Väärät Saksan lentokone- ja it-valinnat

1) Me-109 tuotannon sijasta valinta 1942-jälkeen olisi pitänyt olla Fw-190. Enteenkin vuonna 1944 Me-109 konetta ei olisi pitänyt valmistaa enää yhtään.

2) He-111 pommikone oli täysin rajoittunut kone ja tämän valmistus olisi pitänyt ajaa alas vuoteen 1942

3) Stuka oli suuri virhe. 1930-luvun hidas kone vielä käytössä (itärintamalla) vuonna 1944 on osoitus neuvottomuudesta

4) 88 mm:n ilmatorjuntatykki oli varsin tehoton pommikoneita vastaan. 128 mm:n tykki tarvitsi 3 000 ammusta pudottamaan yhden pommikoneen. 88 mm:n ammuksia tarvittiin 15 000 yhteen pudotukseen. 15 000 ammuksen yhteispaino oli noin 135 tonnia. 3 000 kpl 128 mm:n tykin ammusta painaa 76 tonnia. Jälkimmäinen oli kustannustehokkaampi ( 77%).
17158
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 17

Vanhimmat

Me-210 lentokonehölmöily. Saatiin töysin valmiiksi vain 90 konetta ja osittain valmiiksi 320. Mutta valmistuskustannukset vastasivat noin 5 000 Fw-190 koneen valmistusta. Me-262 valmistus (1 300) munittiin eikä polttoainetuotannon romahduksen myötä koneella ollut muuta kuin propaganda-arvo. Sitten on surullisenkuuluisa nelimoottorinen He-177 jonka huima kustannus on arvioitu lähes miljardiluokkaan.

Luftwaffe todellakin oli aselajeista natsihenkisin ja siltä näytti lopputuloskin.

Äänestä

Brewsterin jälkeen suomalaisten saamat bf-109 G-koneet tuntuivat loistavilta vaikka todellisuudessa on syytä epäillä että teollisen valmistustason yleinen heikentyminen Saksassa on tuonut Suomeenkin hyvin keskinkertaisesti valmistettuja yksilöitä.

Äänestä

Hävittäjäkoneelle on nopeus varsin tärkeä ominaisuus. Brewster ei vuonna 1944 saanut kiinni enää edes venäläistä pommikonetta ja vastustajan hävittäjät olivat 100-150 km/h sitä nopeampia. On vaikeata taistella kun ei saa ketään kiinni.

Mersun nopeus oli samaa tasoa vastustajan kanssa ja sen aseistus oli töysin riittävä.

Mitä avaukseen tulee niin todettakoon, että yhden FW-190:n työmäärällä teki 5 BF-109G:tä.

Ilmatorjunnassa 128 mm:n tykki sopi kiinteään torjuntaan, mutta ei rintamakäyttöön painonsa takia!

Stuka pärjäsi hyvin itärintamalla aina vuoteen 1944 saakka.

Äänestä
  • Tuo suhde oli oikeasti 2:3. Alumiinimäärän ja työtuntimäärän perusteella. Heikkotasoisempi bf-109 kysyi myös enempi koulutettavia lentäjiä ja nieli siis suurempia määriä koulutusresursseja ml polttoainetarvetta.

    Äänestä

  • Saksalainen hävittäjäkenraali Adolf Galland kertoi muistelmissaan erään syyn Bf-109:n suosimiseen.

    Jostakin syystä moottorista johtuen Fw-190:n suorituskyky heikkeni pahasti 5-6 km:n korkeudessa. USA:n pommikoneet suorittivat päiväiskujaan juuri tästä korkeudesta ja siellä Fw-190 oli pahoissa vaikeuksissa. Mersulla ei tätä pulma ollut, mutta haittana oli suht. kevyt aseistus. Niinpä koneesta tehtiin tykkiversio, jossa oli 3 20 mm:n tykkiä ja 2 13 mm:n kk:ta.

    Äänestä

  • " Mersulla ei tätä pulma ollut, mutta haittana oli suht. kevyt aseistus. Niinpä koneesta tehtiin tykkiversio, jossa oli 3 20 mm:n tykkiä ja 2 13 mm:n kk:ta. "

    Mitä, kevyt aseistus? Mesussa oli jo sodan alussa 1 kpl 20 mm konetykki, joka ampui moottorinavan läpi ja 2 kpl 12,5 mm siipikonekiväriä.
    Myöhemmin lisättiin kaksi 20 mm siipikonetykkiä pommikoneiden alasampumiseen.

