaan odottanut minkään määrän divisioonia tuottavankaan "estävää vaikutusta". Sotavoimien tarkoitus oli viime kädessä ainoastaan taata seuraukset, mikäli Saksa päättää ryhtyä sotaan ;)

"No, voi hurja. ;)"

Ai, hyökkäys ei siis ole sinun "vaatimuksiasi" vastaava? No, sotilasyhteistyösopimuksessa ei tainnut olla mitään erityistä pykälää siitä, että sen tulisi vastata ;)

"Missä ne 4 div. nyt olivat?"

Niiden siirtäminen Ranskaan oli aluillaan.

"Mikä oli laivastokohteisiin iskun tavoite?"

Juuri se mikä Puolalle oli sopimuksessa luvattu; sotilaallinen tuki Puolalle niillä keinoilla, mitä oli käytettävissä.

"Sen uskon, että sinun on vakuuteltava itseäsi tuosta."

Miksi? Sotilasyhteistyösopimus ei taannut mitään Puolan rajaa, eikä ole minun syytäni, että luulet niin ;)

"Niinpä."

M.O.T.

"Ne oli taas vain brittien löysiä puheita, joita Suomi ei ottanut tosissaan."

No, jos Suomi ei edes ottanut koko juttua tosissaan niin asia pitäisi olla selvä ;)

"No, tulihan sieltä sentään tunnustus, että britit(kään) eivät kunnioittaneet Norjan puolueettomuutta."

Eli se ei ollutkaan paha Britannia juonimassa Saksan hyökkäystä Norjaan ;)

Lue lisää

"Eli sinulla ei varsinaisesti ole mitään millä puolustaa argumenttiasi ;)"

Oma argumenttisi siis ei kelpaakaan! No, unohdetaan se mun puolestani. :D

"Ei kukaan odottanut minkään määrän divisioonia tuottavankaan "estävää vaikutusta". "

Hitler odotti. Hän kuitenkin päätti ryhtyä sotaan, koska anakaan briteistä ei olisi tekemään mitään ratkaisevaa Puolan auttamiseksi. Ja Hitler oli oikeassa.

>>"Missä ne 4 div. nyt olivat?"

"Niiden siirtäminen Ranskaan oli aluillaan."

M.O.T.

"No, jos Suomi ei edes ottanut koko juttua tosissaan niin asia pitäisi olla selvä ;)"

Jälleen M.O.T.

Britit leikki myös Norjan kohtalolla ja huonostihan Norjan kävi 1940. M.O.T.

"Oma argumenttisi siis ei kelpaakaan!"

Eli mitä linjaa sinä nyt lopulta haluat vetää:
a) Britannian Puolalle antama väitetty "lupaus koskemattomuudesta" Saksan suunnalta.
b) Britannian hyökkäys Saksaa vastaan tämän hyökätessä Puolaan, jotta tämä mainittu Saksan hyökkäys estetään jollain tavalla (?)

Sinä olet väittänyt molempia, mutta molemmat eivät voi pitää paikkaansa ;)

"No, unohdetaan se mun puolestani. :D"

Oikeastaan minua kiinnostaisi ensin tietää kumman oksan olet tuosta puusta valinnut?

"Hitler odotti."

Sinä et voi olla vakavissasi? Hitler pelkäsi liittoutuneiden sodanjulistusta niin paljon, että ei uskaltanut ryhtyä sotaan Puolaa vastaan... ja teki sitten juuri sen ;)

"Hän kuitenkin päätti ryhtyä sotaan, koska anakaan briteistä ei olisi tekemään mitään ratkaisevaa Puolan auttamiseksi."

Tajuathan varmasti, että tämä virke kumoaa juuri edellisen lauseesi ;)

"M.O.T."

Mitä sinä arvelit sillä todistavasi?

"Britit leikki myös Norjan kohtalolla ja huonostihan Norjan kävi 1940. M.O.T."

Eli se, että saksalaiset rikkoivat Norjan puolueettomuutta olikin "brittien leikkiä"?

MeAgain kirjoitti:

"Oma argumenttisi siis ei kelpaakaan!"

Eli mitä linjaa sinä nyt lopulta haluat vetää:
a) Britannian Puolalle antama väitetty "lupaus koskemattomuudesta" Saksan suunnalta.
b) Britannian hyökkäys Saksaa vastaan tämän hyökätessä Puolaan, jotta tämä mainittu Saksan hyökkäys estetään jollain tavalla (?)

Sinä olet väittänyt molempia, mutta molemmat eivät voi pitää paikkaansa ;)

"No, unohdetaan se mun puolestani. :D"

Oikeastaan minua kiinnostaisi ensin tietää kumman oksan olet tuosta puusta valinnut?

"Hitler odotti."

Sinä et voi olla vakavissasi? Hitler pelkäsi liittoutuneiden sodanjulistusta niin paljon, että ei uskaltanut ryhtyä sotaan Puolaa vastaan... ja teki sitten juuri sen ;)

"Hän kuitenkin päätti ryhtyä sotaan, koska anakaan briteistä ei olisi tekemään mitään ratkaisevaa Puolan auttamiseksi."

Tajuathan varmasti, että tämä virke kumoaa juuri edellisen lauseesi ;)

"M.O.T."

Mitä sinä arvelit sillä todistavasi?

"Britit leikki myös Norjan kohtalolla ja huonostihan Norjan kävi 1940. M.O.T."

Eli se, että saksalaiset rikkoivat Norjan puolueettomuutta olikin "brittien leikkiä"?

Lue lisää

Kohta b on jälleen tällainen sinun olkinukkesi. Minä en ole sellaista missään väittänyt.

"Hitler pelkäsi liittoutuneiden sodanjulistusta niin paljon, että ei uskaltanut ryhtyä sotaan Puolaa vastaan.."

Trollauksesi on huvittavaa. Juurihan totesin, että Hitler hyökkäsi Puolaan, koska briteistä ei olisi apuun Puolalle.

"se, että saksalaiset rikkoivat Norjan puolueettomuutta olikin "brittien leikkiä"? "

Väitelauseesi pitää paikkansa, mutta miksi laitat sen perään kysymysmerkin? Opettele oikeinkirjotusta niin tästä keskustelusta voi tullakin jotakin. Tosin myös trollaaminen on ikävää, joten senkin voisit lopettaa.

Tai anna olla :D

britit kirjoitti:

Kohta b on jälleen tällainen sinun olkinukkesi. Minä en ole sellaista missään väittänyt.

"Hitler pelkäsi liittoutuneiden sodanjulistusta niin paljon, että ei uskaltanut ryhtyä sotaan Puolaa vastaan.."

Trollauksesi on huvittavaa. Juurihan totesin, että Hitler hyökkäsi Puolaan, koska briteistä ei olisi apuun Puolalle.

"se, että saksalaiset rikkoivat Norjan puolueettomuutta olikin "brittien leikkiä"? "

Väitelauseesi pitää paikkansa, mutta miksi laitat sen perään kysymysmerkin? Opettele oikeinkirjotusta niin tästä keskustelusta voi tullakin jotakin. Tosin myös trollaaminen on ikävää, joten senkin voisit lopettaa.

Tai anna olla :D

Lue lisää

"se, että saksalaiset rikkoivat Norjan puolueettomuutta olikin "brittien leikkiä"? "

Huomasin vasta nyt, että tämäkin oli olkinukkesi. Enhän tuollaista väittänyt.

"Kohta b on jälleen tällainen sinun olkinukkesi."

Ole hyvä: "Nyt kirjotit, että britti oli saanut 4 divisioonaa koottua hyökkäykseen. Olisiko sillä siis estetty Saksan hyökkäys Puolaan? EI OLISI. (eikä estetty)"
"Britit eivät hyökäneet Saksaan 1939, vaikka Saksa ylitti hyökkäyksellään Puolan rajan."

Eikä kestä kiitellä ;)

"Minä en ole sellaista missään väittänyt."

Pitääkö tämä nyt tulkita niin, että pidät edelleen kiinni väittämästä a) ?

"Trollauksesi on huvittavaa. Juurihan totesin, että Hitler hyökkäsi Puolaan, koska briteistä ei olisi apuun Puolalle."

Väitettyäsi ensin Hitlerin odottaneen brittiläisten divisioonien jollain tavalla "estävän" hänen hyökkäyksensä Puolaan ;)

>"Ei kukaan odottanut minkään määrän divisioonia tuottavankaan "estävää vaikutusta". ">

"Hitler odotti."

Ehkäpä sinun olisi viisainta palata takaisin piirustuslaudan ääreen ja miettiä koko homma uusiksi ;)

"Väitelauseesi..."

Sinä tarkoitat varmaan kysymyslausetta?

"...pitää paikkansa..."

Eli nyt salaliittoteoriasi on muuttunut siihen pisteeseen, että Saksan toimet ovatkin brittihallituksen juonimia toimia? Olet ilmeisesti luopunut siitä "rajatakuu"-höpsötyksestäsi, mutta valitettavasti kehitys ei ole yhtään positiiviseen suuntaan ;)

"Opettele oikeinkirjotusta..."

Tämäkö sitä on?
"Nyt kirjotit, että britti oli saanut 4 divisioonaa koottua hyökkäykseen. Olisiko sillä siis estetty Saksan hyökkäys Puolaan? EI OLISI. (eikä estetty)"

Toivottavasti ei ;)

"...niin tästä keskustelusta voi tullakin jotakin."

Kerro vain heti jos onnistut löytämään argumenttisi vielä uudestaan ;)

"Tosin myös trollaaminen on ikävää, joten senkin voisit lopettaa."

Sinä taas voisit aloittaa ihan vain siitä, että yrittäisit jäsentää jonkinlaisen johdonmukaisen argumentin...

"Tai anna olla :D "

Tähän asti olen joutunut auttamaan sinua yrityksessä ilöytää uudelleen oma argumenttisi ;)

"Huomasin vasta nyt, että tämäkin oli olkinukkesi. Enhän tuollaista väittänyt."

Väitit brittien piittaamattomuuden Norjan puolueettomuudesta vetäneen Saksan sotilastoimet Norjan alueelle, vaikka Saksan sotilastoimet Norjan alueella olivat nimenomaan syy brittien interventiolle ;)

MeAgain kirjoitti:

"Kohta b on jälleen tällainen sinun olkinukkesi."

Ole hyvä: "Nyt kirjotit, että britti oli saanut 4 divisioonaa koottua hyökkäykseen. Olisiko sillä siis estetty Saksan hyökkäys Puolaan? EI OLISI. (eikä estetty)"
"Britit eivät hyökäneet Saksaan 1939, vaikka Saksa ylitti hyökkäyksellään Puolan rajan."

Eikä kestä kiitellä ;)

"Minä en ole sellaista missään väittänyt."

Pitääkö tämä nyt tulkita niin, että pidät edelleen kiinni väittämästä a) ?

"Trollauksesi on huvittavaa. Juurihan totesin, että Hitler hyökkäsi Puolaan, koska briteistä ei olisi apuun Puolalle."

Väitettyäsi ensin Hitlerin odottaneen brittiläisten divisioonien jollain tavalla "estävän" hänen hyökkäyksensä Puolaan ;)

>"Ei kukaan odottanut minkään määrän divisioonia tuottavankaan "estävää vaikutusta". ">

"Hitler odotti."

Ehkäpä sinun olisi viisainta palata takaisin piirustuslaudan ääreen ja miettiä koko homma uusiksi ;)

"Väitelauseesi..."

Sinä tarkoitat varmaan kysymyslausetta?

"...pitää paikkansa..."

Eli nyt salaliittoteoriasi on muuttunut siihen pisteeseen, että Saksan toimet ovatkin brittihallituksen juonimia toimia? Olet ilmeisesti luopunut siitä "rajatakuu"-höpsötyksestäsi, mutta valitettavasti kehitys ei ole yhtään positiiviseen suuntaan ;)

"Opettele oikeinkirjotusta..."

Tämäkö sitä on?
"Nyt kirjotit, että britti oli saanut 4 divisioonaa koottua hyökkäykseen. Olisiko sillä siis estetty Saksan hyökkäys Puolaan? EI OLISI. (eikä estetty)"

Toivottavasti ei ;)

"...niin tästä keskustelusta voi tullakin jotakin."

Kerro vain heti jos onnistut löytämään argumenttisi vielä uudestaan ;)

"Tosin myös trollaaminen on ikävää, joten senkin voisit lopettaa."

