Viralliset historiikit puhuvat osasto Kuhlmeyn menettäneen Kannaksella 27 lentokonetta. Mutta osastoon kuuluneiden yksiköiden konetappiot ovat Michael Holmin keräämän Luftwaffen materiaaliaineiston perusteella olleet kesä-heinäkuussa 1944 vain aivan toista luokkaa.
1./NAGr5: 4 vihollisen toiminnan takia ja 6 muuten menetettyä Bf-109 G-tiedustelukonetta
II./JG54: 20 vihollisen toiminnan takia ja 18 muuten menetettyä FW-190 hävittäjäkonetta
- I./SG5: 5 vihollisen toiminnan takia ja 9 muuten menetettyä FW-190 hävittäjäpommittajaa
- I./SG3: 22 vihollisen toiminnan takia ja 7 muuten menetettyä Stuka-syöksypommittajaa
Yhteensä osastoon kuuluneet yksiköt ovat kirjaustensa mukaan menettäneet vihollisen toiminnan takia 1944 kesä-heinäkuussa 51 lentokonetta ja 40 muusta syystä. Yhteensä siis 91 lentokonetta. Näihin ei lasketa mukaan vaurioituneet vaan poiskirjatut.
MItä historia kertoo noiden yksiköiden menetyksistä 1- 17.6.44 ja 21,7-31.7.44 on arvoitus. Se tiedetään että itärintamalla ennen Kannaksen hyökkäystä ja Valko-Venäjän suuroffensiivia oli suhteellisen rauhallinen jakso ja mm. Saksan armeijan tappiot kaikkiaan olivat vuoden matalimmat. Yksikään Kuhlmey-osastoon kuuluneista yksiköistä ei nähtävästi tullut kiivaiden taistelujen tilanteesta Suomeen.
Tappiot yksiköistä löytyvät näistä linkeistä:
http://www.ww2.dk/oob/bestand/jagd/biijg54.html
(II./JG54)
http://www.ww2.dk/oob/bestand/schlacht/bisg3.html
(I./SG3)
http://www.ww2.dk/oob/bestand/schlacht/bisg5.html
(I./SG5)
http://www.ww2.dk/oob/bestand/aufkl/b1nagr5.html
(1./NaGr 5)
1./NAGr5: 4 vihollisen toiminnan takia ja 6 muuten menetettyä Bf-109 G-tiedustelukonetta
II./JG54: 20 vihollisen toiminnan takia ja 18 muuten menetettyä FW-190 hävittäjäkonetta
- I./SG5: 5 vihollisen toiminnan takia ja 9 muuten menetettyä FW-190 hävittäjäpommittajaa
- I./SG3: 22 vihollisen toiminnan takia ja 7 muuten menetettyä Stuka-syöksypommittajaa
Yhteensä osastoon kuuluneet yksiköt ovat kirjaustensa mukaan menettäneet vihollisen toiminnan takia 1944 kesä-heinäkuussa 51 lentokonetta ja 40 muusta syystä. Yhteensä siis 91 lentokonetta. Näihin ei lasketa mukaan vaurioituneet vaan poiskirjatut.
MItä historia kertoo noiden yksiköiden menetyksistä 1- 17.6.44 ja 21,7-31.7.44 on arvoitus. Se tiedetään että itärintamalla ennen Kannaksen hyökkäystä ja Valko-Venäjän suuroffensiivia oli suhteellisen rauhallinen jakso ja mm. Saksan armeijan tappiot kaikkiaan olivat vuoden matalimmat. Yksikään Kuhlmey-osastoon kuuluneista yksiköistä ei nähtävästi tullut kiivaiden taistelujen tilanteesta Suomeen.
Tappiot yksiköistä löytyvät näistä linkeistä:
http://www.ww2.dk/oob/bestand/jagd/biijg54.html
(II./JG54)
http://www.ww2.dk/oob/bestand/schlacht/bisg3.html
(I./SG3)
http://www.ww2.dk/oob/bestand/schlacht/bisg5.html
(I./SG5)
http://www.ww2.dk/oob/bestand/aufkl/b1nagr5.html
(1./NaGr 5)
Vastaukset 109
Vanhimmat
II./JG54+menetti+vuonna+1944+83+hävittäjälentokonetta+vihollisen+toiminnan+takia+ja+86+konetta+muusta+syystä+eli+yhteensä+169+konetta.+Näin+ollen+kesä-heinäkuu+1944+muodosti+yksikön+vuoden+kokonaistappioista+22.5%.+Jakso+oli+hävittäjäyksikölle+45%+keskimääräistä+raskaampi+tappioissa.+Vain+joulukuu+1944+oli+vieläkin+pahempi.
Toukokuussa II./JG54 menetti 8 konetta, tiedusteluyksikkö 9 konetta, I./SG3 11 konetta ja I./SG5 yhden koneen. Siis yhteensä 29 konetta. Erityisen ällistyttävä on ollut I./SG3:n menettämät 8 stuka-konetta ilman vihollisen vaikutusta.
Montako konetta menetti Porissa ollut 2./I/SG 5?
1)+Mm+Hannu+Valtonen+on+kyseenalaistanut+Luftwaffen+itärintamalla+olleiden+hävittäjäyksiköiden+lentäjien+ilmavoittoväitteet.+Valtosen+tutkimukset+viittaavat+että+jo+vuonna+1943+tuskin+edes+1/3+väitteistä+piti+paikkaansa.+Vuonna+1944+ilmavoittoväitteet+mm+Norjan/Suomen+Lapin+yksiköissä+kohosivat+absurdeihin+lähes+neuvostoliittolaisiin+lukemiin,+vain+10-15%+väitteistä+piti+paikkaansa
Luftwaffella ei historiansa aikana ollut käytössä proseduureja ja tarkistuslistoja toiminnoissa jossa käytiin läpi lentoon liittyviä asioita. RAF:ssä ja USAAF:ssä ne olivat pakollisia jo 1930-luvulla. Luftwaffesta puuttui koulutukseen liittyvät instrumentit ja valvonta oli länsimaiden ilmavoimia heikompaa. Mm lentohistorian tutkijat ovat hävittätoiminnasta vastuussa ollutta Adolf Gallandia syyttäneet näistä laiminlyönneistä. Gunter Rall esim käytti ensimmäisen kerran tarkistuslistoja 1950-luvun puolivälissä kun Saksan Liittotasavallan ilmavoimien lentokoulutuksessa oli. Siellä oli otettu käyttöön amerikkalaistyyppinen koulutusjärjestelmä näine ohjeistavine instrumentteineen. Rall tajusi vasta silloin miten paljon parempi tuo järjestelmä oli Luftwaffen vastaavaan verrattuna.
