Rkp:n Enestam turhan varovainen
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam käytti aika oudon puheenvuoron, kun hän pohdiskeli, ettei hänen johtamansa puolueen kannattaisi asettaa omaa presidenttiehdokasta. Aivan kokonaan Enestam ei ajatusta toki tyrmännyt ja ilmoitti olevansa valmis kuuntelemaan puolueen jäseniä.
Olisi päin vastoin odottanut, että Enestam olisi edustanut voimakasta johtajuutta ja ilmoittanut oman puolueväen innostusta nostattaen, että totta kai Rkp:n pitää oma ehdokas valtakunnan korkeimpaan virkaan asettaa. Onhan tällainen presidentin viran tavoittelu aina samalla merkki siitä, että puolue uskoo itseensä ja luottaa siihen, että sen piiristä löytyy tarpeeksi pätevä henkilö.
Enestam sanoi, että jos Rkp:llä on oma ehdokas, hänen pitää kaiken järjen mukaan haastaa presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) varovaiset näkemykset EU:n puolustuksesta ja Suomen puolueettomuudesta.
Toden totta pitää ja ehdokkaalla tulee olla esitettävään rkp:läinen ajattelumalli monista muistakin esille tulevista asioista.
Tuntuu suorastaan oudolta, että Rkp:ssä usein korostettuun avoimeen keskustelukulttuuriin ei sopisi asettautua reilusti kilpailuun erilaisia perusteltuja mielipiteitä keskusteluun heittämällä. Vaikuttaa väkisinkin siltä, että hallituskipeän Rkp:n punamultahallituksessa istuva puheenjohtaja ei sitten millään haluaisi joutua sellaiseen tilanteeseen, että hän joutuisi vastatusten demareiden ja keskustalaisten kanssa.
Vaikka kansalaiset valitsevat presidentin ja henkilökysymykset nousevat tällöin ratkaiseviksi, ovat presidentinvaalit kuitenkin samalla oiva mahdollisuus kaikille puolueille kertoa oman ehdokkaansa suulla näkemyksiään suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Jos siis lähdetään siitä, ettei vain millään isompia ärsytetä, niin silloin on parempi pitää suu kiinni niin hallitustyöskentelyssä kuin poliittisessa debatissa muutoinkin. Eiköhän Enestam tällä lausunnollaan lisännyt sitä arvostelua, jota häntä kohtaan on puolueen kentällä osoitettu.
---------------------------------------------
Nykyisissä internet-olosuhteissa rkp:n tavoitteet tulisivat liian selvästi ilmi, jos se asettaisi oman presidenttiehdokkaan.
Ne tavoitteet kun eivät kestä suomalaista päivänvaloa.
Kuinka moni suomalaisen todellisuudessa haluaa Suomeen "vahvan ruotsalaisuuden"?
Kuinka moni suomalainen todellisuudessa hyväksyy rkp:n johtolankana olevat Axel-Olof Freudenthalin rasistiset näkemykset, joiden mukaan suomalaiset ovat ala-arvoisia puoli-ihmisiä ruotsalaisten rinnalla?
Kuinka moni suomalainen todellisuudessa haluaa antaa ruotsalaisille mitään etuoikeuksia?
Kuinka moni suomalainen haluaa todella opetella pakolla ruotsia?
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam käytti aika oudon puheenvuoron, kun hän pohdiskeli, ettei hänen johtamansa puolueen kannattaisi asettaa omaa presidenttiehdokasta. Aivan kokonaan Enestam ei ajatusta toki tyrmännyt ja ilmoitti olevansa valmis kuuntelemaan puolueen jäseniä.
Olisi päin vastoin odottanut, että Enestam olisi edustanut voimakasta johtajuutta ja ilmoittanut oman puolueväen innostusta nostattaen, että totta kai Rkp:n pitää oma ehdokas valtakunnan korkeimpaan virkaan asettaa. Onhan tällainen presidentin viran tavoittelu aina samalla merkki siitä, että puolue uskoo itseensä ja luottaa siihen, että sen piiristä löytyy tarpeeksi pätevä henkilö.
Enestam sanoi, että jos Rkp:llä on oma ehdokas, hänen pitää kaiken järjen mukaan haastaa presidentti Tarja Halosen ja pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) varovaiset näkemykset EU:n puolustuksesta ja Suomen puolueettomuudesta.
Toden totta pitää ja ehdokkaalla tulee olla esitettävään rkp:läinen ajattelumalli monista muistakin esille tulevista asioista.
Tuntuu suorastaan oudolta, että Rkp:ssä usein korostettuun avoimeen keskustelukulttuuriin ei sopisi asettautua reilusti kilpailuun erilaisia perusteltuja mielipiteitä keskusteluun heittämällä. Vaikuttaa väkisinkin siltä, että hallituskipeän Rkp:n punamultahallituksessa istuva puheenjohtaja ei sitten millään haluaisi joutua sellaiseen tilanteeseen, että hän joutuisi vastatusten demareiden ja keskustalaisten kanssa.
Vaikka kansalaiset valitsevat presidentin ja henkilökysymykset nousevat tällöin ratkaiseviksi, ovat presidentinvaalit kuitenkin samalla oiva mahdollisuus kaikille puolueille kertoa oman ehdokkaansa suulla näkemyksiään suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Jos siis lähdetään siitä, ettei vain millään isompia ärsytetä, niin silloin on parempi pitää suu kiinni niin hallitustyöskentelyssä kuin poliittisessa debatissa muutoinkin. Eiköhän Enestam tällä lausunnollaan lisännyt sitä arvostelua, jota häntä kohtaan on puolueen kentällä osoitettu.
---------------------------------------------
Nykyisissä internet-olosuhteissa rkp:n tavoitteet tulisivat liian selvästi ilmi, jos se asettaisi oman presidenttiehdokkaan.
Ne tavoitteet kun eivät kestä suomalaista päivänvaloa.
Kuinka moni suomalaisen todellisuudessa haluaa Suomeen "vahvan ruotsalaisuuden"?
Kuinka moni suomalainen todellisuudessa hyväksyy rkp:n johtolankana olevat Axel-Olof Freudenthalin rasistiset näkemykset, joiden mukaan suomalaiset ovat ala-arvoisia puoli-ihmisiä ruotsalaisten rinnalla?
Kuinka moni suomalainen todellisuudessa haluaa antaa ruotsalaisille mitään etuoikeuksia?
Kuinka moni suomalainen haluaa todella opetella pakolla ruotsia?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.