Sinä taas voisit aloittaa ihan vain siitä, että yrittäisit jäsentää jonkinlaisen johdonmukaisen argumentin...

"Tai anna olla :D "

Tähän asti olen joutunut auttamaan sinua yrityksessä ilöytää uudelleen oma argumenttisi ;)

"Huomasin vasta nyt, että tämäkin oli olkinukkesi. Enhän tuollaista väittänyt."

Väitit brittien piittaamattomuuden Norjan puolueettomuudesta vetäneen Saksan sotilastoimet Norjan alueelle, vaikka Saksan sotilastoimet Norjan alueella olivat nimenomaan syy brittien interventiolle ;)

Lue lisää

>Eikä kestä kiitellä ;)

Mistä pitäisi kiittää? (<-- tämä on muuten kysymyslause, jos et tiennyt.) Pelkkä kysymysmerkki lauseen lopussa ei tee siitä kysymyslausetta.

Edelleenkään en ole väittänyt sellaista, mitä sinä väität minun väittäneen. Olet luonut siis olkinuken, jota vastaan argumentoit.

Väitteesi:
>"Ei kukaan odottanut minkään määrän divisioonia tuottavankaan "estävää vaikutusta".

Jos divisioonia olisi ollut huomattavasti, toki Hitler olisi ottanut sellaisen voimatekijän huomioon omaa toimintaansa arvioidessaan Puolaan nähden.

>nyt salaliittoteoriasi on muuttunut siihen pisteeseen, että Saksan toimet ovatkin brittihallituksen juonimia toimia?

Huomautin jo, että tämä olikin olkinukkesi, jota en heti huomannut. Trollaat niin paljon, että tuskin siinä mukana pysyy. ;D

>Kerro vain heti jos onnistut löytämään argumenttisi vielä uudestaan ;)

Ilmoita sinäkin, jos esität jonkin argumentin niin ettet luovu siitä jo heti samantien, kuten aiemmin teit.

>Väitit brittien piittaamattomuuden Norjan puolueettomuudesta vetäneen Saksan sotilastoimet Norjan alueelle, vaikka Saksan sotilastoimet Norjan alueella olivat nimenomaan syy brittien interventiolle ;)

Vai sellainen on sinun selityksesi.

"Mistä pitäisi kiittää?"

No, useimmat teistä trolleista eivät vaivaudu kiittämään ja ymmärrän kyllä teorian sen taustalla ;)

"<-- tämä on muuten kysymyslause, jos et tiennyt."

Kysyin jo, että minkä tyyppistä oikeinkirjoitusta tämä edusti:

"Nyt kirjotit, että britti oli saanut 4 divisioonaa koottua hyökkäykseen. Olisiko sillä siis estetty Saksan hyökkäys Puolaan? EI OLISI. (eikä estetty)"

Kiinnostaisi vain tietää ;)

"Pelkkä kysymysmerkki lauseen lopussa ei tee siitä kysymyslausetta."

Mitä jos säästäisit yrityksesi kielenhuollossa, koska ne eivät ole sanottavasti parempia kuin historialliset teesisi, vaikka viimeisimmässä menivät "meriitit" molemmista iloisesti sekaisin ;)

"Edelleenkään en ole väittänyt sellaista, mitä sinä väität minun väittäneen. Olet luonut siis olkinuken, jota vastaan argumentoit."

Eli yrität nyt jotenkin psykologisesti erottaa itseäsi siitä, mikä argumenttisi aiemmin oli? Seuraavaksi sinä et varmaan muista missään vaiheessa maininneesi mitään rajojen takaamisesta myöskään, oletan?

"Jos divisioonia olisi ollut huomattavasti..."

Kuinka paljon on "huomattavasti"? Ranskan armeijalla voi sanoa olleen "huomattavasti" divisioonia, mutta se ei säikäyttänyt Hitleriä luopumaan sotahankkeestaan ;)

"...toki Hitler olisi..."

Mutta tarinasi mukaan hän otti: "Hitler odotti. Hän kuitenkin päätti ryhtyä sotaan..."

Ja sitten kuitenkaan ei. Ilmeisesti olet valinnut jonkinlaisen heiluritaktiikan, kuten useimmat trollit ;)

"...ottanut sellaisen voimatekijän huomioon omaa toimintaansa arvioidessaan Puolaan nähden."

Kuka sanoo, että sellaista voimatekijää ei olisi otettu huomioon? Melkein puolet Saksan divisioonavahvuudesta oli keskitetty Länsivallin alueelle juuri mahdollisen lännestä tulevan uhkatekijän vuoksi ja se muuten on aika huomattava määrä ;)

No, sain sinut ainakin tekemään jonkinlaisen yrityksen rakentaa johdonmukaista argumenttia, vaikka se ei kyllä mitenkään tue yritystäsi...

"Huomautin jo, että tämä olikin olkinukkesi, jota en heti huomannut. Trollaat niin paljon, että tuskin siinä mukana pysyy. ;D"

Siinä vaiheessa kun tai jos pystyt palauttamaan loputkin jutustasi jotenkin johdonmukaiseen uomaan, saatan olla kiinnostunut ottamaan asiasi vakavasti ;)

"Ilmoita sinäkin, jos esität jonkin argumentin niin ettet luovu siitä jo heti samantien, kuten aiemmin teit."

Senkun vain näytät mistä argumentista luovuin ;)

"Vai sellainen on sinun selityksesi. "

Mielenkiintoinen one-lineri. Onko tämä nyt merkki siitä, että alat katkaista ankkuriköyttä, kuten useimmat trollit tässä vaiheessa?

MeAgain kirjoitti:

"Mistä pitäisi kiittää?"

No, useimmat teistä trolleista eivät vaivaudu kiittämään ja ymmärrän kyllä teorian sen taustalla ;)

"<-- tämä on muuten kysymyslause, jos et tiennyt."

Kysyin jo, että minkä tyyppistä oikeinkirjoitusta tämä edusti:

"Nyt kirjotit, että britti oli saanut 4 divisioonaa koottua hyökkäykseen. Olisiko sillä siis estetty Saksan hyökkäys Puolaan? EI OLISI. (eikä estetty)"

Kiinnostaisi vain tietää ;)

"Pelkkä kysymysmerkki lauseen lopussa ei tee siitä kysymyslausetta."

Mitä jos säästäisit yrityksesi kielenhuollossa, koska ne eivät ole sanottavasti parempia kuin historialliset teesisi, vaikka viimeisimmässä menivät "meriitit" molemmista iloisesti sekaisin ;)

"Edelleenkään en ole väittänyt sellaista, mitä sinä väität minun väittäneen. Olet luonut siis olkinuken, jota vastaan argumentoit."

Eli yrität nyt jotenkin psykologisesti erottaa itseäsi siitä, mikä argumenttisi aiemmin oli? Seuraavaksi sinä et varmaan muista missään vaiheessa maininneesi mitään rajojen takaamisesta myöskään, oletan?

"Jos divisioonia olisi ollut huomattavasti..."

Kuinka paljon on "huomattavasti"? Ranskan armeijalla voi sanoa olleen "huomattavasti" divisioonia, mutta se ei säikäyttänyt Hitleriä luopumaan sotahankkeestaan ;)

"...toki Hitler olisi..."

Mutta tarinasi mukaan hän otti: "Hitler odotti. Hän kuitenkin päätti ryhtyä sotaan..."

Ja sitten kuitenkaan ei. Ilmeisesti olet valinnut jonkinlaisen heiluritaktiikan, kuten useimmat trollit ;)

"...ottanut sellaisen voimatekijän huomioon omaa toimintaansa arvioidessaan Puolaan nähden."

Kuka sanoo, että sellaista voimatekijää ei olisi otettu huomioon? Melkein puolet Saksan divisioonavahvuudesta oli keskitetty Länsivallin alueelle juuri mahdollisen lännestä tulevan uhkatekijän vuoksi ja se muuten on aika huomattava määrä ;)

No, sain sinut ainakin tekemään jonkinlaisen yrityksen rakentaa johdonmukaista argumenttia, vaikka se ei kyllä mitenkään tue yritystäsi...

"Huomautin jo, että tämä olikin olkinukkesi, jota en heti huomannut. Trollaat niin paljon, että tuskin siinä mukana pysyy. ;D"

Siinä vaiheessa kun tai jos pystyt palauttamaan loputkin jutustasi jotenkin johdonmukaiseen uomaan, saatan olla kiinnostunut ottamaan asiasi vakavasti ;)

"Ilmoita sinäkin, jos esität jonkin argumentin niin ettet luovu siitä jo heti samantien, kuten aiemmin teit."

Senkun vain näytät mistä argumentista luovuin ;)

"Vai sellainen on sinun selityksesi. "

Mielenkiintoinen one-lineri. Onko tämä nyt merkki siitä, että alat katkaista ankkuriköyttä, kuten useimmat trollit tässä vaiheessa?

Lue lisää

"No, useimmat teistä trolleista eivät vaivaudu kiittämään ja ymmärrän kyllä teorian sen taustalla ;)"

Jaa, trollina tunnet trollit. Minä en, joten en tästä sitten jatka enempää.

Kielenhuollosta: kysymyslauseen näytät nyt oppineen, joten opetuksestani oli sittenkin sinulle hyötyä. ;)

Muutoin näyt jatkaneen olkinukkiesi kanssa. Sillä tavalla(kin) tietysti voi aikaansa viettää. ;)

"Jaa, trollina tunnet trollit. Minä en, joten en tästä sitten jatka enempää."

No, sehän johtaa syllogismiin; jos kerran tunnen trollin ja sanon sinun olevan sellainen niin silloin olet ;)

"Kielenhuollosta: kysymyslauseen näytät nyt oppineen, joten opetuksestani oli sittenkin sinulle hyötyä. ;)"

Pelkäänpä näissä virkkeissä olevan vielä paljon fiksattavaa, eikä pelkästään oikeinkirjoituksen puolesta:
"Nyt kirjotit, että britti oli saanut 4 divisioonaa koottua hyökkäykseen. Olisiko sillä siis estetty Saksan hyökkäys Puolaan? EI OLISI. (eikä estetty)"

Aloin epäilemäänkin sinun jo valmistelevan siltoja räjäyttämistä varten siinä vaiheessa kun aloit latelemaan useampia keskenään ristiriitaisia tarinoita ;)

"Muutoin näyt jatkaneen olkinukkiesi kanssa."

Nujersiko sinut "huomattava" määrä divisioonia vai kenties rajatakuut?

"Sillä tavalla(kin) tietysti voi aikaansa viettää. ;) "

Ilmeisesti ei, koska olet nakellut savupommeja jo parissa postauksessa ja nyt viimein julkisesti kiukuttelet lopettavasi ;)

MeAgain kirjoitti:

"Jaa, trollina tunnet trollit. Minä en, joten en tästä sitten jatka enempää."

No, sehän johtaa syllogismiin; jos kerran tunnen trollin ja sanon sinun olevan sellainen niin silloin olet ;)

"Kielenhuollosta: kysymyslauseen näytät nyt oppineen, joten opetuksestani oli sittenkin sinulle hyötyä. ;)"

Pelkäänpä näissä virkkeissä olevan vielä paljon fiksattavaa, eikä pelkästään oikeinkirjoituksen puolesta:
"Nyt kirjotit, että britti oli saanut 4 divisioonaa koottua hyökkäykseen. Olisiko sillä siis estetty Saksan hyökkäys Puolaan? EI OLISI. (eikä estetty)"

Aloin epäilemäänkin sinun jo valmistelevan siltoja räjäyttämistä varten siinä vaiheessa kun aloit latelemaan useampia keskenään ristiriitaisia tarinoita ;)

"Muutoin näyt jatkaneen olkinukkiesi kanssa."

Nujersiko sinut "huomattava" määrä divisioonia vai kenties rajatakuut?

"Sillä tavalla(kin) tietysti voi aikaansa viettää. ;) "

Ilmeisesti ei, koska olet nakellut savupommeja jo parissa postauksessa ja nyt viimein julkisesti kiukuttelet lopettavasi ;)

Lue lisää

>> ja nyt viimein julkisesti kiukuttelet lopettavasi ;)

Mitä ihmettä? Olkinukkesi ovat yhä mielikuvituksellisempia. Ja savupommejakin olet nyt havainnut jossakin.