Täytyy muistaa että Luftwaffe oli natsien luomus. Luftwaffe ei siis edustanut mitään "saksalaista järjestelmällisyyttä" vaan natsismiin kuulunutta heroistista sankarikulttia. Luftwaffesta tuli siten myös kohtalokkaasti natsismin uhri.
Ei voi taas sanoa muuta kuin täyttä paskaa suollat. Lukisit aiheesta edes yhdenkin kirjan. Mikä sairaus saa ihmisen valehtelemaan tuolla tavalla?
Toisaalta+saksalainen+tutkimus+kertoo+että+jo+vuonna+1941-Luftwaffen+lentokonetappioista+(hieman+yli+7+000)+niukasti+yli+50%+johtui+"muusta+kuin+vihollisen+toiminnasta".+Luku+7+000+on+niin+korkea+että+sen+on+täytynyt+sisältää+myös+vaurioituneet+koneet+sekä+kaikkien+myös+koulutuskeskuksissa+olevat+konemenetykset.
Suomesta puuttuu kriittinen tutkimus sekä Osasto Kuhlmeystä että Luftwaffesta. Oikeastaan Suomessa on omituinen lapsellisen naivi käsitys myös "Saksan tehokkaasta sotakoneistosta". Jos tutkitaan mitä oikeasti tapahtui vuosien 1939-40 alkumenestyksen aikana ja sen jälkeen niin kuva muuttuu realistisemmaksi. Ne voitot olivat Saksalle helppoja eivät Luftwaffen ja Saksan "kovan suoritustason" vaan vihollisten heikkouksien takia. Luftwaffe kohtasi todellisuuden Englannin ja Englannin
Kanaalin yllä. Mutta jo Ranskan sotaretken tappiot olivat merkittävät. Ennen Operaatio Barbarossaa oli Luftwaffen tappiot:
6 732 lentokonetta
11 068 lentomiehistön jäsentä (kaatuneet, kadonneet, sotavangiksi jääneet)
Kun sota alkoi syyskuussa 1939 oli Luftwaffella 11 000 koulutettua lentomiehistön jäsentä. Tuota määrää enempi oli siis Luftwaffe jo menettänyt ennen idän sotaretken alkua. Kaikilla mittareilla Luftwaffe oli heikompi kesäkuussa 1941 kuin se oli ollut toukokuun alussa 1940. Sodan 21 ensimmäistä kuukautta olivat tuhoisat Luftwaffelle koska ne söivät sen paremmin koulutetut lentäjät. Luftwaffe lähti soitellen sotaan ja surkeastihan siinä sitten kävi.
"Suomesta puuttuu kriittinen tutkimus sekä Osasto Kuhlmeystä että Luftwaffesta. "
Valtonen kirjoitti kokonaisen kirjan Kuhlmeystä.
Mutta missä määrin Valtonen kävi läpi aineistoa osastoon kuuluneiden yksiköiden tappioista vai luottiko hänkin liikaa "viralliseen totuuteen"?
Kannattaapa muistaa että Luftwaffen arkistot avautuivat laajempaan käyttöön (länsimaille) vasta 1990-luvulla. Sotahistorioitsijoists monet ovat olleet myös henkisesti laiskoja selvittämään Luftwaffen todellista historiaa. Liian monilla on sotapropagandan ja "ässäkultin" vääristämä kuva tuosta Natsi-Saksan luomuksesta ja sen aika vastuuttomasta koulutuskäytännöstä. Ongelmat eivät ole todellakaan vain vuoden 1944 polttoainekatastrofilla. Luftwaffessa oli synnynnäinen luumätä.
Taas täysi bullshit. Onko tämä joku aivovammaisten kokoontumiskerho?
Luftwaffe oli koulutuksellisesti länsimaita pahasti jäljessä jo sodan alkupuolella. Ongelmat räjähtivät silmille viimeistään 1943 mutta tuota toimintakulttuuria ei koko sodan loppujaksollakaan edes pyritty muuttamaan. Silmät avautuivat vasta henkiinjääneille sodan jälkeen. Luftwaffe oli huonosti organisoitu ja koulutus rakentui liian suppeaan joukkoon lentohenkilöstöä. Sen henkinen ilmapiiri oli koulutuksen ja pedanttisuuden vastainen. Siitä puuttui jörjestelmällisyys ja pitkäjänteisyys.
LUFTWAFFE EI OLLUT HYVÄ.
"Mutta missä määrin Valtonen kävi läpi aineistoa osastoon kuuluneiden yksiköiden tappioista vai luottiko hänkin liikaa "viralliseen totuuteen"?"
Todellakin! Aito stallarinäkemys puuttuu tyystin. Ja he voivat kirjoittaa täyden totuuden ilman minkäänlaisia asiakirjoja!
"Operaatio+Barbarossaa+oli+Luftwaffen+tappiot:
Virallisen historiikin mukaan osasto olisi menettänyt 23 lentäjää kuolleena ja 24 haavoittuneena. Haavoittuneiden suuri määrä on huomattava. Itärintaman tilastojen mukaan yksipaikkaisten koneiden menetykset olivat 2.5 kertaa suuremmat ja maataisteluosastojen 1.2 kertaa suuremmat kuin lentäjämenetykset. Lisäksi 15 koneen menetys lentokenttähyökkäyksessä Immolaan 2.7.44 on muistettava. Lentokenttämenetykset olivat Kuhlmeyn laiminlyönnin takia keskimäärin suuremmat kuin itärintamalla yleensä.
