Luin pitkästä aikaa Clare Francisin Tuulessa ja myrskyssä kirjan joka kertoo ADC Accutracin veneen vuoden 77-78 Whitbread kisasta. Venehän oli Swan 65 ketsi.
Kirjassa kritisoitiin kovasti kuinka vaikea vene oli ajettavan myötäisellä, kimurtelua ja broachi herkkä. Kirjassa syyksi arveltiin muun muassa liian takana olevaa köliä.
Nythän kaikki veneet alkavat olemaan tasapohjaisia pulkkia jotka ilmeisesti ovat ainakin nopeampia mutta ovatko ne helpomipa ajaa myötäisellä? Mitkä ominaisuudet rungossa tekevät veneestä hyvän myötätuuliveneen?
Täytyy ottaa huomioon, että kirjassa oli kyseessä kisasta jolloin venettä ajettiin mahdollisimman kovaa spinnuilla mukaan lukien myrskyspinnut.
Kirjassa kritisoitiin kovasti kuinka vaikea vene oli ajettavan myötäisellä, kimurtelua ja broachi herkkä. Kirjassa syyksi arveltiin muun muassa liian takana olevaa köliä.
Nythän kaikki veneet alkavat olemaan tasapohjaisia pulkkia jotka ilmeisesti ovat ainakin nopeampia mutta ovatko ne helpomipa ajaa myötäisellä? Mitkä ominaisuudet rungossa tekevät veneestä hyvän myötätuuliveneen?
Täytyy ottaa huomioon, että kirjassa oli kyseessä kisasta jolloin venettä ajettiin mahdollisimman kovaa spinnuilla mukaan lukien myrskyspinnut.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vauhti helpottaa tuota ongelmaa. Tuolloin perät nousivat jyrkemmin ja olivat kapeita, mikä aiheutti suuren vastuksen runkonopeuden ylityksen jälkeen. Nykyisisä runkolinjat ovat suorempia ja perät leveämpiä, mikä mahdollistaa suuremmat nopeudet ilman tolkuttomia voimia. Suhteellinen tuuli alenee ja vauhti parantaa ohjailukykyä.
Takana oleva köli vähentää broachi-herkkyyttä, tekemällä veneestä laskuherkän. Liian edessä oleva köli toimii päinvastoin, lisäten nousuherkkyyttä ja siten saa veneen helpommin broachaamaan. Kiemurtelu on pääosin kiinni runkomuodosta, varsinkin perässä. Toki jos spinnu heiluu vapaasti puolelta toiselle on sillä merkittävä osuutensa kiemurteluun. Pitäisi siis myös opetella purjehtimaan ennen whitbread kisaan lähtöä, eikä syyttää ihan kaikesta venettä, vaikka silläkin on osuutensa asiassa.
70- luvun veneet olivat kauheita ajaa spinnulla kovassa tuulessa. Täytyi kisassa pitää etäisyyttä kun Swan 38 ja Baltic 33 broutsailivat. Antilla 30 oli saman kaltainen, luultavasti muutkin ior- veneet.
Maailma on onneksi täysin toinen. Vaikka tuulta, aallokkoa ja venevauhtia on enemmän niin broutsiriski on pienentynyt ja veneet ovat helppoja ajaa. Heilunta pientä ja ohjainliikkeet pieniä. Pystyy ajamaan autopilotilla tai yhdellä kädellä kovempaa kuin ennen kahdella pinnamiehellä, yksi pinnan molemmin puolin. Veneessä voi kokata ja nukkua vaikka spinnu olisi ylhäällä päiväkausia yli 20 notsin tuulessa.
Yllä kommentoitiin jo runkomuodon muutosta. Vaikeamman runkomuodon lisäksi vaikuttaa peräsinteho. 70- luvun skegissä oleva peräsin oli nykyiseen syvään lapioperäsimeen verattuna pieni, tehottomampi ja raskaampi kääntää. Nyt voi videoista ihastella kuinka pienillä ohjausliikkeillä veneet kulkevat vakaasti heilumatta ja kovaa.
Aloittaja kysyi vielä mitä ovat hyvän avotuuliveneen ominaisuuksia. Keveys tietenkin, etenkin veneen päissä, siis huonot comfort factorit. Laakea, leveä ja tasainen pohja lisää vauhdissa hydrodynaamista nostetta ja pienentää uppoamaa mahdollistaen surffit ja plaanauksen. Syvä viinilasipohja on kuin siipiprofiili alaspäin ja toimii runkonopeuden ja plaanauskynnyksen seudussa päivastoin lisäten vastusta tasapohjaa voimakkaammin. Syvät lapioperäsimet, mieluummin 2kp, parantavat ohjausta. Mieluusti hyvin kevitetyt lavat, nopea välitys, työntötanko- ohjaus irtikytkettävissä erillisiksi ohjausyksiköiksi. Hyvä autopilotti. Painon siirto taaksepäin. Leveä ja pohjasta tasainen keula estämään keulan uppoamista aaltoon. Syvä mutta kapea siipiköli bulbilla. Perästä avoin cockpit, että sisään tulevat aallot ja roiskeet menee ulos. Aktiivisesti ohjattu hyvä suuntavakavuus..
Sitten on vanha koulukunta. Pitkä köli passiivisen paremman suuntavakavuuden vuoksi. Suojattu tehottomampi peräsin skegissä tai kölin takareunassa, vähemmän peräsinrikkoja. Tasainen painonjakauma ja pasemmat comfort factorit. Center cockpit, ettei roisku vedet niskaan. Purjeiden vähentäminen kun rupeaa kiemurtelemaan. Jarrutusta jos ei reivaus auta.
Molempi parempi, muttei voi olla sama vene.