>>No, sehän johtaa syllogismiin; jos kerran tunnen trollin ja sanon sinun olevan sellainen niin silloin olet

No, tunnustit vihdoin olevasi trolli. KIITOS siitä! Nyt oli aihetta kiitoksellekin. ;)

Minun suhteen olet vain erehtynyt. En ole trolli.

>>Pelkäänpä näissä virkkeissä olevan vielä paljon fiksattavaa, eikä pelkästään oikeinkirjoituksen puolesta:

En pyytänyt sinua minun kirjoituksiani korjailemaan. Kiinnitin huomiotasi sinun kysymysmerkin käyttöön. Siltä osin korjaisit nopeasti kirjoitustapaasi. Pidän sitä oikein hyvänä.

>>Aloin epäilemäänkin sinun jo valmistelevan siltoja räjäyttämistä varten siinä vaiheessa kun aloit latelemaan useampia keskenään ristiriitaisia tarinoita

Olkinukke tämänkin. Mitä järkeä tuossa kirjoittelussasi on? Älä toki vastaa.

Kohdat 1 - 2 ovat totta. Sen vuoksi edellä totesinkin: "Britit olivat Chamberlainin johdolla möhlineet neuvottelut Tsekkoslovakian turvaamiseksi. Tsekkoslovakia menetti sudeettialueiden myötä mahdollisuuden käydä puolustussotaa Saksaa vastaan, koska uutta rajaa ei ollut sotilaallisesti mahdollista puolustaa."

Luotettiin siis Hitlerin vakuutteluihin, vaikka ei olisi pitänyt, jos haluttiin turvata Tsekkoslovakian koskemattomuus. Chamberlain johti todellakin näitä neuvotteluja länsivaltojen puolesta.

#3. Britit johtivat Hitlerin vastaista toimintaa mitenkään itseään säästämättä."

Mitenkä monta divisioonaa siis britit "itseään säästämättä" lähettivät hyökkaykseen 1939, kun Hitlerin petos kävi selväksi?

#4. Saksa hävisi, koska britit eivät antaneet periksi."

Melkoista historian uudeelleen kirjoittamista sinulta. Saksa hävisi, kun se ei kyennyt voittamaan liittoutuneita, joihin kuuluivat Neuvostoliitto (-41 alkaen), Iso-Britannia ja USA (-41 alkaen) (vain suurimmat mainitakseni). Näistä maista on todettu, että suurimmat resurssit käydä sotaa omasi USA. Ei siis ole hirveä vääryys todeta, että USA:an tulo mukaan maailmansotaan ratkaisi lopulta Saksan kohtalon muitakaan väheksymättä.

#5 en ymmärrä ollenkaan. Oletko jokin britti-fanittaja? Vai miksi vääristelet historiaa?

¤#4. Saksa hävisi, koska britit eivät antaneet periksi."

Melkoista historian uudeelleen kirjoittamista sinulta. Saksa hävisi, kun se ei kyennyt voittamaan liittoutuneita, joihin kuuluivat Neuvostoliitto (-41 alkaen), Iso-Britannia ja USA (-41 alkaen) (vain suurimmat mainitakseni). ¤

Hitler joutui virheratkaisujen tielle brittien ansiosta.

1. Tappion tie aukesi jo Ranskan ja Britannian sodanjulistuksista 3.9.- 1939. Hitler ei niihin uskonut ja joutui sotaan kahta suurvaltaa vastaan.
2. Sodan jatkaminen yksin tappioista huolimatta. Hitler ei saanut rauhaa, vaan joutui laajentamaan sotaa vastoin ennakkosuunnitelmia. Voimia sitoutui Norjaan, Ranskaan Balkanille ja Afrikkaan. Se alkoi pian kostautua.
3. Britit aiheuttivat Hitlerille ensimmäisen suurtappion ilmasodassa. Saksa ei siitä toipunut koskaan.
4. Saksa kykeni lähettämään Barbarossaan vain noin 75 % maavoimista ja 60 % ilmavoimista.
Britit ryhtyivät heti lähettämään apua NL:lle.
5. Hitler julisti sodan USA:lle 11.12. 1941.

¤#5 en ymmärrä ollenkaan. Oletko jokin britti-fanittaja? Vai miksi vääristelet historiaa?¤

Heikko ymmärrys ja puuttuvat tiedot ovat tulleet selviksi.

Tuon esiin vain historian tosiasioita, joita kaltaisesi brittikaunaiset valehtelijat vääristelevät.

Totuus-silti-voittaa kirjoitti:

¤#4. Saksa hävisi, koska britit eivät antaneet periksi."

Melkoista historian uudeelleen kirjoittamista sinulta. Saksa hävisi, kun se ei kyennyt voittamaan liittoutuneita, joihin kuuluivat Neuvostoliitto (-41 alkaen), Iso-Britannia ja USA (-41 alkaen) (vain suurimmat mainitakseni). ¤

Hitler joutui virheratkaisujen tielle brittien ansiosta.

1. Tappion tie aukesi jo Ranskan ja Britannian sodanjulistuksista 3.9.- 1939. Hitler ei niihin uskonut ja joutui sotaan kahta suurvaltaa vastaan.
2. Sodan jatkaminen yksin tappioista huolimatta. Hitler ei saanut rauhaa, vaan joutui laajentamaan sotaa vastoin ennakkosuunnitelmia. Voimia sitoutui Norjaan, Ranskaan Balkanille ja Afrikkaan. Se alkoi pian kostautua.
3. Britit aiheuttivat Hitlerille ensimmäisen suurtappion ilmasodassa. Saksa ei siitä toipunut koskaan.
4. Saksa kykeni lähettämään Barbarossaan vain noin 75 % maavoimista ja 60 % ilmavoimista.
Britit ryhtyivät heti lähettämään apua NL:lle.
5. Hitler julisti sodan USA:lle 11.12. 1941.

¤#5 en ymmärrä ollenkaan. Oletko jokin britti-fanittaja? Vai miksi vääristelet historiaa?¤

Heikko ymmärrys ja puuttuvat tiedot ovat tulleet selviksi.

Tuon esiin vain historian tosiasioita, joita kaltaisesi brittikaunaiset valehtelijat vääristelevät.

Lue lisää

#1. Tappion tie aukesi jo Ranskan ja Britannian sodanjulistuksista 3.9.- 1939. Hitler ei niihin uskonut ja joutui sotaan kahta suurvaltaa vastaan.

Tavallaan olet oikeassa, jos tarkastellaan kokonaisuutena toista maailmansotaa: Saksahan sen hävisi. Mutta 3.9.1939 oli vielä pitkä matka tappioon. Saksa voitti Puolan, Tanskan, Norjan, Belgian, Luxemburgin, Alankomaat, Ranskan .... ennen kuin mainitsemasi "tappion tie" alkoi.

#2. Sodan jatkaminen yksin tappioista huolimatta. Hitler ei saanut rauhaa, vaan joutui laajentamaan sotaa vastoin ennakkosuunnitelmia. Voimia sitoutui Norjaan, Ranskaan Balkanille ja Afrikkaan. Se alkoi pian kostautua.

Saksa ei ollut yksin. Ranskan lyöminen oli joka tapauksessa yksi Hitlerin päätavoite eikä mikään ennakoimaton retki.

#3. Britit aiheuttivat Hitlerille ensimmäisen suurtappion ilmasodassa. Saksa ei siitä toipunut koskaan.

Milloinkas se battle of Britain käytiin? - 1940 loppuvuonna. Kun edellä puhuttiin vuoden 1939 brittien toimista Puolan auttamiseksi, britit eivät Puolaa voineet auttaa mitenkään vuonna 1940 ilmasodankäynnillä. Puola kukistui jo lokakuussa 1939.

#4. Saksa kykeni lähettämään Barbarossaan vain noin 75 % maavoimista ja 60 % ilmavoimista.

Ei liity edelleenkään aiheeseen. Mutta olet oikeassa, britit auttoivat Neuvostoliittoa käymällä toisen rintaman sotaa Saksaa vastaan. Hitlerin strategisen virheen seuraus tämäkin, kun ei hän uskaltanut tehdä maihinnousua Isoon-Britanniaan.

#5. Hitler julisti sodan USA:lle 11.12. 1941.

? Tämän me kaikki tiedämme.

>>Oletko jokin britti-fanittaja? Vai miksi vääristelet historiaa?<<

#Heikko ymmärrys ja puuttuvat tiedot ovat tulleet selviksi.

No, jos näin on laitasi, ymmärrän hyvin, jos et osaa vastata siihen, miksi britit pelasivat toisten maiden kohtaloilla 1939.

"No, jos näin on laitasi, ymmärrän hyvin, jos et osaa vastata siihen, miksi britit pelasivat toisten maiden kohtaloilla 1939. "

Britit yrittivät estää suursodan, johon eivät olleet valmiita.
Hitler taas halusi sotaa, ja sai sen NL:n tuella.

On erityisen typerää syyttää brittejä toisen maailmanasodan syttymisestä, kun syylliset on osoitettu kaikissa tutkimuksissa.
Ne ovat Saksa ja Neuvostoliitto.

Totuuden-voitto kirjoitti:

"No, jos näin on laitasi, ymmärrän hyvin, jos et osaa vastata siihen, miksi britit pelasivat toisten maiden kohtaloilla 1939. "

Britit yrittivät estää suursodan, johon eivät olleet valmiita.
Hitler taas halusi sotaa, ja sai sen NL:n tuella.

On erityisen typerää syyttää brittejä toisen maailmanasodan syttymisestä, kun syylliset on osoitettu kaikissa tutkimuksissa.
Ne ovat Saksa ja Neuvostoliitto.

Lue lisää

"Britit yrittivät estää suursodan, johon eivät olleet valmiita.
Hitler taas halusi sotaa, ja sai sen NL:n tuella."

Näistä väitteistä ole Totuuden-voiton kanssa samaa mieltä. Mutta käytetty metodi hännystellä Hitleriä Münchenissä oli täysin epäonnistunut. Kun möhliminen sitten tajuttiin brittien keskuudessa, ryhdyttiin peliin, joka oli varsin tuhoisaa muille maille. Tosin siinä ei ollut mitään uutta historiassa; britiellä on ollut kautta Euroopan historian pyrkimys pelata Manner-Euroopassa olevia maita selkkauksiin keskenään hyödyntäen sitten omaa asemaansa sen jälkeen vain omaa kansallista etuaan ajaen.

"On erityisen typerää syyttää brittejä toisen maailmanasodan syttymisestä, kun syylliset on osoitettu kaikissa tutkimuksissa."

Tässä on jokin väärinymmärrys, koska en ole missään väittänyt brittejä syyllisiksi toiseen maailmansotaan. Päinvastoin kirjoitin jo ENSIMMÄISESSÄ VIESTISSÄNI 14.8.-17: "Tämä ei tee briteistä syyllisiä sotaan, mutta möhlimisen mestariksi sillä kyllä pääsee!"

Joten melkoisen voltin tekevät brittifanittajat jne. kun vihjaavat minun syyllistyneen moiseen typeryyteen. Typerykseksi sen sijaan on syytä nimetä Neville Chamberlain.

säilyttämään rauhan Euroopassa ensin lepyttelyllä ja sitten tiukoilla toimilla.
Hitler ei uskonut kumpiakaan ja kun sai NL:n kaveriksi aloitti sodan.

Se ei brittejä syyttelemällä muuti miksikään.

Jaha, painopiste on siirtynyt?

"Kun möhliminen sitten tajuttiin brittien keskuudessa, ryhdyttiin peliin, joka oli varsin tuhoisaa muille maille."

Miten Chamberlainin hallituksen yritys lahjoa Hitleriä luopumaan valloitushankkeista oli "tuhoisaa peliä" muille maille? Taatusti mikään Britannian toimi tai toimimatta jättäminen ei olisi muuttanut Puolan kohtaloa ;)

"britiellä on ollut kautta Euroopan historian pyrkimys pelata Manner-Euroopassa olevia maita selkkauksiin keskenään hyödyntäen sitten omaa asemaansa sen jälkeen vain omaa kansallista etuaan ajaen."

