Vapaa-ajattelijain pääsihteeri Esa Ylikosken lähettämä ajankohtainen mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Saanomissa (7.8.):
Aika luopua koulupäivän jumalanpalveluksista
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa oppilaitoksia arvioimaan ja edistämään suunnitelmallisesti yhdenvertaisuuden toteutumista. Ketään ei saa syrjiä myöskään uskontoon tai vakaumukseen liittyen. Niinpä myös uskonnottomien syrjimättömyyden toteutumista pitää arvioida ja edistää.
Havaintojemme mukaan oppilaitosten uudet tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat liian yleisluontoisia. Esimerkiksi Helsingin koulujen suunnitelmissa ei mainita kaikkia laissa lueteltuja kiellettyjä syrjintäperusteita, saati että arvioitaisiin kunkin tilannetta ja yhdenvertaisuuden kehittämistarpeita.
Uskonnottomien syrjintäkokemukset liittyvät koulujen lukuvuoden ja työpäivän viralliseen ohjelmaansa liittämiin evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksiin ja hartaustilaisuuksiin. Usein niitä tyrkytetään kaikille ensisijaisena ohjelmana, josta ”pois jääville” on jokin vaihtoehto ilman tarkempaa ohjelmaa.
Vaikka tasavertainen, hyvin valmisteltu ja tiedotettu ei-uskonnollinen ohjelma samaan aikaan jumalanpalveluksen kanssa olisi parempi kuin ei mitään tai huonosti valmisteltu ja tiedotettu ohjelma, kahden tai useamman rinnakkaisen katsomuksellisen ohjelman mallista on aika luopua. Suomessa on kaikilla hyvät mahdollisuudet osallistua oman uskontonsa tilaisuuksiin työpäivien, myös koulutyöpäivien ulkopuolella. Laki vähintäänkin tukee luopumista.
Peruskoulu-, lukio- ja varhaiskasvatuslakien mukaan tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen järjestäminen ei kuulu näiden kasvatus- ja oppilaitosten tehtäviin. Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien valtakunnallisten perusteiden mukaan opetuksen tulee olla ”oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Mitä jos kunnat ja rehtorit alkaisivat toimia näiden säädösten perusteella. Esimerkki löytyy vaikkapa Reykjavikin kaupungin ohjeista kouluille.
Mainittakoon, että koulun yhteinen joulu- tai kevätjuhla on eri asia kuin ns. joulukirkko tai kevätkirkko.
Pakko vallita oppilaan uskonnollisen ja ei-uskonnollisen ohjelman välillä on ongelmallinen uskonnonvapauteen kytkeytyvän yksityisyyden suojan näkökulmasta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan julkisen vallan ei pitäisi velvoittaa tuomaan julki uskonnollista tai uskonnotonta katsomustaan. Valinta koko kouluyhteisön edessä voi olla ahdistavaa sekä kantasuomalaisille että maahanmuuttajaperheille.
Koulun katsomuksellista yhdenvertaisuutta kehittäisi myös elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille valittavaksi katsomusaineeksi sekä opetusjärjestelyjen parantaminen. Kyse on lapsen ja nuoren pääsystä oikeuksiinsa.
Aika luopua koulupäivän jumalanpalveluksista
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa oppilaitoksia arvioimaan ja edistämään suunnitelmallisesti yhdenvertaisuuden toteutumista. Ketään ei saa syrjiä myöskään uskontoon tai vakaumukseen liittyen. Niinpä myös uskonnottomien syrjimättömyyden toteutumista pitää arvioida ja edistää.
Havaintojemme mukaan oppilaitosten uudet tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat liian yleisluontoisia. Esimerkiksi Helsingin koulujen suunnitelmissa ei mainita kaikkia laissa lueteltuja kiellettyjä syrjintäperusteita, saati että arvioitaisiin kunkin tilannetta ja yhdenvertaisuuden kehittämistarpeita.