On luultavaa että lentokoneita on menetetty noin 2 kertaa niin paljon kuin lentäjiä. Koneita on voitu ampua alas 27 Kannaksella mutta kokonaispoiskirjaukset lienevät olleet tuplasti suuremmat, noin 50-55.
Miksi hemmetissä luulet kun voit tehdä asiasta myös tutkimuksen?
Kuinka ne on kadonneet, kun palstalaisten mukaan venäläiset eivät osanneet lentää ja keskitysleireillä oli vielä isot kasat orgaanista varaosamateriaalia.
Vertailun vuoksi voisi kai laittaa samat luvut jenkeiltä. USAAF menetti sodan aikana 65164 lentokonetta taistelutappioiden ollessa 22948 konetta. Töytyy kyllä sanoa että helevetin surkea oli amerikkalaisten lentäjien taso.
USAAF:n+taistelutappiot+sotalennoilla+oli+0.9%+ja+Saksaa+vastaan+1.1%+vuonna+1944.+Luftwaffen+tappiot+USAAF/RAF:a+vastaan+samana+vuonna+5.37%.+Toisaalta+Luftwaffen+tappiot+idässä+olivat+1944+vain+0.703%.
Ei poista sitä tosi asiaa että tappioista vain kolmannes tuli vihollisvaikutuksen kautta eli samalla vertailuperiaattella USAAFin lentäjirn taso oli perin huono.
no mikä siinä nyt on että sitä vastalausetta ei löydykkään?
Luftwaffe+Ostin+tappioprosentti+0.703+%+itärintamalla+ei+sisällä+kaikkia+menetettyjä+koneita.+Siihen+kun+lisää+21%+eli+viidenneksen+niin+päästään+jo+0.85%:iin.+Vauriopoistot+mukaanlukien+mennään+yli+1%+per+sotalentoa.
En+pitäisi+mahdottomana+jos+Kuhlmeyn+viralliset+tappiolukemat+Suomessa+ovat+olleet+suuremmat+kun+pahasti+vaurioituneita+koneita+on+poiskirjattu.+27+voi+koostua+vain+100%:sti+tuhoutuneista.+Jo+ennen+vuotta+kaikki+60%:n+tai+pahemmat+vauriot+saaneet+koneet+yleensä+poiskirjattiin.
Minä taas en pitäisi mahdottomanasitä, että arvaat väärin:-D
Tee nyt sitten jumalauta siitä tutkimus kun kaikki tieto on saatavilla niin ei tartte arvailla. Ai niiin joo, faktat kumoaa agendan niin on helpompi arvailla ja epäillä. Voi tziisus kun tulis nyt kunnon talvi ja tommoset yhteiskunnan elätiti paleltuis pois.
Lämmitä kahvit otsallasi:-D
27 sotatoimissa menetetyn koneen menetys Suomessa viittaa siihen että 20-25 konetta on menetetty muulla tavoin. Se sopii kokonaiskuvaan kun yksikkö oli Suomessa 5 viikkoa ja 4 viikkoa muualla. Osaston kokonaistappiot ovat olleet 47-52.
Italiassa+vuonna+1944+toimineet+Usan+ja+Britannian+yksiköt+ilmoittitavat+vihollisen+alasampumista+koneista+yli+80%:n+johtuneen+saksalaisten+ilmatorjunnasta.+Tätä+ei+tarvitse+ihmetellä+koska+Luftwaffen+hävittäjistä+kaikkiaan+enää+noin+6%+tuossa+vaiheessa+operoi+koko+Välimeren+alueella,+niistä+suuri+osa+Romanian/Balkanin+suunnalla.+Luftwaffen+hävittäjälentäjät+pelkäsivät+kuin+ruttoa+noita+länsiliittoutuneiden+hävittäjävoimia.+Kukkoilijoilta+oli+turhat+luulot+lähteneet+pois.
Hauska honkkelinauru korostaa arvion luotettavuutta?
Yksikön II./JG54 osalta on kiinnostavaa havaita että sille palautettiin elokuussa korjaamoilta peräti 20 Fw-190 konetta. Esim kesäkuussa ei vielä yhtään ja heinäkuussa 5 joka viittaa lähinnä kesäkuun lopun päiviin. Vain Kurskin taistelujen jälkilöylyissä elokuussa 1943 palautettiin enemmän (21) sekä Ukrainan kevättaistelujen jälkeen huhtikuussa 1944 (23). Jälkimmäisessä hankalammat keli- ym olosuhteet lienevät kuitenkin päätekijä.
II./JG54 kuitenkin on kirjannut heinäkuulle 1944 vain 4 koneen olleen huollossa. Osasto sai heinäkuussa 22 uutta konetta sekä 5 korjaamolta. Se ilmoitti vahvuudekseen heinäkuun alussa 38 mutta kuun lopussa 29. 27 täydennyksestä huolimatta vahvuus oli laskenut 9:llä.
II./JG54:stä siirrettiin 9 konetta muihin Luftwaffen hävittäyksiköihin heinäkuussa. 24 lentokonetta kirjattu täysin menetetyiksi. Missä vaiheessa yksikkö kirjasi korjaamolle lähetetyt poistettaviksi? Todennäköisesti ei ehkä milloinkaan. Saksan armeijan tappiot kirjattiin : kaatuneet, kadonneet, haavoittuneet, sairastuneet. Haavoihinsa menehtyneet eivät olleet enää Heerin vaan lääkinnän asioita. Yksikkö ei niistä tiennyt eikä niitä kirjannut. Sama saattaa koskea myös näitä "hoitoon" lähetettyjä vaurioituneita koneita. Ei yksikkö siis edes tiennyt kuinka monta konetta taisteluissa ja muuten lopulta poiskirjattiin. Suuri osa poiskirjauksista tehtiin varikoilla ja korjaamoilla.
"Ei+yksikkö+siis+edes+tiennyt+kuinka+monta+konetta+taisteluissa+ja+muuten+lopulta+poiskirjattiin."