30-luvun lopulla Chamberlainin hallituksen ensisijainen tavoite oli estää minkä hyvänsä konfliktin syttyminen Euroopassa ja ylläpitää status quo, koska se oli nimenomaan Britannian kansallinen etu. Uusi maailmansota, jopa voitettu sellainen, tulisi ainoastaan kuluttamaan jo valmiiksi liitoksistaan natisevien vanhojen siirtomaaisäntien voimavaroja ja ajaisi imperiumit hajoamaan. Se olikin melkein täsmälleen mitä tapahtui ;)

"Typerykseksi sen sijaan on syytä nimetä Neville Chamberlain."

Mitä sinä sitten oikeastaan olisit halunnut hänen tekevän? Tähän asti olet esittänyt, että hänen yrityksensä estää sotaa oli väärin ja myös hänen päätöksensä taistella Saksan laajentumista vastaan oli väärin ;)

mm. Ranskan ja Englannin yleisesikunnat sekä puolueettomat USA ja Ruotsi. Ei Suomessakaan Puolan nopeaan tappioon uskottu.

Puolesssa vuodessa olisi voitu tietenkin kehitellä aivan muuta kuin nyt. Esimerkiksi hyökätä kunnolla Ranskasta.

Tietenkin MR-sopimus ja Puolan nopea romahdus yllättivät kaikki, myös NL:n, joka ei ollut ehtiä mukaan.
Eniten yllättyi Puola, jolla oli aikeena marssia Berliiniin.

On hienoa, edttä brittikaunaiset ovat nyt jo tietoisia siitä, että tuolloiset tarkkailijat olivat väärässä. Ohan vasta kulunut tuskin 80 vuotta.

Olin jo huolissani, kun brittikaunaiset valehtelijat ovat olleet hiljaa viikkoja.
Taitaa kaikki aika mennä Stalinin kehumiseen?

Hassuja-olivat kirjoitti:

mm. Ranskan ja Englannin yleisesikunnat sekä puolueettomat USA ja Ruotsi. Ei Suomessakaan Puolan nopeaan tappioon uskottu.

Puolesssa vuodessa olisi voitu tietenkin kehitellä aivan muuta kuin nyt. Esimerkiksi hyökätä kunnolla Ranskasta.

Tietenkin MR-sopimus ja Puolan nopea romahdus yllättivät kaikki, myös NL:n, joka ei ollut ehtiä mukaan.
Eniten yllättyi Puola, jolla oli aikeena marssia Berliiniin.

On hienoa, edttä brittikaunaiset ovat nyt jo tietoisia siitä, että tuolloiset tarkkailijat olivat väärässä. Ohan vasta kulunut tuskin 80 vuotta.

Olin jo huolissani, kun brittikaunaiset valehtelijat ovat olleet hiljaa viikkoja.
Taitaa kaikki aika mennä Stalinin kehumiseen?

Lue lisää

----Puolesssa vuodessa olisi voitu tietenkin kehitellä aivan muuta kuin nyt. Esimerkiksi hyökätä kunnolla Ranskasta.----

Aikaa oli oli 8 kk eli yli tuo puoli vuotta, mitä kehiteltiin ja hyökättiinkö Ranskasta mitenkään ?

-----Tietenkin MR-sopimus ja Puolan nopea romahdus yllättivät kaikki,---

Tuskin yllätti kaikkia, tuo on sodan jälkeen keksitty selittelyl.

----Eniten yllättyi Puola, jolla oli aikeena marssia Berliiniin----

Lisää keksittyjä satuja, joille ei löydy mitään perusteluja. Ihan soopaa.

Kun Puola oli tuhottu ja Saksan armeijan iskukykyisempikin puolisko vapautui lännessä käytettäväksi, hyökkääminen oli myöhäistä. Jos Puola olisi jatkanut taistelua talven yli, tilanne olisi voinut olla toinen. Mutta sotahan on täynnä yllätyksiä. Suomen piti puolestaan kukistua parissa viikossa, mutta se kesti talven yli.

Kaikkiaan lienee selvää, että länsivaltojen olisi pitänyt puuttua Hitlerin toimiin jo 3 - 5 vuotta aikaisemmin, asevelvollisuuden julistuksen tai Reininmaan miehityksen aikaan, mutta demokratiat eivät näytä kykenevän vastatoimiin ennen kuin vihollinen on omassa kurkussa kiinni. Näinhän asiat ovat menneet aivan viime vuosinakin, kun Venäjä parantelee asemiaan.

"Aikaa oli oli 8 kk eli yli tuo puoli vuotta, mitä kehiteltiin..."

Pääosin Gamelinin suurstrategia Puolan luhistumisen jälkeen painotti liittoutuneiden valmistautumista suurhyökkäykseen vuonna 1941. Sitä ennen liittoutuneet pyrkisivät pienillä operaatioilla ja saarrostuksella Saksan voimien heikentämiseen.

"...hyökättiinkö Ranskasta mitenkään ?"

Siis rajoitettua tunnusteluluonteista offensiivia lukuunottamatta? NL:n isku Puolaan käytännössä lopetti viimeiset haaveet puolalaisten vastarinnan pitkittymisestä ja Gamelin hautasi idean avustusoffensiivista.

"Lisää keksittyjä satuja, joille ei löydy mitään perusteluja. Ihan soopaa. "

Jep, pääosin Saksan PR-toimistosta, joka yritti kääntää Puolan armeijan läntista puolustussuunnitelmaa "ilkeäksi" offensiiviksi Saksaa vastaan ;)

älä-syötä-satuja kirjoitti:

----Puolesssa vuodessa olisi voitu tietenkin kehitellä aivan muuta kuin nyt. Esimerkiksi hyökätä kunnolla Ranskasta.----

Aikaa oli oli 8 kk eli yli tuo puoli vuotta, mitä kehiteltiin ja hyökättiinkö Ranskasta mitenkään ?

-----Tietenkin MR-sopimus ja Puolan nopea romahdus yllättivät kaikki,---

Tuskin yllätti kaikkia, tuo on sodan jälkeen keksitty selittelyl.

----Eniten yllättyi Puola, jolla oli aikeena marssia Berliiniin----

Lisää keksittyjä satuja, joille ei löydy mitään perusteluja. Ihan soopaa.

Lue lisää

"Aikaa oli oli 8 kk eli yli tuo puoli vuotta, mitä kehiteltiin ja hyökättiinkö Ranskasta mitenkään ?"

Puola kukistui siis kolmessa viikossa.

"Tuskin yllätti kaikkia, tuo on sodan jälkeen keksitty selittelyl."

Yllätti SILLOIN kaikki muut paitsi palstan stallarit 80 vuotta jälkikäteen.. Esiemrkiksi Suoemssa oltiin varmoja, että Saksa löisi päänsä Seinään.

"Lisää keksittyjä satuja, joille ei löydy mitään perusteluja. Ihan soopaa."

Puolan sotilasjohto uskoi torjuvansa hyökkäyksen ja marssivansa sitten Berliiniin.

Stallarit eivät tunne historiaa.

"Puolan sotilasjohto uskoi torjuvansa hyökkäyksen ja marssivansa sitten Berliiniin."

Puolan sotilasjohto uskoi läntisen puolustussuunnitelman mukaisesti vetäytyvänsä järjestelmällisesti peräkkäisille puolustuslinjoille, luottaen suuremmassa mittakaavassa Ranskan käynnistämän avustushyökkäyksen hajottavan Saksan voimia ja helpottavan maan tilannetta. Kaikki toiveet "Berliiniin marssimisesta" olisivat liittolaisista riippuvia pitkän linjan tavoitteita ja periaatteessa ne tulivat toteen; NL:n riveissä palvelevat puolalaiset todella olivat mukana Berliinin valloituksessa -45.

"Tässä oli erinomaisen hyvää analyysia."

Suunnilleen yhtä hyvää kuin muidenkin palstratrollien aloitukset ;)

"Tätä käsitystä myös tukee MeAgain toteamus Ranskan mahdollisuuksista hyökkäykseen Saksaan: "Pääosin Gamelinin suurstrategia Puolan luhistumisen jälkeen.... "

Sinä taisit kokonaan missata kohdan "Puolan luhistumisen jälkeen". Mikään Churchillin, joka ei edes tullut pääministeriksi kuin vasta toukokuussa -40, oivallus ei ohjannut Gamelinin strategista konseptia Puolan auttamisesta ;)

"Brittien tiedossa siis oli 1939 ennen sodanjulistustaan, että Puola ei tulisi kestämään riittävän kauan, jotta länsivallat (edes Ranska) voisivat sitä auttaa."

Eli britit olivat aikakoneellaan käyneet selvittämässä tulevat tapahtumat tehdäkseen päätöksensä? Sinulla taitaa olla kausaliteetti hieman sekaisin ;)

"Kummallakaan em länsivalloista ei ollut mahdollisuutta suurhyökkäykseen Saksaan ennen kuin 1941."

No, siinä tapauksessa ylipäällikkönä ollut Gamelin näyttää olleen pahasti tietämätön asiasta, koska oli suunnitteli avustushyökkäyksen ajankohdaksi syyskuun 20. päivän ;)

"Miksi siis Iso-Britannian (IB) sodanjulistus Saksalle 3.9.-39? Syy on poliittinen."

No, tavallaan. Yhteistyösopimus Puolan kanssa edellytti molemminpuolista sotilaallista apua yhden osapuolen joutuessa hyökkäyksen kohteeksi.

"IB:llä ei itsellään ollut valmiutta suursodankäyntiin 1939 eikä sitä ollut Ranskallakaan."

Jos suursodankäynnillä tarkoitetaan hyökkäystä kutakuinkin yhtä vahvaa vihollista vastaan, niin myöskään Saksalla ei ollut vielä sellaista. Hitler tarvitsi NL:n tukea ihan käytännön sotilaallisista syistä nopeuttamaan Puolan kukistumista.

"Ranskan sotilasdoktriini oli ennen toistamaailmansotaa puolustuspainotteinen, jossa turvauduttiin Maginot-linjaan. Sitä ei käännetä nopeasti hyökkäyssuunnitelmiksi."

No, oikeastaan se kääntyminen tapahtui melko nopeasti. Gamelin lähti liikkeelle melko konservatiivisista suunnitelmista Puolan tukemiseksi, muuttaen sen sittemmin suhteellisen passiiviseksi puolustussuunnitelmaksi Saksan hyökkäystä vastaan ja päätyi lopulta uhkarohkeaan ja katastrofaalisesti epäonnistuneeseen yritykseen haastaa saksalaisten panssarijoukot liikkuvalla puolustuksella ei pelkästään Belgian vaan myös Hollannin maaperällä ;)

"Mutta poliittiset virheet IB:n ulkopolitiikassa oli tehty jo ennen syyskuuta 1939."

Osapuilleen pitää paikkaansa, mutta 1930-luvun säästöhallituksilla oli ollut paljon enemmän huolia Britannian oman vanhan imperiumin kasassa pitämisessä edellisen sodan jäljiltä ja hyvin vähän kiinnostusta lähteä pykäämään uudestaan kallista sotakonetta taistelemaan taisteluita, joista ei viime kädessä koituisi imperiumille etua.

"Hitler oli päästetty liian helposti valloituspolitiikkansa toteuttamiseen Itävallan ja Tsekkoslovakian tapauksissa."

Voisi sanoa kiven vierähtäneen siinä tapauksessa jo aiemmin. Länsiliittoutuneiden epäonnistuminen heidän yrittäessään neuvotella Hitler mukaan aserajoitussopimuksiin 1930-luvun puolivälissä ja Saksan hillitön asevarustelu siitä lähtien, käytännössä takasivat ainoastaan verenvuodatukseen pohjautuvan ratkaisun.

MeAgaln kirjoitti:

"Tässä oli erinomaisen hyvää analyysia."

Suunnilleen yhtä hyvää kuin muidenkin palstratrollien aloitukset ;)

"Tätä käsitystä myös tukee MeAgain toteamus Ranskan mahdollisuuksista hyökkäykseen Saksaan: "Pääosin Gamelinin suurstrategia Puolan luhistumisen jälkeen.... "

Sinä taisit kokonaan missata kohdan "Puolan luhistumisen jälkeen". Mikään Churchillin, joka ei edes tullut pääministeriksi kuin vasta toukokuussa -40, oivallus ei ohjannut Gamelinin strategista konseptia Puolan auttamisesta ;)

"Brittien tiedossa siis oli 1939 ennen sodanjulistustaan, että Puola ei tulisi kestämään riittävän kauan, jotta länsivallat (edes Ranska) voisivat sitä auttaa."