Uskonnottomien syrjintäkokemukset liittyvät koulujen lukuvuoden ja työpäivän viralliseen ohjelmaansa liittämiin evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksiin ja hartaustilaisuuksiin. Usein niitä tyrkytetään kaikille ensisijaisena ohjelmana, josta ”pois jääville” on jokin vaihtoehto ilman tarkempaa ohjelmaa.
Vaikka tasavertainen, hyvin valmisteltu ja tiedotettu ei-uskonnollinen ohjelma samaan aikaan jumalanpalveluksen kanssa olisi parempi kuin ei mitään tai huonosti valmisteltu ja tiedotettu ohjelma, kahden tai useamman rinnakkaisen katsomuksellisen ohjelman mallista on aika luopua. Suomessa on kaikilla hyvät mahdollisuudet osallistua oman uskontonsa tilaisuuksiin työpäivien, myös koulutyöpäivien ulkopuolella. Laki vähintäänkin tukee luopumista.
Peruskoulu-, lukio- ja varhaiskasvatuslakien mukaan tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen järjestäminen ei kuulu näiden kasvatus- ja oppilaitosten tehtäviin. Lisäksi opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien valtakunnallisten perusteiden mukaan opetuksen tulee olla ”oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Mitä jos kunnat ja rehtorit alkaisivat toimia näiden säädösten perusteella. Esimerkki löytyy vaikkapa Reykjavikin kaupungin ohjeista kouluille.
Mainittakoon, että koulun yhteinen joulu- tai kevätjuhla on eri asia kuin ns. joulukirkko tai kevätkirkko.
Pakko vallita oppilaan uskonnollisen ja ei-uskonnollisen ohjelman välillä on ongelmallinen uskonnonvapauteen kytkeytyvän yksityisyyden suojan näkökulmasta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan julkisen vallan ei pitäisi velvoittaa tuomaan julki uskonnollista tai uskonnotonta katsomustaan. Valinta koko kouluyhteisön edessä voi olla ahdistavaa sekä kantasuomalaisille että maahanmuuttajaperheille.
Koulun katsomuksellista yhdenvertaisuutta kehittäisi myös elämänkatsomustiedon avaaminen kaikille valittavaksi katsomusaineeksi sekä opetusjärjestelyjen parantaminen. Kyse on lapsen ja nuoren pääsystä oikeuksiinsa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ylllä on Ylikosken Helsingin Sanomiin lähettämä kirjoitus, joka hieman lyhennettynä julkaistiin tämän päivän lehdessä. Kirjoitus on kokonaisuudessaan julkaistu facebookissa.
Lyhennetty kohta on ainakin seuraava: "Mitä jos kunnat ja rehtorit alkaisivat toimia näiden säädösten perusteella. Esimerkki löytyy vaikkapa Reykjavikin kaupungin ohjeista kouluille. "
Sekä tämä: "Laki vähintäänkin tukee luopumista."
Antivaparin mielestä tämä on "epäonnistumsita":,
"Kun uskonnonharjoitus evätään kokonaan koulupäivien aikana ja korostetaan uskonnottomuutta koulun normina, ei hyvällä tahdollakaan voi nähdä tätä yhdenvertaisuutena."
Hänen mielestään yhden uskonnon hartuksien järjestäminen muka on..
Virhellinen väite antivaparin sitaatissa! Kyse ei ole uskononharjoituksen epäämisestä, vaan siitä että rehtori ei sisällytä lukuvuoden ohjelmaan jumalanpalvelusta tai hartaustilaisuutta. Oppilas voi itsekseen rukoilla esim. koululounaan alussa. Tai välitunnilla. Kenenkään omaehtoist tooimintaa ei kielletä.
Antivaparin mielestä koulujen täytyy sisällyttää toimintaansa evankelis-luterilaisia jumalanpalveluksia koulupäivään ympättynä. Paljastaa karvansa kirkon etuoikeuksien puolustajana.
Häh, ihanko oikeasti on ottanut kantaa johonkin va-liiton tavoitteeseen?
