Suomi on käteen jäävän palkan osalta samassa kategoriassa Portugalin ja Kreikan kanssa. Useimmat länsimaat eivät katso olevansa kyllin varakkaita, jotta niillä olisi vara maksaa kuinka suuria eläkkeitä tahansa. Useimmissa länsimaissa eläkkeiden yläraja on määrätty. Esim. Irlannissa katsotaan kansalaisten olevan valtion suhteen niin tasa-arvoisia, että siellä eläkettä maksetaan jokaiselle seniorikansalaiselle yhtä paljon. Ruotsin Pankinpääjohtaja tai muu korkea virkamiehen pitää pärjätä eläkkeelle päästyään n. 2 855 eur/kk, jos ei ole hoksannut pistää yhtään sukanvarteen vanhuuden varalle.
Alla olevassa listassa huomioita herättää Suomi, joka ainoana maana maksaa mukisematta vaikka kuinka suuren eläkkeen suurien ikäluokkien eläkkeelle pääsystä huolehtivalle kansliapäällikölle.
LAKISÄÄTEISEN TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄN ELÄKEPALKKAKATTO ERÄISSÄ MAISSA (2004)
Alankomaat - (1)
Belgia 3 408,19 eur/kk
Britannia n.3 966 eur/kk
Espanja 2 731,50 eur/kk (eläkekatto: 2 086,10 eur/kk)
Irlanti Tasaeläkejärjestelmä (2)
Italia 6 867 eur (uusi järjestelmä) (3)
Itävalta 3 013,22 eur/kk (eläkekatto: 2 410,58 eur/kk)
Kreikka 1 952 eur/kk (eläkekatto)
Luxemburg 7 014,79 eur/kk (eläkekatto: 5 846,66 eur/kk)
Portugali Palkansaajilla ei kattoa; johtavassa asemassa olevilla: 4 387,20 eur/kk
Ranska 2 476 eur/kk (eläkekatto: 1 238 eur/kk) (4)
Ruotsi n. 2 855 eur/kk
Saksa 5 150 eur/kk (vanhat osavaltiot); 4 350 eur/kk (uudet)
SUOMI EI KATTOA
Tanska - (5)
Norja n. 6 860 eur/kk
Sveitsi n. 4 145 eur/kk
USA n. 5 972 eur/kk (6)
Kanada n. 2 046 eur/kk (eläkekatto: 494 eur/kk)
Lähde: maakohtaiset tiedot kunkin maan sosiaaliviranomaisilta ja eläkelaitoksilta; MISSOC 2004
Selitykset:
1. Ei lakisääteistä ansiosidonnaista vanhuuseläkettä.
2. Tasaeläkejärjestelmä
3. Uusi järjestelmä koskee 1.1.1996 jälkeen vakuutettuja sekä niitä, joilla ei ollut vaadittavaa yli 18 vuoden vakuutusaikaa uudistuksen tullessa voimaan. Vanhassa järjestelmässä varsinaista ansiokattoa ei ole, mutta ns. rajatulo määrittää eläkkeen karttumista. Rajatulo on 3 157 eur/kk. Rajatuloa pienemmistä tuloista karttumisprosentti on 2 %. Tämän ylittävistä tuloista karttuma
pienenee portaittain 0,9 %:iin (>1,9 x rajatulo).
4. Yleisen eläkejärjestelmän (Regime general) ylärajat. Pakollisissa lisäeläkejärjestelmissä eläkepalkkakatto on 19 808 eur/kk (8kertaa yleisen eläkejärjestelmän eläkepalkan katto).
5. Tanskan maksuperusteinen ATP-työeläke määräytyy tasasuuruisten maksujen mukaan, joten katolla ei ole merkitystä.
6. Enimmäiseläke 65-vuotiaana eläkkeelle jäävällä vakuutetulla, jonka ansiot ovat koko työhistorian ajan olleet vähintään eläkepalkkakaton suuruiset, on noin 1 454 eur/kk vuonna 2004.
Alla olevassa listassa huomioita herättää Suomi, joka ainoana maana maksaa mukisematta vaikka kuinka suuren eläkkeen suurien ikäluokkien eläkkeelle pääsystä huolehtivalle kansliapäällikölle.
LAKISÄÄTEISEN TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄN ELÄKEPALKKAKATTO ERÄISSÄ MAISSA (2004)
Alankomaat - (1)
Belgia 3 408,19 eur/kk
Britannia n.3 966 eur/kk
Espanja 2 731,50 eur/kk (eläkekatto: 2 086,10 eur/kk)
Irlanti Tasaeläkejärjestelmä (2)
Italia 6 867 eur (uusi järjestelmä) (3)
Itävalta 3 013,22 eur/kk (eläkekatto: 2 410,58 eur/kk)
Kreikka 1 952 eur/kk (eläkekatto)
Luxemburg 7 014,79 eur/kk (eläkekatto: 5 846,66 eur/kk)
Portugali Palkansaajilla ei kattoa; johtavassa asemassa olevilla: 4 387,20 eur/kk
Ranska 2 476 eur/kk (eläkekatto: 1 238 eur/kk) (4)
Ruotsi n. 2 855 eur/kk
Saksa 5 150 eur/kk (vanhat osavaltiot); 4 350 eur/kk (uudet)
SUOMI EI KATTOA
Tanska - (5)
Norja n. 6 860 eur/kk
Sveitsi n. 4 145 eur/kk
USA n. 5 972 eur/kk (6)
Kanada n. 2 046 eur/kk (eläkekatto: 494 eur/kk)
Lähde: maakohtaiset tiedot kunkin maan sosiaaliviranomaisilta ja eläkelaitoksilta; MISSOC 2004
Selitykset:
1. Ei lakisääteistä ansiosidonnaista vanhuuseläkettä.
2. Tasaeläkejärjestelmä
3. Uusi järjestelmä koskee 1.1.1996 jälkeen vakuutettuja sekä niitä, joilla ei ollut vaadittavaa yli 18 vuoden vakuutusaikaa uudistuksen tullessa voimaan. Vanhassa järjestelmässä varsinaista ansiokattoa ei ole, mutta ns. rajatulo määrittää eläkkeen karttumista. Rajatulo on 3 157 eur/kk. Rajatuloa pienemmistä tuloista karttumisprosentti on 2 %. Tämän ylittävistä tuloista karttuma
pienenee portaittain 0,9 %:iin (>1,9 x rajatulo).
4. Yleisen eläkejärjestelmän (Regime general) ylärajat. Pakollisissa lisäeläkejärjestelmissä eläkepalkkakatto on 19 808 eur/kk (8kertaa yleisen eläkejärjestelmän eläkepalkan katto).
5. Tanskan maksuperusteinen ATP-työeläke määräytyy tasasuuruisten maksujen mukaan, joten katolla ei ole merkitystä.
6. Enimmäiseläke 65-vuotiaana eläkkeelle jäävällä vakuutetulla, jonka ansiot ovat koko työhistorian ajan olleet vähintään eläkepalkkakaton suuruiset, on noin 1 454 eur/kk vuonna 2004.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Otit esille erittäin tärkeän asian tai pikemminkin epäkohdan. Suomeen pitäisi ehdottomasti saada eläkekatto ja meidän tulisi kaikin puolin lähestyä tasaeläkejärjestelmää.
Erilaisesta työstä voidaan maksaa työn vaativuuden ja työsuorituksen mukaan määräytyvä palkka, mutta joutilaisuuden osalta ei tällaisia eroja pitäisi löytyä. Ainoa mikä saisi vaikuttaa eläkkeen suuruuteen erottelevasti on työhistorian pituus.
Asia on huomionarvoinen. Avaus oli valitettavasti huonosti valmisteltu ja sekava. Aihe on tietenkin vapaa kenelle tahansa parempaa yritystä varten...
--------------------------------------------
Koska yleisiä eläke-ehtoja ollaan koko ajan rukkaamassa epäedullisempaan suuntaan, olisi nyt viimeinkin tarttua tähän epäkohtaan, jollaista ei monesta maasta enää löydy.
Tavallisen ikänsä työtä tehneen keskipalkkaisen ihmisen eläke on putoamassa minimitoimeentulon rajalle.
Tuntuu kohtuuttomalta, että jo uransa aikana kymmenkertaista keskipalkkaa nauttinut korkea virkamies jatkaa eläkkeelle päästyään samalla tasolla valtion piikkiin.
Perustoimeentulon turvaava tasaeläkejärjestelmä olisi selkein - vaatii vähiten byrokratiaa. Jokainen voi palkansaajakautenaan luoda itselleen lisää eläketurvaa yksityisin järjestelyin. Hyvin tienaava voi pistää enemmän sivuun eläkepäiviä varten ja säilyttää näin "hajuraon" pienipalkkaisiin lajitovereihinsa.
Ei voi olla oikein, että valtio maksaa toisen joutilaisuudesta enemmän kuin toisen, ja näin ylläpitää ihmiselämän aikana muodostunutta eriarvoisuutta - se ei ole valtion tehtävä.
Varsinkin, kun työmarkkinatuki tulee 500 pv:n jälkeen vastikkeelliseksi.
Miksi näitä todellisia loisia pitäisi elättää paremmin ?.
Sailaksella on tuskin mitään jättieläkkeitä vastaan. Mutta luulen että hänellä on suuri huoli niistä, joiden eläketulot jäävät alle tuhannen euron/kk. Sellaisten eläkkeitä pitäisi päästä leikkaamaan ja pian, kun rahaa ei yksinkertaisesti ole.
Lipposen hallitusten aikanahan kaikkein köyhimpien ihmisten keskimääräinen elinikä on jo onneksi kääntynyt laskuun. Mutta kyllä asiaa voitaisiin vielä auttaa sopivalla eläkelainsäädännöllä. Kun rahaa yksinkertaisesti ei ole, ja kilpailukyky on se mistä ensisijaisesti pitää pitää huolta.
Siinä minusta olisi yksi vielä hyödyntämätön säästökohde, että priorisoitaisiin sairaanhoidosta pois esim. sellaiset opiskelijat, jotka ovat jättäneet heille määrätyt lääkkeet syömättä. Miksi hoitaa ihmisiä, joilla ei ole varaa ostaa kalliita lääkkeitä? Se on aivan suoranaista järjettömyyttä, ja tässä pitäisikin tunnustaa realiteetit.