Eli britit olivat aikakoneellaan käyneet selvittämässä tulevat tapahtumat tehdäkseen päätöksensä? Sinulla taitaa olla kausaliteetti hieman sekaisin ;)

"Kummallakaan em länsivalloista ei ollut mahdollisuutta suurhyökkäykseen Saksaan ennen kuin 1941."

No, siinä tapauksessa ylipäällikkönä ollut Gamelin näyttää olleen pahasti tietämätön asiasta, koska oli suunnitteli avustushyökkäyksen ajankohdaksi syyskuun 20. päivän ;)

"Miksi siis Iso-Britannian (IB) sodanjulistus Saksalle 3.9.-39? Syy on poliittinen."

No, tavallaan. Yhteistyösopimus Puolan kanssa edellytti molemminpuolista sotilaallista apua yhden osapuolen joutuessa hyökkäyksen kohteeksi.

"IB:llä ei itsellään ollut valmiutta suursodankäyntiin 1939 eikä sitä ollut Ranskallakaan."

Jos suursodankäynnillä tarkoitetaan hyökkäystä kutakuinkin yhtä vahvaa vihollista vastaan, niin myöskään Saksalla ei ollut vielä sellaista. Hitler tarvitsi NL:n tukea ihan käytännön sotilaallisista syistä nopeuttamaan Puolan kukistumista.

"Ranskan sotilasdoktriini oli ennen toistamaailmansotaa puolustuspainotteinen, jossa turvauduttiin Maginot-linjaan. Sitä ei käännetä nopeasti hyökkäyssuunnitelmiksi."

No, oikeastaan se kääntyminen tapahtui melko nopeasti. Gamelin lähti liikkeelle melko konservatiivisista suunnitelmista Puolan tukemiseksi, muuttaen sen sittemmin suhteellisen passiiviseksi puolustussuunnitelmaksi Saksan hyökkäystä vastaan ja päätyi lopulta uhkarohkeaan ja katastrofaalisesti epäonnistuneeseen yritykseen haastaa saksalaisten panssarijoukot liikkuvalla puolustuksella ei pelkästään Belgian vaan myös Hollannin maaperällä ;)

"Mutta poliittiset virheet IB:n ulkopolitiikassa oli tehty jo ennen syyskuuta 1939."

Osapuilleen pitää paikkaansa, mutta 1930-luvun säästöhallituksilla oli ollut paljon enemmän huolia Britannian oman vanhan imperiumin kasassa pitämisessä edellisen sodan jäljiltä ja hyvin vähän kiinnostusta lähteä pykäämään uudestaan kallista sotakonetta taistelemaan taisteluita, joista ei viime kädessä koituisi imperiumille etua.

"Hitler oli päästetty liian helposti valloituspolitiikkansa toteuttamiseen Itävallan ja Tsekkoslovakian tapauksissa."

Voisi sanoa kiven vierähtäneen siinä tapauksessa jo aiemmin. Länsiliittoutuneiden epäonnistuminen heidän yrittäessään neuvotella Hitler mukaan aserajoitussopimuksiin 1930-luvun puolivälissä ja Saksan hillitön asevarustelu siitä lähtien, käytännössä takasivat ainoastaan verenvuodatukseen pohjautuvan ratkaisun.

Lue lisää

-----Länsiliittoutuneiden epäonnistuminen heidän yrittäessään neuvotella Hitler mukaan aserajoitussopimuksiin 1930-luvun puolivälissä ----

Mitä soopaa, juuri 1930-luvun puolivälissä eli 1935 Britannia käytännössä vapautti Saksan merivoimia koskevista rajoituksista surullisen kuuluisalla Laivastosopimuksella. Ei tähän tosiasiaan sovi huonostikaan tuo sinun väitteesi.

MeAgaln kirjoitti:

"Tässä oli erinomaisen hyvää analyysia."

Suunnilleen yhtä hyvää kuin muidenkin palstratrollien aloitukset ;)

"Tätä käsitystä myös tukee MeAgain toteamus Ranskan mahdollisuuksista hyökkäykseen Saksaan: "Pääosin Gamelinin suurstrategia Puolan luhistumisen jälkeen.... "

Sinä taisit kokonaan missata kohdan "Puolan luhistumisen jälkeen". Mikään Churchillin, joka ei edes tullut pääministeriksi kuin vasta toukokuussa -40, oivallus ei ohjannut Gamelinin strategista konseptia Puolan auttamisesta ;)

"Brittien tiedossa siis oli 1939 ennen sodanjulistustaan, että Puola ei tulisi kestämään riittävän kauan, jotta länsivallat (edes Ranska) voisivat sitä auttaa."

Eli britit olivat aikakoneellaan käyneet selvittämässä tulevat tapahtumat tehdäkseen päätöksensä? Sinulla taitaa olla kausaliteetti hieman sekaisin ;)

"Kummallakaan em länsivalloista ei ollut mahdollisuutta suurhyökkäykseen Saksaan ennen kuin 1941."

No, siinä tapauksessa ylipäällikkönä ollut Gamelin näyttää olleen pahasti tietämätön asiasta, koska oli suunnitteli avustushyökkäyksen ajankohdaksi syyskuun 20. päivän ;)

"Miksi siis Iso-Britannian (IB) sodanjulistus Saksalle 3.9.-39? Syy on poliittinen."

No, tavallaan. Yhteistyösopimus Puolan kanssa edellytti molemminpuolista sotilaallista apua yhden osapuolen joutuessa hyökkäyksen kohteeksi.

"IB:llä ei itsellään ollut valmiutta suursodankäyntiin 1939 eikä sitä ollut Ranskallakaan."

Jos suursodankäynnillä tarkoitetaan hyökkäystä kutakuinkin yhtä vahvaa vihollista vastaan, niin myöskään Saksalla ei ollut vielä sellaista. Hitler tarvitsi NL:n tukea ihan käytännön sotilaallisista syistä nopeuttamaan Puolan kukistumista.

"Ranskan sotilasdoktriini oli ennen toistamaailmansotaa puolustuspainotteinen, jossa turvauduttiin Maginot-linjaan. Sitä ei käännetä nopeasti hyökkäyssuunnitelmiksi."

No, oikeastaan se kääntyminen tapahtui melko nopeasti. Gamelin lähti liikkeelle melko konservatiivisista suunnitelmista Puolan tukemiseksi, muuttaen sen sittemmin suhteellisen passiiviseksi puolustussuunnitelmaksi Saksan hyökkäystä vastaan ja päätyi lopulta uhkarohkeaan ja katastrofaalisesti epäonnistuneeseen yritykseen haastaa saksalaisten panssarijoukot liikkuvalla puolustuksella ei pelkästään Belgian vaan myös Hollannin maaperällä ;)

"Mutta poliittiset virheet IB:n ulkopolitiikassa oli tehty jo ennen syyskuuta 1939."

Osapuilleen pitää paikkaansa, mutta 1930-luvun säästöhallituksilla oli ollut paljon enemmän huolia Britannian oman vanhan imperiumin kasassa pitämisessä edellisen sodan jäljiltä ja hyvin vähän kiinnostusta lähteä pykäämään uudestaan kallista sotakonetta taistelemaan taisteluita, joista ei viime kädessä koituisi imperiumille etua.

"Hitler oli päästetty liian helposti valloituspolitiikkansa toteuttamiseen Itävallan ja Tsekkoslovakian tapauksissa."

Voisi sanoa kiven vierähtäneen siinä tapauksessa jo aiemmin. Länsiliittoutuneiden epäonnistuminen heidän yrittäessään neuvotella Hitler mukaan aserajoitussopimuksiin 1930-luvun puolivälissä ja Saksan hillitön asevarustelu siitä lähtien, käytännössä takasivat ainoastaan verenvuodatukseen pohjautuvan ratkaisun.

Lue lisää

Niin MeAgain kirjoitti tapansa mukaan taas täyttä potaskaa.

Erityisesti tämä kohta on täysin väärää tietoa: "Jos suursodankäynnillä tarkoitetaan hyökkäystä kutakuinkin yhtä vahvaa vihollista vastaan, niin myöskään Saksalla ei ollut vielä sellaista. Hitler tarvitsi NL:n tukea ihan käytännön sotilaallisista syistä nopeuttamaan Puolan kukistumista."

Hitler halusi hyökätä Ranskaan jo marraskuussa 1939! Sää olosuhteet eivät kuitenkaan mahdollistaneet syksyllä -39 sotatoimiin ryhtymistä Ranskaa vastaan. Se oli toisaalta Saksan onni, koska siinä vaiheessa hyökkäyssuunnitelmat nojasivat vahvasti vanhaan Schlieffen-suunnitelmaan, jossa hyökkäyksen painopiste olisi ollut oikealla sivustalla. Vasta helmikuussa 1940 Hitler kuuli von Mansteinin suunnitelmasta, jolla yllätyshyökkäys sittemmin toteutettiin.

"Mitä soopaa, juuri 1930-luvun puolivälissä eli 1935 Britannia käytännössä vapautti Saksan merivoimia koskevista rajoituksista surullisen kuuluisalla Laivastosopimuksella."

Öh, siis tarkoitat niitä Versaillesin asettamia rajoitteita, joista Saksa oli jo julkisesti irtautunut aikaisemmin samana vuonna kaikkien puolustushaarojensa osalta ja mihin rikkomukseen yksikään sopimuksen jäsen ei ollut vastannut uudella Reininmaan miehityksellä, vaikka sellainen toimi oli rangaistukseksi säädetty? Vähän myöhäistä antaa Saksalle "vapautusta" siinä asiassa ;)

"Niin MeAgain kirjoitti tapansa mukaan taas täyttä potaskaa."

Eli jos et pysty vääristämään kirjoittamaani sopimaan siihen, mitä haluaisit sen olevan, niin menköön ;)

"Hitler halusi hyökätä Ranskaan jo marraskuussa 1939!"

Varmasti ja Gamelin olisi halunnut iskeä Saksaan jo syyskuussa -39 ;)

"Sää olosuhteet eivät kuitenkaan mahdollistaneet syksyllä -39 sotatoimiin ryhtymistä Ranskaa vastaan."

Eivätkä myöskään organisaatiolliset tekijät, koska esimerkiksi panssarijoukot järjestettiin Puolan valloituksen jälkeen kokonaan uudestaan.

MeAgaln kirjoitti:

"Mitä soopaa, juuri 1930-luvun puolivälissä eli 1935 Britannia käytännössä vapautti Saksan merivoimia koskevista rajoituksista surullisen kuuluisalla Laivastosopimuksella."

Öh, siis tarkoitat niitä Versaillesin asettamia rajoitteita, joista Saksa oli jo julkisesti irtautunut aikaisemmin samana vuonna kaikkien puolustushaarojensa osalta ja mihin rikkomukseen yksikään sopimuksen jäsen ei ollut vastannut uudella Reininmaan miehityksellä, vaikka sellainen toimi oli rangaistukseksi säädetty? Vähän myöhäistä antaa Saksalle "vapautusta" siinä asiassa ;)

"Niin MeAgain kirjoitti tapansa mukaan taas täyttä potaskaa."

Eli jos et pysty vääristämään kirjoittamaani sopimaan siihen, mitä haluaisit sen olevan, niin menköön ;)

"Hitler halusi hyökätä Ranskaan jo marraskuussa 1939!"

Varmasti ja Gamelin olisi halunnut iskeä Saksaan jo syyskuussa -39 ;)

"Sää olosuhteet eivät kuitenkaan mahdollistaneet syksyllä -39 sotatoimiin ryhtymistä Ranskaa vastaan."

Eivätkä myöskään organisaatiolliset tekijät, koska esimerkiksi panssarijoukot järjestettiin Puolan valloituksen jälkeen kokonaan uudestaan.

Lue lisää

Mainiosti jätit kommentoimatta: "Jos suursodankäynnillä tarkoitetaan hyökkäystä kutakuinkin yhtä vahvaa vihollista vastaan, niin myöskään Saksalla ei ollut vielä sellaista. Hitler tarvitsi NL:n tukea ihan käytännön sotilaallisista syistä nopeuttamaan Puolan kukistumista."

Saksalla oli syksyllä 1939 kyky suursodankäyntiin. Sen sijaan Ranskalla ei ollut, eikä myöskään Iso-Britannialla, jos puhutaan muusta kuin merisodankäynnistä.

Muutoinkin aiempi tekstisi oli niin täynnä asiavirheitä, ettei niitä edes viitsi korjata.