Että tämmöistä jumalanpalveusten koulupäivään ymppäämisen puolustamista (kun myöntäää, että ei kuulu suomalaiseen työpäiväkulttuuriin):
"Monilla työpaikoilla ei ole pakollisia matikantuntejakaan. Silti sen katsotaan valmentavan työhön. Monilla työpaikoilla ei ole vapaaehtoista uskontoa. Silti koulun vapaaehtoinen jumalanpalvelus valmentaa työhön. Ylikosken logiikka tekee uskonnosta erityistapauksen, jolloin se näyttäytyy uskontoa kohtaan suunnatulta hyökkäykseltä. "
Kehtaa vielä puhua logiikastakin.
No onhan tämä nyt merkkitapaus. Pitäisikö ehkä ottaa omaksi ketjukseen järkevällä otsikolla, kun ei tämä nyt liity siihen kuka kirjoitti ja missä julkaistiin.
Vielä jos kuulisi MITEN jumalanpalvelukset valmentavat työhön...
Joka tapauksessa hienoa, jos joskus keskustellaan asiastakin!
Logiikasta viis! Antivapari kaipaa - omassa epäonnen kutjussaan - jumalanpalveluksia työpaikoille työajalle, näin:
"Minulle sopii oikein hyvin, jos työnantaja päättää tarjota kirkkokäynnin, mutta siitä saisi kieltäytyä. Ei siinä mitään."
Aika arkaaiselta tuntuisi, jos paikallinen K-market alkaisi tarjota aamuhartautta myyjilleen ennen kaupan avaamista. Eipä niin tietääkseni tee edes Hesburger, jonka omistaja on julkisesti kristitty.
Mutta minusta kyllä saisivat tarjota jos haluaisivat, olkoon osa elinkeinovapautta sekin. Julkisen vallan toiminta on eri asia.
Joo'o. Sinä taas et ole pystynyt antamaan ainuttakaan pätevää vasta-argumenttia naispappeuden kyseenalaistamiseen. Et tunne raamattua, etkä sen historiaa, saati että kykenisit tarttumaan yksityiskohtiin, puhumattakaan kokonaiskuvan puuttumisesta ihan yleensä. Lienee aika selvää miksi sinut on valittu vaparien virkaatekeväksi trolliksi.
Hyvä! Hesarilla on tiukka seula, kun sille tulee niin paljon mielipidekirjoituksia.
HS:n keskusteluketjussa vedettiin Neuvosstolliitto-kortti. siihen vastattu näin:
"Kirkon etuoikeus omiin aamuhartaushetkiin ja jumalanpalveluksiin kouluissa muistuttaa kommunistipuoleen NKP:n asemaa Neuvostoliiton kouluissa ja oppilaitoksissa. Siellä puolue pirti aamuhartauksia ja juhlatilaisuuksia koululaisille.
Suomessa vallitsee vielä "kirkkokansandemokratia", jossa ev.-lut. kirkolla on valtiolllinen etuoikeusasema niin kuin esim. DDR:ssä oli SED:lle (vaikka muitakin puolueita ikään kuin oli).
Piispat mjuten väittävät että kirkko ja valtio erotettiin jo 1800-luvulla. Silloinhan valtiokirkollisista etuoikeuksista pitäisi olla helppo luopua!?"
Seuraava teksti olisi parantanut julkaistua juttua:
"Mitä jos kunnat ja rehtorit alkaisivat toimia näiden säädösten perusteella. Esimerkki löytyy vaikkapa Reykjavikin kaupungin ohjeista kouluille. "
Kumpi parempi ?"Kyse on lapsen ja nuoren pääsystä oikeuksiinsa." vai "Kyse on lapsen ja nuoren oikeuksista."
Pääsy oikeuksiin on ehkä ihmisoikeuspoliittista slangia. Kyse ei ole vain oikeuksista (sinänsä'), vaan reaalisesta pääsystä oikeuksiin.