Vuodelle+1944+on+Saksan+Luftwaffe+kirjannut+taistelutappioiksi:
Nuo+tilastot+osoittavat+vain+sen+miten+pieni+osa+lentokoneiden+poiskirjaamisesta+taisteluissa+menetetyt+muodostivat.+Ellei+Saksa+olisi+sitten+järjestelmällisesti+jättänyt+tappioita+ilmoittamatta.+Todennäköisempää+kuitenkin+oli+että+suuri+määrä+vaurioituneita+koneita+joissa+vaurioitumisaste+oli+alle+60%+poistettiin+vuonna+1944.+On+myös+muistettava+että+taistelukoneet+muodostivat+sotatuotannosta+noin+85%.+Ja+taistelukoneisiin+laskettiin+paitsi+koneet+joissa+oli+aseet+myös+ne+jotka+toimivat+mm.+tiedustelutehtävissä.
I./SG3:n historia ennen Immolaa, Immolan päivinä ja Immolan jälkeen (aina vuoden 1944 loppuun) näyttää Holmin keräämän aineiston puolesta tappioiden keskittyneen juuri kesä-heinäkuulle 1944. Yksikkö menetto perustamisensa jälkeen kaikkiaan 63 lentokonetta taistelutehtävissä joista siis 22 kesä-heinäkuussa 1944. Sen jälkeen se siirrettiin takaisin Tarttoon ja sieltä Pardubitziin. Tuossa vaiheessa stukapaskoista oli siirrytty Fw-190 kantaan. Liekö koulutusta kiusannut polttoainepula vai mistä kiikasti koska yksikön taistetappiot näyttivät puhdasta nollaa. Sen sijaan yksikkö onnistui menettämään lokakuussa 8 kpl Fe-190 F-8 konetta "ilman vihollisen vaikutusta" Viimeiseksi merkinnäksi jäänyt Gerdauenissa taisteluissa menetetetty yksi "jabo". Kaikki muut 62 konetta olivatkin sitten stukia. Reilun vuoden aikana yksikön suharit onnistuivat tuhoamaan taistelujen ulkopuolella kaikkiaan 35 konetta eli suurinpiirtein yksikön perusvahvuuden verran. Niistä 27 oli Stukia joista puolestaan 8 tuhoutui "ilman vihollisen vaikutusta" kesä-heinäkuussa 1944. Kesäkuussa 1944 korjattavana oli 3 stukaa ja heinäkuussa 4. Tarkoittanee kunkin kuukauden viimeisen päivän break-down tilannetta.
I./SG5:n osalta on muistettava että vain yksi staffeln 1./SG5 osallistui Immolan touhuihin. Kyse oli siis noin 10-12 koneen yksiköstä. Kaikkiaan I./SG5 menetti sen reilun vuoden historian ajan 20 stukaa ja 12 jaboa "vihollisen toiminnan takia" ja muulla tavoin 16 stukaa ja 24 jaboa. Tuo aivan käsittämättömän suuri "vailla vihollisen vaikutusta" tapahtunut jabojen tuhoutuminen ei anna kovinkaan mairittelevaa kuvaa saksalaisten lentotaidoista vuonna 1944. Kysehän oli noin 35 lentokoneen yksiköstä joka menettää tällä tavoin 2/3 koneistaan vain 3 kuukaudessa.
Miten+tuo+kertoo+huonosta+lentotaidosta?
II./JG54 menetti Kurskin rintamalla heinä-elokuussa 1943 taisteluissa "vihollisen takia" myös 20 konetta. Muista syistä lisäksi 24.
Mikäli+Michael+Holmin+keräämät+tiedot+pitävät+paikkaansa+asettaa+se+kyseenalaiseen+valoon+osasto+Kuhlmeyn+viralliset+lukemat+konetappioistaan.+Lopulliset+menetykset+Kannaksen+ja+Suomessa+olon+ajalta+(17.6-21.7.44)+ovat+taatusti+olleet+suuremmat+kuin+vain+27+lentokonetta.++Tokihan+voi+olla+että+27+konetta+ovat+olleet+taisteluissa+100%:sti+menetettyä.+Yhden+hävittävän+tapauksesss+on+puhuttu+suomalaisen+ilmatorjunnan+ampuneen+koneen+alas.+Pelkästään+lentokenttähyökkäyksessä+(2.7.44)+tuhoutui+15.+Yksipaikkaisia+koneita+ammuttiin+alas+useita.+23+lentomiehistöön+kuuluneen+ilmoitettiin+menehtyneen+ja+24+haavoittuneen.+Nämäkin+lukemat+viittaavat+suureen+konehukkaan.
Osasto Kuhlmey menetti Immolan pommituksessa 4 Stukaa ja 6 Fw-190 konetta. Historiikki puhuu "hävittäjäpommittajista". Voi olla virhe tieto sillä maataisteluosastolla kirjattu heinäkuulta 5 Fw-190 vihollisen toiminnan takia menetetyiksi.
Aika uskottavalta näyttäisi se että heinäkuussa kaikki I./SG3:n tappiot (18 Ju 87D-5
vihollisen toimesta) ovat tapahtuneet Suomessa olo aikana koska yksikkö luopui Stukista Immolan keikan jälkeen. On siten uskottavaa että myös muista syistä menetetyt 4 kpl Ju 87D-5 menetettiin Suomessa. Kysymysmerkki on kuinka monta kesäkuussa (3 3) menetettiin Immolassa oloaikana.
Luftwaffen mikrofilmatuilla listoilla ilmoitetut omat tappiot ilmoitettiin yleensä silloin jos lentäjä menehtyi ja hän oli palvellut pitemmän aikaa yksikössä ja oli "huomattava yksikön kannalta". II./JG54 osalta näytettiin seuraava kaatuneet hävittäjälentäjät:
- 19.06.44 Oblt. (yliluutnantti) Helmut Grollmuß 4./JG 54 FW 190A-6
- 21.06.44 Hptm. (kapteeni) Herbert Aloé 4./JG 54 verm. FW 190A-5
- 14.07.44 Fw. (Feldwebel )Artur Lüneburg 6./JG 54 FW 190A-8
II./JG54 kirjauksissa on Herbert Aloen tapauksessa varma virhe sillä raportin mukaan kesäkuussa ei olisi yhtään FW-190 A-5 konetta muka menetetty. Heinäkuussa merkitty taisteluissa yksi FW 190A-8 menetetty ja se on sitten kai tuo Lüneburgin kone.
