Miten olette selviytyneet kun hoitoa on alettu vähentämään? Mulle iski valtava kriisi ja ahdistus, itsetuhoajatukset kaikki mahdolliset. Tuntuu etten ole päässyt ollenkaan eteenpäin. Pakko hakeutua päivystykseen kohta, jos olo ei ala tasaantua.
Hoitojani ei edes lopetettu kokonaan, mutta tuntuu että entisten hoitosysteemien kanssa meni ekan kerran ikinä vähän paremmin. Ei ollut helppoa, mutta paremmin. Nyt tuntuu että kaikki se työ on mennyt hukkaan ja multa on voimat loppu enää yrittää. Tarvitsen vielä saman tuen kuin tähänkin asti. Hoitotaho ei ota tätä kuuleviin korviinsakaan. En ole valmis vähennyksiin.
Nyt olen kolme päivää syönyt rauhottavia. Aina kun herään, otan lisää. En kestä olemista. Onko tämä normaalia. Meneekö ohi? Pelkään tekeväni itselleni jotain. Laukaiseva tekijä tähän kaikkeen oli hoitojen väheneminen. Ennen tätä oli parempi kausi.
Milloin pitää mennä päivystykseen? En ole yli vuoteen ollut osastolla ja sekin on ollut itselleni saavutus ja nyt tuntuu että kaikki on ollut aivan turhaa. Eikä kukaan kuuntele mitä itse sanon. :(
Hoitojani ei edes lopetettu kokonaan, mutta tuntuu että entisten hoitosysteemien kanssa meni ekan kerran ikinä vähän paremmin. Ei ollut helppoa, mutta paremmin. Nyt tuntuu että kaikki se työ on mennyt hukkaan ja multa on voimat loppu enää yrittää. Tarvitsen vielä saman tuen kuin tähänkin asti. Hoitotaho ei ota tätä kuuleviin korviinsakaan. En ole valmis vähennyksiin.
Nyt olen kolme päivää syönyt rauhottavia. Aina kun herään, otan lisää. En kestä olemista. Onko tämä normaalia. Meneekö ohi? Pelkään tekeväni itselleni jotain. Laukaiseva tekijä tähän kaikkeen oli hoitojen väheneminen. Ennen tätä oli parempi kausi.
Milloin pitää mennä päivystykseen? En ole yli vuoteen ollut osastolla ja sekin on ollut itselleni saavutus ja nyt tuntuu että kaikki on ollut aivan turhaa. Eikä kukaan kuuntele mitä itse sanon. :(
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei, kuulostaa tutulta. Itse kirjoitin tuosta osastolle "kelpaamattomuudesta" aikaisemmin. Minunkin hoitokertoja vaan vähennetään ja kohta kait paiskataan tk:n puolelle. Olen ollut 3kk mielenterveyspuolella ja tänä aikana tavannut viikoittain 4:ää !!?eri sh:ta ja yhtä lääkäriä. Siinä vaiheessa kun kriisiini on pahimmillaan on tapaamiset vähennetty minimiin ja alun tukipuhelut lopetettu kokonaan. Ekasta hoitsusta en hirveästi ensin tykännyt, mutta pikkuhiljaa tutustuimme ja hän alkoi ymmärtämään minua. Heti tuli vaihto kamalaan, kylmään hoitsuun. Sitten taas tuli joku ihan random tyyppi kuvaan ja sen jälkeen todella symppis ja aidosti auttavalta vaikuttava hoitsu. No lääkäri päätti sitten yhtäkkiä vaihtaa taas hoitsua. Tosin tuota tapaamista taas siirretty jo kolme kertaa.
Eli mitä tästä opitaan, kaavamaisesti mennään potilasta kuuntelematta.