MeAgaln kirjoitti:

"Mitä soopaa, juuri 1930-luvun puolivälissä eli 1935 Britannia käytännössä vapautti Saksan merivoimia koskevista rajoituksista surullisen kuuluisalla Laivastosopimuksella."

Öh, siis tarkoitat niitä Versaillesin asettamia rajoitteita, joista Saksa oli jo julkisesti irtautunut aikaisemmin samana vuonna kaikkien puolustushaarojensa osalta ja mihin rikkomukseen yksikään sopimuksen jäsen ei ollut vastannut uudella Reininmaan miehityksellä, vaikka sellainen toimi oli rangaistukseksi säädetty? Vähän myöhäistä antaa Saksalle "vapautusta" siinä asiassa ;)

"Niin MeAgain kirjoitti tapansa mukaan taas täyttä potaskaa."

Eli jos et pysty vääristämään kirjoittamaani sopimaan siihen, mitä haluaisit sen olevan, niin menköön ;)

"Hitler halusi hyökätä Ranskaan jo marraskuussa 1939!"

Varmasti ja Gamelin olisi halunnut iskeä Saksaan jo syyskuussa -39 ;)

"Sää olosuhteet eivät kuitenkaan mahdollistaneet syksyllä -39 sotatoimiin ryhtymistä Ranskaa vastaan."

Eivätkä myöskään organisaatiolliset tekijät, koska esimerkiksi panssarijoukot järjestettiin Puolan valloituksen jälkeen kokonaan uudestaan.

Lue lisää

"Varmasti ja Gamelin olisi halunnut iskeä Saksaan jo syyskuussa -39"

No, aivan varmasti Gamelin ei halunnut hyökätä Saksaan 1939, koska Ranskan sotilasstrategia perustui puolustukseen Maginot-linjoineen.

Juutalaiset tahtoivat niin vain sen takia, kun brittien Nordean johtajan tyttären oli kaapanneet Alienit. Ne olivat tulleet Neptunuksen kolmannen kuun takaa. Välttivät tutkan. JA NE ALIENIT vaativat lunnaina tuota sodanjulistusta. Etkö hassu marionetti tuota tiennyt edes?

Brittivihaaja: "Siis oliko puuttuva kyky jotenkin tämän sopimuksen ansiota vai mitä haluat höpöttää."

Olet liian typerä ymmärtämään, että sopimuksella ei ollut merkitystä 2.MS:n syttymiseen, eikä Saksan merivoimien taistelukykyyn. Se ei sopimuksen jälkeen ehtinyt juuri nousta kuin sukellusveneiden osalta ja niitä oli aivan liian vähän muuhun kuin pelotteeksi.

" Ei muuten ollut vaan johtui ihan siitä, että Saksa ei kyennyt nopeampaan merivoimien rakentamiseen."

Niinpä niin. Sopimuksella ei siis ollut merkitystä. Saksa oli mitätöinyt rajoitukset jo ennen sopimusta.

"Tosin tuokin väitteesi on täyttä soopaa, kyllä Saksalla oli melkoiset merivoimat ja rumaa jälkeä syntyi paljonkin."

Tottahan tuo. Rumaa jälkeä syntyi erityisesti Norjan retkellä. Saksan merivoimat kärsi niin raskaat tappiot, että se kykeni jatkossa lähinnä vain lähettämään yksittäisiä aluksia valtamerille.

#¤Sopimuksen "ansiota" oli se, että Saksalla oli sodan alettua jo pitkälle kehitetty sukellusvenease ja siitä seuranneet miljoonien tonnien upotukset ja tuhansien merimiesten henki. Siitäkö Britanniaa pitäisi vieläkin vuolaasti kiitellä ?#

Sukellusveneitä rakennettiin merkittävästi vasta sodan alettua, mutta nekin tuhottiin kesään -43 mennessä. Niillä ei ollut merkitystä sotaa ratkaistaessa.

Vain brittivihaajat pitävät laivastosopimusta merkittävänä.

Valehtelet-taas kirjoitti:

Brittivihaaja: "Siis oliko puuttuva kyky jotenkin tämän sopimuksen ansiota vai mitä haluat höpöttää."

Olet liian typerä ymmärtämään, että sopimuksella ei ollut merkitystä 2.MS:n syttymiseen, eikä Saksan merivoimien taistelukykyyn. Se ei sopimuksen jälkeen ehtinyt juuri nousta kuin sukellusveneiden osalta ja niitä oli aivan liian vähän muuhun kuin pelotteeksi.

" Ei muuten ollut vaan johtui ihan siitä, että Saksa ei kyennyt nopeampaan merivoimien rakentamiseen."

Niinpä niin. Sopimuksella ei siis ollut merkitystä. Saksa oli mitätöinyt rajoitukset jo ennen sopimusta.

"Tosin tuokin väitteesi on täyttä soopaa, kyllä Saksalla oli melkoiset merivoimat ja rumaa jälkeä syntyi paljonkin."

Tottahan tuo. Rumaa jälkeä syntyi erityisesti Norjan retkellä. Saksan merivoimat kärsi niin raskaat tappiot, että se kykeni jatkossa lähinnä vain lähettämään yksittäisiä aluksia valtamerille.

#¤Sopimuksen "ansiota" oli se, että Saksalla oli sodan alettua jo pitkälle kehitetty sukellusvenease ja siitä seuranneet miljoonien tonnien upotukset ja tuhansien merimiesten henki. Siitäkö Britanniaa pitäisi vieläkin vuolaasti kiitellä ?#

Sukellusveneitä rakennettiin merkittävästi vasta sodan alettua, mutta nekin tuhottiin kesään -43 mennessä. Niillä ei ollut merkitystä sotaa ratkaistaessa.

Vain brittivihaajat pitävät laivastosopimusta merkittävänä.

Lue lisää

----Olet liian typerä ymmärtämään, että sopimuksella ei ollut merkitystä 2.MS:n syttymiseen---

Mitähän ukko taas hourii. Ensin kirjailee Saksan olemattomasta meritaistelukyvystä mutta kun se fuula kumotaan niin alkaakin hourimaan sodan syttymisestä. Huoh mikä koltiainen, aina yrittää sekottaa keskustelut puhumalla paskaa ja ihan muuta kuin sitä mistä on ollut puhe ja kyse.

Valehtelet-taas kirjoitti:

Brittivihaaja: "Siis oliko puuttuva kyky jotenkin tämän sopimuksen ansiota vai mitä haluat höpöttää."

Olet liian typerä ymmärtämään, että sopimuksella ei ollut merkitystä 2.MS:n syttymiseen, eikä Saksan merivoimien taistelukykyyn. Se ei sopimuksen jälkeen ehtinyt juuri nousta kuin sukellusveneiden osalta ja niitä oli aivan liian vähän muuhun kuin pelotteeksi.

" Ei muuten ollut vaan johtui ihan siitä, että Saksa ei kyennyt nopeampaan merivoimien rakentamiseen."

Niinpä niin. Sopimuksella ei siis ollut merkitystä. Saksa oli mitätöinyt rajoitukset jo ennen sopimusta.

"Tosin tuokin väitteesi on täyttä soopaa, kyllä Saksalla oli melkoiset merivoimat ja rumaa jälkeä syntyi paljonkin."

Tottahan tuo. Rumaa jälkeä syntyi erityisesti Norjan retkellä. Saksan merivoimat kärsi niin raskaat tappiot, että se kykeni jatkossa lähinnä vain lähettämään yksittäisiä aluksia valtamerille.

#¤Sopimuksen "ansiota" oli se, että Saksalla oli sodan alettua jo pitkälle kehitetty sukellusvenease ja siitä seuranneet miljoonien tonnien upotukset ja tuhansien merimiesten henki. Siitäkö Britanniaa pitäisi vieläkin vuolaasti kiitellä ?#

Sukellusveneitä rakennettiin merkittävästi vasta sodan alettua, mutta nekin tuhottiin kesään -43 mennessä. Niillä ei ollut merkitystä sotaa ratkaistaessa.

Vain brittivihaajat pitävät laivastosopimusta merkittävänä.

Lue lisää

----Se ei sopimuksen jälkeen ehtinyt juuri nousta kuin sukellusveneiden osalta ja niitä oli aivan liian vähän muuhun kuin pelotteeksi.---

Vääristelyn ja valehtelun mestari taas suoltanut. Meinaatko, että satojen tuhansien tonnien kuukausiupotukset ja miljoonien tonnien kokonaisupotussaldo olikin vain pelote. Oikeat historioitsijat sekä Britannian ja USAn sodanjohto olivat ihan eri mieltä, mutta eivät kai ymmärtäneet niin paljon kuin sinä ymmärrät.

Valehtelet-taas kirjoitti:

Brittivihaaja: "Siis oliko puuttuva kyky jotenkin tämän sopimuksen ansiota vai mitä haluat höpöttää."

Olet liian typerä ymmärtämään, että sopimuksella ei ollut merkitystä 2.MS:n syttymiseen, eikä Saksan merivoimien taistelukykyyn. Se ei sopimuksen jälkeen ehtinyt juuri nousta kuin sukellusveneiden osalta ja niitä oli aivan liian vähän muuhun kuin pelotteeksi.

" Ei muuten ollut vaan johtui ihan siitä, että Saksa ei kyennyt nopeampaan merivoimien rakentamiseen."

Niinpä niin. Sopimuksella ei siis ollut merkitystä. Saksa oli mitätöinyt rajoitukset jo ennen sopimusta.

"Tosin tuokin väitteesi on täyttä soopaa, kyllä Saksalla oli melkoiset merivoimat ja rumaa jälkeä syntyi paljonkin."

Tottahan tuo. Rumaa jälkeä syntyi erityisesti Norjan retkellä. Saksan merivoimat kärsi niin raskaat tappiot, että se kykeni jatkossa lähinnä vain lähettämään yksittäisiä aluksia valtamerille.

#¤Sopimuksen "ansiota" oli se, että Saksalla oli sodan alettua jo pitkälle kehitetty sukellusvenease ja siitä seuranneet miljoonien tonnien upotukset ja tuhansien merimiesten henki. Siitäkö Britanniaa pitäisi vieläkin vuolaasti kiitellä ?#

Sukellusveneitä rakennettiin merkittävästi vasta sodan alettua, mutta nekin tuhottiin kesään -43 mennessä. Niillä ei ollut merkitystä sotaa ratkaistaessa.

Vain brittivihaajat pitävät laivastosopimusta merkittävänä.

Lue lisää

------Rumaa jälkeä syntyi erityisesti Norjan retkellä. Saksan merivoimat kärsi niin raskaat tappiot, että se kykeni jatkossa lähinnä vain lähettämään yksittäisiä aluksia valtamerille.----

Niin kärsivät mutta lähellä oli brittikin kärsiä murskatappiot. Britin pelasti vain koska Saksan torpedot eivät toimineet, menivät minne sattuivat. Jos olisivat toimineet olisi britti menettänyt kymmeniä laivoja miehistöineen.

---------#¤Sopimuksen "ansiota" oli se, että Saksalla oli sodan alettua jo pitkälle kehitetty sukellusvenease ja siitä seuranneet miljoonien tonnien upotukset ja tuhansien merimiesten henki. Siitäkö Britanniaa pitäisi vieläkin vuolaasti kiitellä ?#

Sukellusveneitä rakennettiin merkittävästi vasta sodan alettua, mutta nekin tuhottiin kesään -43 mennessä. Niillä ei ollut merkitystä sotaa ratkaistaessa.-------

Ennen sarjatuotantoa äytyy olla suunniteltu, testattu ja koekäytetty sukellusvenemalli aseineen. Mutta tätä et kai ymmärrä. Kuten myös luotu aselajin organisaatio sekä koulutusjärjestelmä. Laivostosopimuksen ansiosta Saksan voitti tässä vuosia kun kaikki oli sodan syttyessä valmista sarjatuotantoon. Valmisteluvaihe ennen sarjatuotantoa vei Saksaltakin useita vuosia ja siinä brittisohlo oli Saksan ansiokas myötäilija.

upotukset tehtiin rakennettiin pääasiassa 1939 jälkeen. Sillä ei kyetty estämään brittien kotisaarten meriliikennettä, eikä maihinnousujoukkojen kuljetuksia Afrikkaan ja Eurooppaan.
Satoja sukellusveneitä upotettiin ja tappiot olivat 28 000 koko 40 000:n vahvuudesta.