Noiden kolmen kokeneen ( Luftwaffen vuoden 1944 mittayksikön mukaan) lentäjän menetys kyllä antaa uumoille tuon hävittäjäryhmän menettäneen taatusti myös kokemattomia uusia lentäjiä Suomessa.
Artur Lüneburg ei ole osallistunut 6.staffelnin lentäjänä osallistunut Kannaksen taisteluun.
Ehkäpä kyse oli kirjaamismenettelyjen eroista. Nimittäin jos viitsit vilkaista esim. pohjoisessa olleen IV./JG54 tappiokirjauksia itärintaman ajalta niin tammikuusta 1942 aina länteen siirtoon asti elokuu 1944 se menetti vihollisen toiminnan takia 351 konetta mutta muilla tavoin vain 57 konetta. Monella muilla yksiköillä saattoi vihollisen piikkiin kirjattu jopa vain alle puolet konemenetyksistä.
Ei ole mitään takeita siitä etteikö osastoon kuuluneiden yksiköiden konemenetyksissä olisi melkoista sekaannusta ja kirjavuutta kirjattiinko kone menetetyksi vihollisen toiminnan takia vai muuten.
Hävittäjälaivueiden+osalta+JG26+on+hyvä+vertailupohja+siitä+miten+menetettyjen+lentokoneiden+ja+menetettyjen+lentäjien+(kaatuneet,+kadonneet)++määrät+suhteutuivat+toisiinsa.+Vuosien+1942-44+tiedot:
Entä millä tavoin arvioon vaikuttaa se että haavoittuneita lentäjiä oli poikkeuksellisen paljon, 24? Tai se kuinka moni pahasti vaurioitunut kone jossa haavoittunut lentäjä tai vaikkapa Stukan ampuja kirjattiin pois vahvuudesta eli menetettiin?
Miksi JG26 on hyvä vertailupohja kaikkien muiden rykmienttien tappiolle? Tähän kysymykseen ei toki koskaan saada asiallista vastausta.
Monet tilastot Luftwaffeltakin osoittavat että ilmataistelussa 100 alasammuttua tai muuten tuhoutunutta hävittäjäkonetta kohden kuoli tai katosi enemmän kuin 50, jopa 65 lentäjää. Lukemaan vaikutti sekin käytiinkö taistelu omalla vai vihollisen alueella. Esim Suomen ilmavoimien hävittäjälentäjiä olisi kuollut viidessä laivueessa 52 ja jäänyt sotavangeiksi 9, siis yht 61 lentäjän menetys haavoittuneet. Näissä tapauksissa menetetty (lennoilla) 95 konetta. Siis per ilmalennoilla tuhoutunut kone miehiä menetetty 0.64 mutta 0.55 mikäli 9 ei olisi jäänyt sotavangiksi.
Otos on tosin pieni mutta kertoo mistä on kyse. Kun nämä 5 hävittäjälsivuetta menettivät 10 konetta lentokentille tuhottuna laski lentäjätappiot per tuhoutunut kone 0.57 lentäjää tai 0.48 mikäli ei olisi jäänyt miehiä sotavangiksi.
Osasto Kuhlmeyn tappiot (konepoistuma) on ollut lähemmäs 50 Suomessa olon aikana siirtolennot huomioiden. Eteenkin nuoret kokemattomat lentäjät tuhonneet paljon Luftwaffen omaa lentokalustoa.
LuftwaffeLuftwaffen karsi vuodesta 1941 mm lentopolttoainekiintiöitä lentäjäkoulutuksesta. Viimeistään vuodesta 1942 uusien lentäjien taso alkoi heiketä. Kuhlmey-yksikköjen lentäjien tasoa voidaankin arvioida edeltäneistä tappioista. Esim I./SG3:n tappiot ennen kesäkuuta 1944 olivat 101 lentokonetta vihollisen toiminnan takia ja 61 muusta syistä. Tappiot olivat niin rajut (noin 150 miehistön jäsentä että ylivoimainen enemmistö kesäkuussa 1944 olivat varsin kokemattomia ja heikohkon koulutuksen saaneita.
I./SG5:n historia oli sama. 66 vihollisen ja 34 muuten menetettyä konetta. Ja vaikka syrjäinen sijainti (Norjan Lappi) jossain määrin säästi yksikköä sen tappiot antavat uumoilla ettei taso edes vuonna 1942 ole ollut kaksinen.
II./JG54 kuten Jagdwaffe yleensäkin kylpi veressä jo ennen kesää 1944 eikä sen lentäjistä kovinkaan monella olla edellytyksiä loistaa Kannaksen ilmataisteluissa. Missä määrin yksikkö sai siirtojen kautta parempaa ainesta 1942-43 on kysymysmerkki. Joka tapauksessa II./JG54 osallistui Ranskan ja Britannian taisteluihin 1940-41 ja niissä jo suurin osa parhaimmista koulutetuista lentäjistä ammuttiin hengiltä tai sotavangiksi. Itärintama vei lisää. Vuoden 1942 tammikuusta toukokuuhun 1944 yksikkö menetti vihollisen takia 123 ja ilman vihollisen vaikutusta 142. Tuolla jaksolla yksikkö menetti ilmeisesti toistasataa lentäjää. Luftwaffen tilastojen mukaan näet itärintamalla 10 menetettyä hävittäjäkonetta kohti kuoli tai katosi 4 hävittäjälentäjää.
Hannu Valtonen arvio yleisellä tasolla (1997) että vuoden 1944 kesään tultaessa Luftwaffen hävittäjälentäjistä lähinnä vain Stabin, Stab staffelnin lentäjät sekä lentueiden johtajat muodostivat kovan kokeneen ydinryhmän. Lemtopulan pahetessa kokemattomat eivät enää edes lentäneet.
II. /JG54:n tapauksessa Rudorfferin, Tangermanmin, Thybenin, Grollmußin ja Aloen lisäksi heitä oli muutama lisää. Guardalla on neuvostolähteiden vahvistamat useat pudotukset Kannaksella. Mm Immolan kentän lähelle illalla 2.7.44 ammuttu Il-2 kone oli Guardan suoritus. Väite ettei saksalaiset saaneet yhtään konetta lentokenttähyökkäyksessä taisteluun ei pidä paikkaansa.