    Äänestä

  • VaiKevytAseistus kirjoitti:

    " Mersulla ei tätä pulma ollut, mutta haittana oli suht. kevyt aseistus. Niinpä koneesta tehtiin tykkiversio, jossa oli 3 20 mm:n tykkiä ja 2 13 mm:n kk:ta. "

    Mitä, kevyt aseistus? Mesussa oli jo sodan alussa 1 kpl 20 mm konetykki, joka ampui moottorinavan läpi ja 2 kpl 12,5 mm siipikonekiväriä.
    Myöhemmin lisättiin kaksi 20 mm siipikonetykkiä pommikoneiden alasampumiseen.

    Jos kirjoittaa noinkin helposta asiasta kuin Mersun aseistus, niin vaatii melko paljon typeryyttä saada sekin väärin, sen verran nopea ja helppo olisi saada kuitenkin oikea vastaus selville.

    Äänestä

Kyllä Fw oli parempi kone kuin Me mutta lopputuloksen kannalta Luftwaffen sekoilu koitui
koko maailman onneksi kun Saksa pala palalta nujerrettiin polvilleen.

Äänestä
  • Olen samaa mieltä. Hitlerin takia Suomi menetti Karjalan.

    Äänestä

  • Ja minä kun luulin, että menetimme sen jo maaliskuussa 1940 täyin ilman Hitleriä?

    Äänestä

  • "koko maailman onneksi kun Saksa pala palalta nujerrettiin polvilleen. "

    Koko maailman suureksi suruksi "tapettiin väärä sika"! Stalinin Neuvostoliitto osoittautui aivan yhtä kaameaksi diktatuuriksi, joka levittäytyi pitkälle Itä-Eurooppaan!

    Kaikkien onneksi tämäkin sika romahti 199!

    Äänestä

Hitler myi elokuussa 1939 Suomen Stalinille. Silti näillä palstoilla hölmöimmät vieläkin kehuvat Saksan armeijaa Suomen auttamisesta.

Äänestä
  • Suomen kimpussa oli joka tapauksessa Talvisodassa Neuvostoliitto eikä Saksa.

    Marraskuussa 1940 Hitler ilmoitti valloitushimoiselle Molotoville, ettei Suomen kimppuun saanut käydä.

    Kesällä 1944 Saksa antoi lähes ratkaisevaa apua Neuvostoliiton suurhyökkäyksen torjumisessa. Tietenkin se teki sen itsekkäistä syistä, mutta voi epäillä hyvinkin, että ilman Saksan apua puhuisimme nyt venäjää!

    Joten kehuminen on yhä aiheellista!

    Äänestä

  • Natsi-Saksan politiikka johti Euroopan sotaan ja Neuvostoliitto reagoi tähän käyttämällä tilannetta hyväkseen. Ilman Hitlerin Saksan politiikkaa Kaliningrad olisi osa Saksaa ja nimeltään Königsberg ja Terijoki suosittu suomalainen lomanviettopaikka ja osa Suomea.

    Äänestä

Me-109 ei ollut vanha eikä epäonnistunut. Tuotekehittelyä olisi pitänyt kiirehtiä että esim. Malli Me-109 K4 olisi ollut rintamakäytössä 1/2 aikaisemmin. Fw 190 A-sarja oli kehityskaarensa päässä v. 1944. Tästä syystä siirryttiin vesijäähdytteiseen rivimoottoriin mallissa- D pois tähtimoottorista.

Äänestä
  • Täytyy kyllä sanoa että harvassa paikkaa on yhtä paljon idiootteja koolla kuin täällä.

    Äänestä

  • GoodByebaby kirjoitti:

    Täytyy kyllä sanoa että harvassa paikkaa on yhtä paljon idiootteja koolla kuin täällä.

    Pitäisi pystyä luetteloimaan ne "idioottien" asiat joista on eri mieltä, eikä huudella puskista. Vai menikö pieneltä "hermot"?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Wegelius.C kirjoitti:

1) Me-109 tuotannon sijasta valinta 1942-jälkeen olisi pitänyt olla Fw-190. Enteenkin vuonna 1944 Me-109 konetta ei olisi pitänyt valmistaa enää yhtään.

2) He-111 pommikone oli täysin rajoittunut kone ja tämän valmistus olisi pitänyt ajaa alas vuoteen 1942

3) Stuka oli suuri virhe. 1930-luvun hidas kone vielä käytössä (itärintamalla) vuonna 1944 on osoitus neuvottomuudesta

4) 88 mm:n ilmatorjuntatykki oli varsin tehoton pommikoneita vastaan. 128 mm:n tykki tarvitsi 3 000 ammusta pudottamaan yhden pommikoneen. 88 mm:n ammuksia tarvittiin 15 000 yhteen pudotukseen. 15 000 ammuksen yhteispaino oli noin 135 tonnia. 3 000 kpl 128 mm:n tykin ammusta painaa 76 tonnia. Jälkimmäinen oli kustannustehokkaampi ( 77%).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu