Kotimaa24 otsikoi: "Kaksi pappia siunasi sateenkaariparin avioliiton Kallion kirkossa – piispa Askola paikalla". Otsikko kertookin olennaisen.
Eropiikkiä ei näy. Palautteiden perusteella mainitaan kyllä edelleen vihkimiset ja siunaamiset eron syinä, molempiin suuntiin. Jotenkin eroaminen ilmiönä tuntuisi kuitenkin muuttuneen. Voiko jotenkin olla jo eronnut se joukko, jolle toiminta linkittyy selvemmin yksittäiseen tapahtumaan?
Sinänsä tietysti tasainen erovirta on parempi kuin piikit, jos lopputulos on sama kokonaismäärä.
Eropiikkiä ei näy. Palautteiden perusteella mainitaan kyllä edelleen vihkimiset ja siunaamiset eron syinä, molempiin suuntiin. Jotenkin eroaminen ilmiönä tuntuisi kuitenkin muuttuneen. Voiko jotenkin olla jo eronnut se joukko, jolle toiminta linkittyy selvemmin yksittäiseen tapahtumaan?
Sinänsä tietysti tasainen erovirta on parempi kuin piikit, jos lopputulos on sama kokonaismäärä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tasoittunut ehkä, mutta ei loppunut.
Minusta näyttää siltä, että monet, joiden mielestä uskikset ovat tollojen topparoikka, mutta ovat pitäneet asiaa niin vähäpätöisenä, että eivät ole viitsineet sille mitään tehdä, ovat kuitenkin viime aikoina vaivautuneet vihdoinkin eroamaan kirkosta, koska se tietokoneella käy niin vaivattomasti. Kenpä tietää, kuinka moni noista vuoden 2010 piikkiläisistä on soutaja-huopaajia. Yksi sellainen juuri lähipiiristäni kuoli, ja evlut-menoin monttuun saatettiin.
Yllättävän moni tapauskovainen ei tiedä kuinka helppoa on erota kirkosta ja kuinka nopeasti kirkkoon kuuluminen on vähentynyt. Ja erityisesti, kuinka paljon kasteet ovat vähentyneet.
Keskustelin aiheesta viime viikonloppuna poikani Protu-juhlissa ja totesin, että todella moni kuuluu kirkkoon, koska heidän mielestään niin vain kuuluu tehdä. Eivät kyseenalaista asiaa, vaikka eivät todellakaan usko, että on olemassa joku elämää säätelevä yliluonnollinen olento. Kirkko vain kuuluu siihen kokonaiskuvaan elämästä. Monen kohdalla on korkea kynnys tuoda elämän taitekohtiin vapaasti itse mietitty uskonnoton rituaali. On niin paljon helpompi pitäytyä totutussa, vaikka ei rituaalin sisältöön uskoisikaan.
Mahdollisimman konkreettinen esimerkki auttaisi ihmisiä mieltämään mitä tarkoittaa, kun pappi ei olekaan tilaisuudessa. Olisi hyvä, jos esim. televisiosarjoihin, kuten Salattuihin Elämiin, saataisiin malliksi uskonnottomia hautajaisia, nimiäisiä jne.
Tuskin enää kovin isoja piikkejä tulee homoliitoista, koska kirkko on tavallaan ollut kohun silmässä jo niin pitkään, ettei ketään enää kiinnosta, mitä aivopieruja kirkko päästelee. Ellei sitten esimerkiksi Helsingin uusi piispa tai uusi arkkipiispa lyö jotain todella raflaavaa pöytään. Kuitenkin nyt kirkosta erotaan keskimääräistä enemmän, eli piikit ovat selvästi sulaneet isommaksi lammikoksi. Olen aina ollut sitä mieltä, että näin on pitkässä juoksussa parempi. Tasaisella tahdilla kun mennään, kirkkoon kuuluvat ovat vähemmistö 20 vuodessa.
Ehkä vanhoilliset ja muut konservatiivit ajattelevat näiden ilmitulleiden homovihkimisten olevan vain yksittäisten "kapinapappien" tekosia, jotka ei edusta kirkon virallista kantaa, koska kirkko ei tavallaan ole vielä tehnyt virallista päätöstä, että sallivatko vai kieltävätkö homovihkimiset. Ehkäpä homovihkimiset saavat taas kansan eroamaan joukolla, jos kirkolliskokous saa joskus jotain päätöstä aikaan.
Tänään sunnuntaina, TV:ssä menee lasten kirkko, aivan väärällä opetuksella. Valheopetuksella.
Pappi kertoo lapsille, että Jeeuksen aikana sairaudet olivat hyvin vaarallisia, koska ei ollut lääkkeitä eikä hoitomuotoja, eikä sairaaloita, siksi äidit veivät lapsia Jeesuksen luokse.
Oman lukemani perusteella, kuten Flavius Josefuksen teos, 'Juutalaisodan historia,' hyvin monia sairauksia tunnettiin, kuten kuume, tulehdukset, kouristukset, paiseet, jopa mielenmasennus, nimenomaan sairauksina, ei suinkaan synnin seurauksina tai riivaajahenkien aiheuttamina.
Eikä sairauksia parannettu käsien päällepanemisella, syntien anteeksijulistamisella tai riivaajahenkiä ulosajamalla , vaan hygienialla, paastolla, yrttihoidoilla, yrttilääkkeillä ym. öljyhoidot ja kylvyt.
Joku saattoi tietysti sanoa, esimerkiksi julman Herodeksen loppuajan vaikeista sairauksista, että ne olivat Jumalan rangaistus hänen julmuudestaan. Hän kun surmautti paljon kansaa, jopa vaimojaan ja poikiaan.
pappi on sentään akateeminen ihminen, pitäisi hänen tietää enemmän kuin minun, joka en ole, eikä opettaa historiallisia valheita vain kirkon eduksi.
Kun lapsi aikuisena itse kiinnostuu asioita ja hankkii tietoa, papista tulee hänen silmissään hyvyyden kaavussa esiityvä ilkeä, katalamielinen huijari.
Olivat monet sairaudet tuolloin selvästi vaarallisempia ihmisille, kuin nykyään koska keinot niitä vastaan olivat hyvin alkeellisia.
Ja miksi reagoit tuohon? Vaikka tuo olisi ollut epätosi väite minkä pappi esitti, niin sehän olisi ollut silti vähemän pöljä näkemys siihen verrattuna, mitä papit yleensä puhuu.
Mahdolliset eropiikit tulee aina suhteessa uutisen näkyvyyteen. Ei auta vaikka olisi kuinka herkullinen uutinen, jos se ei leviä valtamediaan. Kirkosta eroamisessa laajempana ilmiönä ei ole tapahtunut minkäänlaista hiipumista. Sen todistaa myös kuluvan vuoden 50 000 eron ylitys.