Ei tuo Osasto Kuhlmeyn vahvuus mikään erikoinen ollut. 6.heinäkuuta 1944 sähke tulleista ja menneistä koneista:
Ju 87.....tullut 43..poistettu 22....kentällä 21...tulossa 6....yhteensä 27
FW 190....tullut 52....poistettu 27....kentällä 25....tulossa 11....yhteensä 36
Yli+puolet+tulleista+(95)+koneista+poistettu+(49).++Olen+aina+ollut+sitä+mieltä+että+osaston+keskivahvuus+oli+jossain+40+ja+50+koneen+välillä+joten+sen+voima+on+ollut+varsin+vähäinen+eli+noin+5%+Luftwaffen+hävittäjä+-ja+maataistelukonevahvuudesta+itärintamalla.
Hannu+Valtosen+Kuhlmey-kirjassa+on+jo+9.7.1944+klo+12+mennessä+kirjattu+seuraavat+tappiot:
Hannu Valtosen kirjan perusteella Osasto Kuhlmey menetti kesä-heinäkuussa 56 lentokonetta joko tuhoutuneena, vakavasti vaurioituneena tai tehdaskorjaukseen lähetettyinä. On ilmeistä että lopullinen poiskirjattujen määrä on ollut noin 50 konetta. Hän itse laskee varmuudella 33 tuhoutuneen ja 33 vaurioituneen. Siis 66 konetta.
Immolan pommituksien takia tehdashuoltoon viedyt 15 konetta ovat olleet tapauksia jossa ei ole ollut kyse mistään lievästä jutusta. Immolan hyökkäyksissä oli myös 9 vaurioitunutta jotka saatiin reilun vuorokauden kuluttua toimintaan. Näin ollen tilapäisesti tai pysyvästi Kuhlmey-osasto menetti yhteensä 33. Niistä Suomessa olon kannalta varmuudella pysyviä menetyksiä oli siis 24.
Tuhoutuneiden osalta Immolan pommitus näytteli kuitenkin pienempää osaa kuin keskustelussa on väitytty.
Olisi separempi Kuhlmey-osaston ensimmäinen Suomeen saapunut kone joka Malmilla teki epäonnistuneen laskun, vaurioitui pahasti ja pilotti tukehtui hengiltä pölyyn ym?
Jawohl.+Ainakin+kyseessä+oli+ensimmäinen+erä+koneista+jotka+Malmin+kautta+siirtyivät+Immolaan.+Ensimmäinen+kone+laskeutui+klo+07.35.
Stukien rajoitukset näkyvät mm 18.6.44 jolloin aamulla klo 10.40 annettiin Stukille Immolaan maalit mutta sää estää toiminnan Stukien vaatiessa vähintäin 2 500 metrin pilven alarajan. Fw-190 F-koneilla näin tiukkaa rajoitetta ei tainnut olla?
Asiaa+voisi+lähestyä+esimerkiksi+tunnistamalla+sen+asian+että+tosiasiassa+vain+4./JG54+ja+5./JG54+osallistuivat+Kannaksen+taisteluun.+Sen+sijaan+6./JG54+osalta+ainakaan+ilmavoittoväitteissä+ei+näy+juuri+Suomen+koordinaatteja+vaan+ne+ovat+Baltian+suunnalla,+Petserissä+ja+muualla+alueella.+Myös+osa+muista+II./JG54+lentäjistä+saattoi+operoida+sekä+Kannaksella+että+Baltian+suunnassa.+Oliko+lopulta+II./JG54:stä+edes+60%+Kannaksen+ja+sitä+lähellä+olevan+Suomenlahden+alueella?
II./JG 54:llä on 21.7.44 jälkeen aina heinäkuun loppuun 54 ilmavoittoväitettä. Ajalta 1.-16.6.44 ilmavoittoväitteitä on sen sijaan on vain kolme joten aika ennen Suomeen lähtöä kesäkuussa on ollut varsin rauhallinen. Kaikkiaan II./JG54 on ollut noin 1/3 ilmavoittoväitteitä kesä-heinäkuulta 1944 Suomen taistelualueen ulkopuolelta (57 vs. 121) . Itse tekisin myös oletuksen että yksikön tappioista myös noin 1/3 ei ole tapahtunut Suomen alueella noina kahtena kuukautena.
Noin varmaankin, olettaisin. Mutta miksi ihmeessä sitten II./JG54:n tappioista kesä-heinäkuulta (20 18) saadaan vain alle 1/3 Suomessa jos ilmavoittoväitteistä on 2/3. Tämä ihmetyttää. Ja panee epäilemään että Suomessa tulleita tappioita eteenkin poiskirjatuista koneista on ei ole välttämättä ilmoitettu.
Stukia on jäänyt palaamatta taistelulennoilta 41 kpl.
Jos käy vilkaisemassa II./JG54:n ilmavoittoväitteitä elokuulta 1944 (Baltia) niin se näyttää 85. Tappiosarakkeessa on taas
Fw 190A-5: 3 kpl vihollisen toiminnan takia
Fw 190A-6: 4 kpl vihollisen toiminnan takia 5 muuten
Fw 190A-8: 4 kpl vihollisen toiminnan takia 3 muuten
eli yhteensä 11 vihollisen toiminnan takia ja 8 muuten. Siis 19 konetta. Näyttää suhdetta 1:4.5
Kannaksella jossa ilmavoittoväitteitä oli 120 oli taas tappioita Valtosen mukaan vain 10 konetta. Eli 1:12. Joko Kannaksella operoineet VVS:n ja muiden NL:n yksiköiden toiminta oli harvinaisen surkeaa NL:n yleiseen tasoon nähden tai sitten Osasto Kuhlmeyn tappioissa on jotain omituista.
Kesä-heinäkuussa 1944 yksikkö on menettänyt ilmoituksensa mukaan 38 konetta joista Valtosen lukema näyttää vain 10:tä Suomessa. 28 muualla. Ilmavoittoväitteitä on muualta vain 57. Kannaksella suhdelukema on ollut siis 1:12 mutta samaa aikaan muualla 1:2.