Valehtelet-taas kirjoitti:

Brittivihaaja: "Siis oliko puuttuva kyky jotenkin tämän sopimuksen ansiota vai mitä haluat höpöttää."

Olet liian typerä ymmärtämään, että sopimuksella ei ollut merkitystä 2.MS:n syttymiseen, eikä Saksan merivoimien taistelukykyyn. Se ei sopimuksen jälkeen ehtinyt juuri nousta kuin sukellusveneiden osalta ja niitä oli aivan liian vähän muuhun kuin pelotteeksi.

" Ei muuten ollut vaan johtui ihan siitä, että Saksa ei kyennyt nopeampaan merivoimien rakentamiseen."

Niinpä niin. Sopimuksella ei siis ollut merkitystä. Saksa oli mitätöinyt rajoitukset jo ennen sopimusta.

"Tosin tuokin väitteesi on täyttä soopaa, kyllä Saksalla oli melkoiset merivoimat ja rumaa jälkeä syntyi paljonkin."

Tottahan tuo. Rumaa jälkeä syntyi erityisesti Norjan retkellä. Saksan merivoimat kärsi niin raskaat tappiot, että se kykeni jatkossa lähinnä vain lähettämään yksittäisiä aluksia valtamerille.

#¤Sopimuksen "ansiota" oli se, että Saksalla oli sodan alettua jo pitkälle kehitetty sukellusvenease ja siitä seuranneet miljoonien tonnien upotukset ja tuhansien merimiesten henki. Siitäkö Britanniaa pitäisi vieläkin vuolaasti kiitellä ?#

Sukellusveneitä rakennettiin merkittävästi vasta sodan alettua, mutta nekin tuhottiin kesään -43 mennessä. Niillä ei ollut merkitystä sotaa ratkaistaessa.

Vain brittivihaajat pitävät laivastosopimusta merkittävänä.

Lue lisää

"Niillä ei ollut merkitystä sotaa ratkaistaessa"

Uskomaton tyhmyys taas. Niillä valtavilla sotamateriaalimäärillä mitä meni meren pohjaan OLI sinun meuhkaamisestasi huolimatta merkitystä paljonkin, varsinkin N-liitolle joka tarvitsi sotaansa runsain mitoin länsimateriaalia.

brittisohlo-tuki kirjoitti:

------Rumaa jälkeä syntyi erityisesti Norjan retkellä. Saksan merivoimat kärsi niin raskaat tappiot, että se kykeni jatkossa lähinnä vain lähettämään yksittäisiä aluksia valtamerille.----

Niin kärsivät mutta lähellä oli brittikin kärsiä murskatappiot. Britin pelasti vain koska Saksan torpedot eivät toimineet, menivät minne sattuivat. Jos olisivat toimineet olisi britti menettänyt kymmeniä laivoja miehistöineen.

---------#¤Sopimuksen "ansiota" oli se, että Saksalla oli sodan alettua jo pitkälle kehitetty sukellusvenease ja siitä seuranneet miljoonien tonnien upotukset ja tuhansien merimiesten henki. Siitäkö Britanniaa pitäisi vieläkin vuolaasti kiitellä ?#

Sukellusveneitä rakennettiin merkittävästi vasta sodan alettua, mutta nekin tuhottiin kesään -43 mennessä. Niillä ei ollut merkitystä sotaa ratkaistaessa.-------

Ennen sarjatuotantoa äytyy olla suunniteltu, testattu ja koekäytetty sukellusvenemalli aseineen. Mutta tätä et kai ymmärrä. Kuten myös luotu aselajin organisaatio sekä koulutusjärjestelmä. Laivostosopimuksen ansiosta Saksan voitti tässä vuosia kun kaikki oli sodan syttyessä valmista sarjatuotantoon. Valmisteluvaihe ennen sarjatuotantoa vei Saksaltakin useita vuosia ja siinä brittisohlo oli Saksan ansiokas myötäilija.

Lue lisää

"Ennen sarjatuotantoa äytyy olla suunniteltu, testattu ja koekäytetty sukellusvenemalli aseineen. Mutta tätä et kai ymmärrä. Kuten myös luotu aselajin organisaatio sekä koulutusjärjestelmä. Laivostosopimuksen ansiosta Saksan voitti tässä vuosia kun kaikki oli sodan syttyessä valmista sarjatuotantoon."

Saksalaiset yritykset olivat jo 30-luvun alussa valmistaneet sukellusveneitä Hollannissa, Suomessa ja Espanjassa. Saksan telakoilla oli 1935 seitsemän venettä valmiina osina.

" Valmisteluvaihe ennen sarjatuotantoa vei Saksaltakin useita vuosia ja siinä brittisohlo oli Saksan ansiokas myötäilija."

Sopimuksen merkitys oli vähäinen, sillä Hitler oli joka tapauksessa kumonnut rajoitukset jo ennen sitä. Kyse oli brittien lepyttelypolitikasta, joka jäi merkityksettömäksi. Sopimus syntyi nimenomaan siksi, ettei kumpikaan osapuoli halunnut ryhtyä keskinäiseen merisotaan.
Stallarit tulkitsevat asioita juuri nurinpäin.

Voi jumalauta että joku voi olla hölmö...

"Britannialla ei ollut mitään pakkoa tehdä 1935 tuota konnamaista laivastosopimusta..."

Eikä sillä ollut pakkoa tehdä ilmasopimustakaan ja se ei tehnytkään, koska Hitler ei suostunut siihen ;)

"Saksan armeija oli tuolloin täysin merkityksetön tekijä."

Britannian armeija oli vielä merkityksettömämpi ja se ei myöskään ollut Saksan maavoimat, joiden massiivista pommitushyökkäystä Lontooseen Britannian hallitus pelkäsi ;)

"Eikä Britannialla olisi ollut oikeuttakaan yksin antaa lievennyksiä Versaillesin rauhansopimukseen."

Hyvä, koska se ei tehnytkään. Ainoa maa joka teki oli Saksa itse irtautuessaan Versaillesin sopimuksesta ja edes yksi sopimusvaltioista ei reagoinut uudella miehityksellä, vaikka ne olivat sen määrittäneet rangaistukseksi. Versaillesin sopimus oli silloin efektiivisesti historiaa ;)

"Se oli yksi rankka rikos Britannian 1930-luvulla tekemien rikosten sarjassa."

Mikäli kysymyksessä oli "rikos" niin mitä sitoumusta se rikkoi?

MeAgaln kirjoitti:

"Britannialla ei ollut mitään pakkoa tehdä 1935 tuota konnamaista laivastosopimusta..."

Eikä sillä ollut pakkoa tehdä ilmasopimustakaan ja se ei tehnytkään, koska Hitler ei suostunut siihen ;)

"Saksan armeija oli tuolloin täysin merkityksetön tekijä."

Britannian armeija oli vielä merkityksettömämpi ja se ei myöskään ollut Saksan maavoimat, joiden massiivista pommitushyökkäystä Lontooseen Britannian hallitus pelkäsi ;)

"Eikä Britannialla olisi ollut oikeuttakaan yksin antaa lievennyksiä Versaillesin rauhansopimukseen."

Hyvä, koska se ei tehnytkään. Ainoa maa joka teki oli Saksa itse irtautuessaan Versaillesin sopimuksesta ja edes yksi sopimusvaltioista ei reagoinut uudella miehityksellä, vaikka ne olivat sen määrittäneet rangaistukseksi. Versaillesin sopimus oli silloin efektiivisesti historiaa ;)

"Se oli yksi rankka rikos Britannian 1930-luvulla tekemien rikosten sarjassa."

Mikäli kysymyksessä oli "rikos" niin mitä sitoumusta se rikkoi?

Lue lisää

-----Britannian armeija oli vielä merkityksettömämpi ja se ei myöskään ollut Saksan maavoimat, joiden massiivista pommitushyökkäystä Lontooseen Britannian hallitus pelkäsi -----

Ha haa, Saksan ympärillä oli muitakin sotilasmaita kuin Britannia eikä Saksalla ollut tuolloin minkäänlaisia pommitusilmavoimia, joiden "massiivista" hyökkäystä Britannian olisi tullut pelätä. Älä taas puhu täyttä pckaa ! Britannia ja Ranska eivät olleet ilman ilmavoimia, jokainen Saksan rottelo olisi ammuttu alas jo ennen Kanaalia eikä Saksa uhannut mitään maata millään pommitusiskulla ellei sen vaatimuksiin suostuta.

-------"Eikä Britannialla olisi ollut oikeuttakaan yksin antaa lievennyksiä Versaillesin rauhansopimukseen."
Hyvä, koska se ei tehnytkään.-----

Miksi valehtelet, Laivastosopimus oli yksiselitteisesti lievennys eli käytännössä Versaiilesin rauhansopimuksen Saksan laivastoa koskevan osan mitätöinti, ei enää lievennyskään.

------"Se oli yksi rankka rikos Britannian 1930-luvulla tekemien rikosten sarjassa."
Mikäli kysymyksessä oli "rikos" niin mitä sitoumusta se rikkoi?----

Sitoutumista voimassaolleeseen rauhansopimukseen.

Brittivihaaja: "Aivan niin ja Laivastosopimus tehtiin jo 1935 eli puhutaan eri asioista."

Kyllä molemmat koskivat Saksan laivastoa. Itse asiassa Laivastosopimus oli täysin voimassa siihen asti ja piti Saksan merivoimat alimittaisina britteihin verraten. Myöskään sukellusveneitä ei ollut sodan alkaessa riittävästi. Laivastosopimuksen tarkoitus oli estää Saksan varustautuminen Britannian veroiseksi merivallaksi ja siinä onnistuttiin.

"Raederin toteamuksilla ei ole mitään arvoa, arvoa on vain sillä mitä TODELLA tapahtui sodan aikana. "

Raeder totesi laivaston taistelukyvyttömyyden 3.9. 39. Brittivihaajan valeet evät sitä muuta miksikään.

"Taistelukyvyttömät merivoimat eivät upota vastapuolelta miljoonia tonneja kauppalaivastoa. "

Upotuksiin kykenevä suve-laivasto rakennettiin sodan aikana.

"Pintalaivat eivät pärjänneet Britannialle ja sitä sinä koetat toitottaa ainoana totuutena Atlantin taistelusta. Saksa sai kiittää Britanniaa sukellusveneistään."

Laivasto oli kokonaisuutena kyvytön haastamaan brittejä. Siksi Hitler halusi 1943 riisua raskaat alukset aseista. Raeder erosi. Saksa olisi rakentanut suvet ilman sopimustakin. Se oli sen aloittanut ja lisäksi rajoitukset oli kumottu jo aiemmin. Laivastosopimus tehtiin, koska kumpikaan ei halunnut uusia edellisen sodan tilannetta, eikä ylipäätään sotia keskenään.

"Britannialla ei ollut mitään pakkoa tehdä 1935 tuota konnamaista laivastosopimusta, Saksan armeija oli tuolloin täysin merkityksetön tekijä. Eikä Britannialla olisi ollut oikeuttakaan yksin antaa lievennyksiä Versaillesin rauhansopimukseen. Se oli yksi rankka rikos Britannian 1930-luvulla tekemien rikosten sarjassa."

Lykkäät pötyä. Sopimus oli osa brittien lepytyspolitiikkaa ja sellaisena hyvin järkevä. Saksa oli rikkonut Versailleisn sopimusta jo NL:n kanssa 1923 tehdystä Rapallon sopimuksesta alkaen.

Vain Britannia pyrki rauhoittamaan Saksan toimia. Hitler rikkoi tehdyt sopimukset, ei Britannia.


Hupaisa on tuo brittivihaajien into puolustella Saksaa ja NL:a ja mustamaalata länsimaita, jotka yrittivät puolustaa demokratiaa.

"Ha haa, Saksan ympärillä oli muitakin sotilasmaita..."

Ja mikä näistä sotilasmaista suoritti Reininmaan miehityksen vastauksena Saksan irtautumiselle Versaillesin sopimuksesta?

"...Britannia eikä Saksalla ollut tuolloin minkäänlaisia pommitusilmavoimia..."

Saksa oli itseasiassa juuri ottanut käyttöön uusia pommikoneita, kuten Do 17 ja Ju-86, puhumattakaan jo hyvän aikaa tuotannossa olleesta Ju-52 kuljetuskoneesta, jota myös käytettiin pommikoneena.

