aukenisivat? Onko jokin kakaramaisuus ollut jonkin tärkeän/oleellisena asian esteenä?
Pitääkö jotenkin aikuistua jotta
taivaanportit
18577
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Älä nyt höpsi, Tosikkona ehtii maata hauassakin.
Kun jokin tapahtuma aivan kuin ois jäämässä tapahtumatta joka kuitenkin ehkä haluis tapahtua mutta ei tiedä miten...sellainen tunne kuitenkin jännä..
Hehhehheee... Mies vai Marjan poimija, sehän se on se Ikuisuus kysymys? Ei ne puheet, mutta ne puheet, mihin se kaatui.
No auttaa kyllä kaikkia jos nyt vaikka aikuiseksi ryhtyisit. En ole niin tyhmä kuin kuvittelet. Mutta älä pelkää en tee sitä mitä epäilet. En aio noin lapsellinen olla kuten sinä. Tee kuten haluat ja kerro ihmeessä lisää miten sulla menee. Toki otan "tarkkana vastaan ja olen leikissä mukana. Mutta en ole se joka uskoo kaiken. Niin miten se nyt menikään? Sun piti tehdä mitä? Tossu olet. Säälin sua en muuta. Kaikilla on ongelmia elämässään kuten kerroinkin mutta noin alhaiset teot sulta syljen päälle. Ehkä se sun tunteettomuus saa tästä jotain jos nyt sekään totta oli? Sulla ollut pokkaa kertoa totuutta. Olisit myöntänyt sen että leikkiin ryhdyit pelkän seksin takia olisi sekin ollut aikuisempaa. En olisi rikki mennyt. Vihaan sinua ja noista uskomattomista tarinoista.
Ei kukaan ihminen pysty rikkomaan toista kun se itse vaan. Samaistun tohon minnaan. Ja elkää tehkö lapsia jos teillä ei ole tukipiiriä ja äidin ajatukset valmiiksi erittäin ja tai todella uupuneita. Vaikka kivoja hetkiä niiden kanssa kyllä saa viettää. Oi mä olen niin pahoillani kun sun elämässä ei ole enää ketään ketä voi vedättää, höynäyttää tai roikkua lahkeessa. Mutta roope salminen tietty kiva poika, sellaset joilla ei ole perhettä, menestyy aina paremmin koska on aikaa ajatella kun ei tarvitse välittää mistään.
Kyllä muuten pystyy rikkomaan.
Ei pysty. Ihmisessä on varoitusmekanismi ja muutenkin aika viehkeä kokonaisuus niin ainut mihin voi menehtyä on että päättää päivänsä itse. Mutta se ei ole kuin oma vika. Varoitusmekanismi toimii ja ihmisen on mahdollista poistua uhkaavasta tilanteesta. Toisen murhaaminenkaan ei ole toisen rikkomista, vaan itsensä. Tää tyyppi joka pasautti 68 hengiltä esim rikkoi itsensä. Toki saa olla sellissä rauhassa ja pelata pleikkaa ja saa hirveet kasat rakkauskirjeitä
Joillekkin koulutus on se tuhoava ja meillähän se on pakollista eikä sitä luonnollisestikaan voi paeta koska pakollista. Eli kyllä toinen ihminen voi tuhota toisen ihmisen ja luulenpa että se on tarkoituksellista jotta esim. lääkebisnes kukoistaisi. Keinoja on toki monia koska ihmiset erilaisia. Tiettyjen ihmisten uran takia moni joutuu kärsimään.
Koulutus, ura, perheen menetys ei mikään tuhoa yksilöä. Voi sanoa että suru on suuri taakka mutta kyllä sen jaksaa harteillaan kantaa, kaikki tarinat jotka kertovat että joku asia on tuhonnut heidät, on päättynyt siihen että päihteet on vienyt voiton tai ei vain ole halunnut elää.
Siis kyllähän juutalaisia kidutettiin aikoinaan jonkun johtajan uran vuoksi ne jotka selvisivät eivät päällisin puolin tuhoutuneet mutta eivät he enää ehjiäkään olleet.
Sama periaate toimii nykymaailmassa lääkäri voi ajatella että eihän rahan tienaamisesta nyt mitään haittaakaan voi olla mutta todellisuudessa ihmisten maine on mennyt jos joutuu käyttämään mielialalääkkeitä tarvitsi niitä sitten tai ei on jokatapauksessa hullu muiden silmissä.
Voi hyvät ihmiset tottakai ihmiset yleensä selviää kuolemasta, työpaikan menetyksestä ym. Mutta henkinen ja fyysinen kiusa on asia ihan erikseen. Sodissa esim. on käytetty henkistä ja fyysistä.
No mikä tapahtuma se nyt sitte on niin jännä, että kutkuttaa?
Olen pahoillani kaikesta mitä olen aiheuttanut. Kaikki vaan lähti jotenkin käsistä täällä jolle ei oo ehkä ees voinut mitään.. siks en välillä tunnista itteeni kaikesta paskasta kun kaikkee ei vaan tiedä kokematta jne. Ja muutenkin kaikki on ohi niin nopeesti tässä elämässä....Nykyisin tosin dilemma taitaakin olla lähinnä se että kelpaako enää kaiken "elämisen" jälkeen vai onko liian puli jo.. jos asiat siis olis yksinkertaisempia että sormet napsauttamalla tapahtuma tapahtuisi..
Ääh, tuo kaikki on vaan elämää. Ihminen voi muuttuakki.
Totta ja muutoksen kohdalla ois hyvä muistaa ettei se aina tarkoita mitään huonoakaan vaan päinvastoinkin voi olla..
Niimpä!
Voi toki. Mutta tuntuu että asteittainenkin aikuistuminen vei mut vaa yksinäisyyteen. Ypöyksinäisyyteen. Mitä syöt, mitä juot, pieni innostuneisuus jostain ja heti muistutus perään totuudesta, toki jos päivissä ois rutiineja asiat ois helpompi suodattaa. Sitähän aikuisuus on pelkädtään, riippumattomia rutiineja, oma-aloitteisuutta, maailman murheiden miettimistä, jumalauta jos jollekin hymyileekin ni katotaan et mikä tota vaivaa. Oon iha tarpeex aikuinen. Aion kyllä silti sunnuntaina liftata :D ei se tuo nautintoa, mutta jos ei raiskata tai tapeta ni olen taas selvinnyt jostain.
Se aiommeko kohdata lienee kysymys ja se miten se tapahtuisi??