Erityisesti kiinnostaisi tietää miten 6./JG54 eli tuon Suomen ulkopuolella vaikuttaneen staffelnin tilanne on ollut.
Hannu Valtosen mukaan 6./JG54 olisi ollut etupäässä Petserissä, jossa (sekä Tartossa) oli myös osa 5./JG54:stä sekä osa Stab II./JG54:stä. Valtosen mukaan 6./JG54 on ollut todennäköisesti koulutuksessa (kalustonvaihto). Tokkopa tuossa touhussa on lentokoneita tuhoutunut yhdeltä staffelnilta 28 kpl.
I./SG5 menetti 2 kpl Fw-190 maataistelukonetta 28.7.44 Louhen rintamalla pohjoisessa. 31.7.44 vielä yhden (Solna-joella). Syyksi ilmoitettiin lentäjien kokemattomuuden. Siis ainakin nämä kolme tapausta voidaan vähentää Osasto Kuhlmeyn tappiosta I./SG5 osalta.
Valtosen+listan+mukaan+Osasto+Kuhlmeyn+tappiot+olivat+16.6-5.8.44+35+lentokonetta+tuhoutuneena+jos+mukaan+lasketaan+Immolaan+jääneen+pienen+osaston+1./SG5+menettämät+2+FW-190+Vuoksessa+4.8.44+ja+Ihantalassa+5.8.44.
Hieman+on+kyseenalaista+miten+I./SG5:n+Suomessa+kesä-heinäkuussa+1944+koetut+tappiot+pitää+jakaa.+Se+on+varma+että+kesäkuun+lopulta+elokuun+alkuun+1./SG5:n+(siis+ensimmäisen+lentueen)+tappiot+ovat+varmuudella+Kuhlmey-osastoon+kuuluvia.+Sen+sijaan+2.+ja+3.lentue+olivat+Porissa,+koulutuksessa.+
Entä tämä: 7.8.1944 Werner Gora katosi koneineen ilmatorjunnan tulitettua Lavansaaren luona. 2./SG5. Kone Fw 190 F-8.
Lento-osasto Kuhlmey poistui Suomesta 23.7.1944.
Näin virallisesti. Mutta 1./SG5 jäi Immolaan (6-7 konetta) vielä pariksi viikoksi ja menetti muun joukon poistuttua vielä ainakin 2 Jaboa.
Joo. Gruppan kone 4.8.44 Kiviniemessä, mies hukkui Vuokseen. Gösslin kone sai it:n täysosuman 25 km kaakkoon Ihantalasta samana päivänä kuin kenraali Vihma kuoli suorasuuntaustykin osumaan, siis 5.8.44. Valtonen laskee nämä tappiot Kuhlmey-osaston piikkiin.
Nämä tapaukset herättävät huomiota:
7.8.44 Fw-190 F-8, I./SG5; vaurioitui sotalennolla teknisen vian vuoksi
7.8.44 Fw-190 F-8, I./SG5; kuten edellä, tuhoutui.
7.8.44 Fw-190 F-8, WNr. 580988, W9 FK, 2./SG5; Werner Gora katosi koneineen ilmatorjunnan tulitettua Lavansaaren kohdalla.
Näistä ainakin jälkimmäinen liittyy Kannaksen tapahtumiin mutta tässä vaiheessa I./SG5 toimi Utissa, ei Immolassa. Valtonen kirjoittaa näin:
"7.8.44 I./SG5 suoritti Utista hyökkäyksen Lavansaaren lentokentälle klo 13.25-14.05. Hyökkäys jakaantui kahteen osaan siten että ensin Stab ja 2.staffeln pommittivat kiitotietä saaden siihen kahdeksan osumaa ja räjäyttäneen lentoonlähtöä yrittäneen viholliskoneen. Toisessa aallossa pommittivat 1. ja 3./SG3 lentokoneiden seisontapaikkoja saaden ilmoituksensa mukaan hyvät osumat.
Ilmatorjunta heräsi vasta toisen aallon hyökätessä ja ilmatorjuntatuli oli 'kaikenkaliberiata ja 'tarkkaa. 2.staffelnin ohjaaja Werner Gora katosi lennon aikana syöksyen tuntemattomasta syystä koneellaan..."
Nämä tiedot viittaavat että kaikki nuo kolme konetappiota liittyvät aikaan jolloin I./SG5 oli Utissa. Yksi kone ammuttiin alas Lavansaaressa, yksi tuhoutui teknisistä syistä SOTALENNOLLA ja vaurioitui samasta syystä.
Kuhlmey-osaston pääjoukon (II./JG54, I./SG3 ja 1./NaGr 5) lähdön jälkeen Inmolaan ja myöhemmin Uttiin jäänyt I./SG5 menetti sotatoimissa siis 4 konetta tuhoutuneena ja ainakin yhden vaurioituneena.
Jo näin alkaa kokonaistappio lähestyä 40 konetta. Tusinan verran enemmän kuin virallinen lukema 27.
Lavansaari ja Seiskari olivat ainoat Suomelle kuuluneet alueet joita jatkosodan hyökkäysvaiheessa Suomi ei saanut takaisin itselleen. Lavansaari oli Neuvostoliiton puolustusalueen uloin tukikohta Itämerellä josta sen tykistö kykeni tulittamaan noin 25 kilometriä luoteeseen sijainnutta Somerin linnaketta, joka oli suomalaisten hallussa.
Siis+oikeastaan+Osasto+Kuhlmeyn+tappioihin+on+lisättävä+vielä+ainakin+4+koneen+menetys+Kannaksella+ja+Lavansaaressa+taistelulennoilla+elokuun+alussa+1944+sekä+yksi+vaurioituminen.+Kaikki+FW-190+F+eli+Jabo-koneita.+
"I./SG3.........18 Ju 87....15 kuollut, 14 haavoittunut
1./SG5......11 Fw 190....6 kuollut, 4 haavoittunut
II./JG54......11 Fw 190....6 kuollut...6 haavoittunut"
Ja taisi 1 tai 2 lentäjää jäädä myös sotavangiksi?