"...joiden "massiivista" hyökkäystä Britannian olisi tullut pelätä."

Ja sinä "tiedät" Saksan PR-koneiston toimittaneen täsmälleen paikkaansa pitäviä tuotantolukuja aseistuksestaan maailmalle ;)

"Britannia ja Ranska eivät olleet ilman ilmavoimia..."

Sellaisena kuin lentoteknologia oli 1930-luvun puolivälissä, uusimmat pommikoneet pystyivät kilpailemaan nopeudessa hävittäjien kanssa.

"Miksi valehtelet, Laivastosopimus oli yksiselitteisesti lievennys eli käytännössä Versaiilesin rauhansopimuksen Saksan laivastoa koskevan osan mitätöinti, ei enää lievennyskään."

Siis sen saman Versaillesin sopimuksen, jonka Saksa oli jo mitätöinyt julkisesti kuukausia aiemmin?

"Sitoutumista voimassaolleeseen rauhansopimukseen."

Kuinka moni maa oli sitoutunut sopimukseen miehittämällä Reininmaan uudestaan? Ei yksikään ja miksi olisivat, koska sopimus asetti ehtoja Saksalle eikä voittajavaltioille.

MeAgaln kirjoitti:

"Ha haa, Saksan ympärillä oli muitakin sotilasmaita..."

Ja mikä näistä sotilasmaista suoritti Reininmaan miehityksen vastauksena Saksan irtautumiselle Versaillesin sopimuksesta?

"...Britannia eikä Saksalla ollut tuolloin minkäänlaisia pommitusilmavoimia..."

Saksa oli itseasiassa juuri ottanut käyttöön uusia pommikoneita, kuten Do 17 ja Ju-86, puhumattakaan jo hyvän aikaa tuotannossa olleesta Ju-52 kuljetuskoneesta, jota myös käytettiin pommikoneena.

"...joiden "massiivista" hyökkäystä Britannian olisi tullut pelätä."

Ja sinä "tiedät" Saksan PR-koneiston toimittaneen täsmälleen paikkaansa pitäviä tuotantolukuja aseistuksestaan maailmalle ;)

"Britannia ja Ranska eivät olleet ilman ilmavoimia..."

Sellaisena kuin lentoteknologia oli 1930-luvun puolivälissä, uusimmat pommikoneet pystyivät kilpailemaan nopeudessa hävittäjien kanssa.

"Miksi valehtelet, Laivastosopimus oli yksiselitteisesti lievennys eli käytännössä Versaiilesin rauhansopimuksen Saksan laivastoa koskevan osan mitätöinti, ei enää lievennyskään."

Siis sen saman Versaillesin sopimuksen, jonka Saksa oli jo mitätöinyt julkisesti kuukausia aiemmin?

"Sitoutumista voimassaolleeseen rauhansopimukseen."

Kuinka moni maa oli sitoutunut sopimukseen miehittämällä Reininmaan uudestaan? Ei yksikään ja miksi olisivat, koska sopimus asetti ehtoja Saksalle eikä voittajavaltioille.

Lue lisää

----Saksa oli itseasiassa juuri ottanut käyttöön uusia pommikoneita, kuten Do 17 ja Ju-86, puhumattakaan jo hyvän aikaa tuotannossa olleesta Ju-52 kuljetuskoneesta, jota myös käytettiin pommikoneena.---

Niin ja montakohan sataaa noita hirmuja Saksalla tuolloin mahtoi olla ja miten vahvat hävittäjälaivueet olisi ollut lähettää pommarien suojaksi Lontoota tuhoamaan.

Kukaan muu kuin sinä ei ole esittänyt Britannian puolusteluksi pelkoa Lontoon tuhosta ellei se suostu sopimukseen. Keksi jokin edes pikkasen uskottavampi vale, jookos.

Valehtelet-taas kirjoitti:

Brittivihaaja: "Aivan niin ja Laivastosopimus tehtiin jo 1935 eli puhutaan eri asioista."

Kyllä molemmat koskivat Saksan laivastoa. Itse asiassa Laivastosopimus oli täysin voimassa siihen asti ja piti Saksan merivoimat alimittaisina britteihin verraten. Myöskään sukellusveneitä ei ollut sodan alkaessa riittävästi. Laivastosopimuksen tarkoitus oli estää Saksan varustautuminen Britannian veroiseksi merivallaksi ja siinä onnistuttiin.

"Raederin toteamuksilla ei ole mitään arvoa, arvoa on vain sillä mitä TODELLA tapahtui sodan aikana. "

Raeder totesi laivaston taistelukyvyttömyyden 3.9. 39. Brittivihaajan valeet evät sitä muuta miksikään.

"Taistelukyvyttömät merivoimat eivät upota vastapuolelta miljoonia tonneja kauppalaivastoa. "

Upotuksiin kykenevä suve-laivasto rakennettiin sodan aikana.

"Pintalaivat eivät pärjänneet Britannialle ja sitä sinä koetat toitottaa ainoana totuutena Atlantin taistelusta. Saksa sai kiittää Britanniaa sukellusveneistään."

Laivasto oli kokonaisuutena kyvytön haastamaan brittejä. Siksi Hitler halusi 1943 riisua raskaat alukset aseista. Raeder erosi. Saksa olisi rakentanut suvet ilman sopimustakin. Se oli sen aloittanut ja lisäksi rajoitukset oli kumottu jo aiemmin. Laivastosopimus tehtiin, koska kumpikaan ei halunnut uusia edellisen sodan tilannetta, eikä ylipäätään sotia keskenään.

"Britannialla ei ollut mitään pakkoa tehdä 1935 tuota konnamaista laivastosopimusta, Saksan armeija oli tuolloin täysin merkityksetön tekijä. Eikä Britannialla olisi ollut oikeuttakaan yksin antaa lievennyksiä Versaillesin rauhansopimukseen. Se oli yksi rankka rikos Britannian 1930-luvulla tekemien rikosten sarjassa."

Lykkäät pötyä. Sopimus oli osa brittien lepytyspolitiikkaa ja sellaisena hyvin järkevä. Saksa oli rikkonut Versailleisn sopimusta jo NL:n kanssa 1923 tehdystä Rapallon sopimuksesta alkaen.

Vain Britannia pyrki rauhoittamaan Saksan toimia. Hitler rikkoi tehdyt sopimukset, ei Britannia.


Hupaisa on tuo brittivihaajien into puolustella Saksaa ja NL:a ja mustamaalata länsimaita, jotka yrittivät puolustaa demokratiaa.

Lue lisää

Olet sinä kumma tyyppi kun hysteerisenä puolustat sopimusta jonka turvin Saksa saattoi aivan laillisesti aloittaa sukellusveneitten kehittelyn ja tuotannon monta vuotta etuajassa saaden siitä suunnattoman edun Atlantin taisteluun.

Britannia ja USA maksoivat tästä katkeran hinnan, tuhansia menetettyjä merimiehiä ja miljoonia tonneja laivoja sekä miljardien dollarien ja puntien arvosta N-liittoon matkalla ollutta sotamateriaalia.

naakanketale kirjoitti:

Olet sinä kumma tyyppi kun hysteerisenä puolustat sopimusta jonka turvin Saksa saattoi aivan laillisesti aloittaa sukellusveneitten kehittelyn ja tuotannon monta vuotta etuajassa saaden siitä suunnattoman edun Atlantin taisteluun.

Britannia ja USA maksoivat tästä katkeran hinnan, tuhansia menetettyjä merimiehiä ja miljoonia tonneja laivoja sekä miljardien dollarien ja puntien arvosta N-liittoon matkalla ollutta sotamateriaalia.

Lue lisää

Taas Ketale tietoineen ja mielipiteineen ainoana maailmassa. Ja muut ei usko. Mahtaa olla rankkaa:)
Mutta, älä Ketale luovuta. Tästä(kin) tulee hauska keskustelu. Kiitos etukäteen :)

"Niin ja montakohan sataaa noita hirmuja Saksalla tuolloin mahtoi olla...."

Ju-52:ta oli tuotettu useita satoja kappaleita huomioimatta edes muita konetyyppejä.

"Kukaan muu kuin sinä ei ole esittänyt Britannian puolusteluksi pelkoa Lontoon tuhosta ellei se suostu sopimukseen."

Ai, minäkö olinkin pääministeri Baldwin ja saarnasin 1930-luvulla puheissani, kuinka pommikone pääsee läpi? Jo kyllä hitto oppii uutta joka päivä ;)

"Keksi jokin edes pikkasen uskottavampi vale, jookos."

Ehkä en ole pääministeri Baldwin, joka sentään kuoli jo 40-luvulla. Miten olisi se?

------"Britannia ja USA maksoivat tästä katkeran hinnan, tuhansia menetettyjä merimiehiä ja miljoonia tonneja laivoja sekä miljardien dollarien ja puntien arvosta N-liittoon matkalla ollutta sotamateriaalia."

Nuo tappiot aiheutuivat Saksan ilma- ja merivoimien toiminnasta. -----

Kummallista todella kun KAIKKI historiateokset puhuvat rajusta ja raa'asta sukellusvenesodasta Atlantilla vuoden -43 maaliskuuhun saakka mutta sinä asiaa tutkittuasi oletkin löytänyt oikean tiedon, että sukellusvenesotaa ei Atlantilla ollutkaan. Upotukset johtuivatkin ihan muusta kuin sukellusveneiden ampumista torpedoista. Kiitos kovasti, nyt me muutkin tuo tiedetään.

kiitos_opetuksesta kirjoitti:

------"Britannia ja USA maksoivat tästä katkeran hinnan, tuhansia menetettyjä merimiehiä ja miljoonia tonneja laivoja sekä miljardien dollarien ja puntien arvosta N-liittoon matkalla ollutta sotamateriaalia."

Nuo tappiot aiheutuivat Saksan ilma- ja merivoimien toiminnasta. -----

Kummallista todella kun KAIKKI historiateokset puhuvat rajusta ja raa'asta sukellusvenesodasta Atlantilla vuoden -43 maaliskuuhun saakka mutta sinä asiaa tutkittuasi oletkin löytänyt oikean tiedon, että sukellusvenesotaa ei Atlantilla ollutkaan. Upotukset johtuivatkin ihan muusta kuin sukellusveneiden ampumista torpedoista. Kiitos kovasti, nyt me muutkin tuo tiedetään.

Lue lisää

Ketale ei siis vielä tiedä, että sukellusveneet voisi joku hupsumpi jopa liittää jotenkin merivoimiin...
No, eipä häne ole vielä tiennyt muustakaan sotaan tai historiaan liittyvästä, onneksi. Täällähän ei kukaan kohta nauraisi.
Olihan työkenttäkin palstan yksinäiselle vajakkistallarillemme uudisana :)

kiitos_opetuksesta kirjoitti:

------"Britannia ja USA maksoivat tästä katkeran hinnan, tuhansia menetettyjä merimiehiä ja miljoonia tonneja laivoja sekä miljardien dollarien ja puntien arvosta N-liittoon matkalla ollutta sotamateriaalia."

Nuo tappiot aiheutuivat Saksan ilma- ja merivoimien toiminnasta. -----

Kummallista todella kun KAIKKI historiateokset puhuvat rajusta ja raa'asta sukellusvenesodasta Atlantilla vuoden -43 maaliskuuhun saakka mutta sinä asiaa tutkittuasi oletkin löytänyt oikean tiedon, että sukellusvenesotaa ei Atlantilla ollutkaan. Upotukset johtuivatkin ihan muusta kuin sukellusveneiden ampumista torpedoista. Kiitos kovasti, nyt me muutkin tuo tiedetään.

Lue lisää

Saksa rakensi sukellusveneitä jo ennen laivastosopimusta.

Sodan alussa sukellusveneitä oli niin vähän, ettei niillä ollut suurta merkitystä.

Varsinainen sukellusvenesota voitiin aloittaa vasta,kun Hitlerin -39 julistama ohjelma alkoi tuottaa veneitä. Silloinkaan ne eivät kyenneet estämään Englantiin tulevia huoltokuljetuksia.

USA:N liityttyä sotaan, sukellusveneet muuttuivat metsästäjistä riistaksi.

Asia oli juuri toisinpäin.

Ranska antautui ja Britannia soti pari vuotta yksin, kun NL oli Saksan liittolainen ja USA puolueeton.