Juu mutta Vappuna 1945 kun juhlittiin Toukokuun ensipäivän työläisten juhlaa ei tainnut enää os. Kuhlmeylla olla edes lentolaitteita saati bentsiiniä. Todellinen tappio oli totaalinen.
-Aatu oli vetänyt pitkää viivaa jo tovin bunkkerissaan. :)
Elokuussa 1991 romahti Neuvostoliitto. Järjestelmä osoitti toimimattomuutensa. Seuraavan 14 vuoden aikana sen jäljelle jäänyt torso, Venäjä, menetti väestöstään 7 miljoonaa. Tulevan 17 vuoden väestökatoennuste on 7-10 miljoonaa. Katoaako ryssä maapallolta?
Ja jäljelle jääneiden neukkupalvojien ainoaksi onneksi on jäänyt muistella kadonnutta suuruutta ja yli seitsemänkymmenen vuoden takaista voittoa, jota yritetään epätoivoisesti kokea uudelleen! Paremman puutteessa sellaiseksi sopii jo kauan sitten Suomea auttaneen saksalaisen lento-osaston tappiot, joita jaksetaan vatkata kymmeniä sanomia perätysten...
Bagration to Berlin – The Final Air Battles in the East: 1944–1945 mukaan 41 konetta kaputt.
Eiköhän neukut todellisuudessa menettäneet tuotakin enemmän?
Saksalaistenkin+sotarintamalla+olleiden+yksiköiden+tappioista+lähes+puolet+45-48%)+koostui+muista+kuin+vihollisen+aiheuttamista+menetyksistä.+Kun+ottaa+huomioon+sen+että+noin+1/10+vihollisen+aiheuttamista+oli+ilmahyökkäyksiä+lentokentille+ja+varsinkin+vuosina+1943-44++ilmatorjunta+näytteli+lähes+yhtä+suurta+osaa+neuvostoliittolaisissa+tappioissa+kuin+hävittäjät+niin+loppusaldona+voidaan+todeta+että+tuskin+edes+1/3+neuvostoliiton+sotappioista+ainakaan+vuonna+1944+olisi+ollut+akselivaltojen+hävittäjälentäjien+aikaansaannoksia.
Sellaisessa armeijassa ei ole mitään juhlimisen aihetta vaikka "voittaa sodan" mutta kärsii taisteluissa toisensa jälkeen lähes aina kolme, neljä, viisi tai kuusi kertaa suuremmat tappiot kuin vihollinen. Sellainen armeija herättää vain myötähäpeää.
Neuvostoliiton+peruuttamattomat+tappiot+itärintamalla+1944+olivat+lähes+tarkalleen+2+kertaa+suuremmat+kuin+saksalaisten.+Kun+huomioidaan+vielä+suomalaisten,+unkarilaisten+ja+romanialaisten+peruuttamattomat+tappiot+on+tuo+suhdelukema+alle+1:2.
Olihan niitä "Kuhlmey-esiasteita" Suomessa jo ennen kesäkuuta 1944. Malmille lähetetty 1./JG302 menetti 12 bf-109 G-6 koneestaan kolme huhtikuussa ilman vihollisvaikutusta ja ja joutui lähettämään yhden huoltoon. Kokemattomille saksalaisille lentäjille koulutustason heikentyessä bf-109 oli vaikea käsiteltävä esim nousuissa.
Ja miten tuo liittyy otsakkeeseen? Ei mitenkään!
Neukkupuolella lentokoneet olivat niin heikkolaatuisia, että siirtolennoilla niitä menetettiin melkoinen osa. Itse Stalinin ilmavoimissa ollut poika valitti asiasta isälleen!
Osasto Kuhlmeyn lentosuoritukset huomioimalla 1./SG5:n toiminnan ulottamisen 5.8.1944 asti:
I/SG3..........1 199 lentosuoritusta
1./SG5............507 lentosuoritusta
II./JG54..........984 lentosuoritusta
Yhteensä.......2 690 lentosuoritusta
Hannu Valtosen mukaan osaston hävittäjät ovat ampuneet alas korkeintaan 40 viholliskonetta. Osasto itse menetti sotatoimissa ja onnettomuuksissa suurinpiirtein yhtä monta konetta. Osaston taistelutappiot näyttävät noudattaneen tyypillistä Luftwaffe Ostin hävikkiä vuonna 1944 (itärintamalla). Immolan pommitusten hävikki lienee poikkeus. Mikäli vastassa olisi ollut RAF:n tai USAAF:n tasoinen vastustaja olisi osasto noilla lentosuorituksilla menettänyt noin 150 konetta tuhoutuneena. Stukia se ei olisi uskaltanut käyttää ollenkaan. Ne kaikki olisi ammuttu tai tuhottu kentille ensimmäisenä päivänä.
Lentosuoritusten perusteella vaikuttaa ilmeiseltä että osaston tuhoamien panssarien määrä on jäänyt 5-10:een. Sen lentosuoritukset pitemmällä aikavälilläkin olivat vain 1/10 Operaatio Citadelin saksalaisista lentomääristä (11 päivän aikana).
Bergström+kirjassaan+vuonna+2008+mainitsee+että+Osasto+Kuhlmey+menetti+Suomessa+eri+tavoin+41+lentokonetta+tuhoutuneena.+Sotalennoilla+menetettyjä+koneita+on+ollut+31+ja+Immolan+kentälle+tuhottu+siis+10.+Se+kärsi+lentosuorituksiin+nähden+1.5%+taistelutappiot.+Tästä+puuttuu+lyhyen+aikaa+lentäneet+tietustelulentueen+Bf-109+koneen+lennot.++Joka+tapauksessa+suhteelliset+tappiot+ovat+olleet+kaksi+kertaa+suuremmat+kuin+Luftwaffella+itärintamalla+keskimäärin+vuosina+1943-44.+
Tarkempi päiväkohtainen tutkimus kyllä viittaa siihen että II./JG 54 on ampunut alas hyvinkin n. 60 konetta Kannaksella ja Viipurinlahdella 17.6-17.7.44. Ne olivatkin suomalaiset joilla oli kaikkein eniten ilmaa ilmavoitoissa, ei II./JG 54 (eli Stab II./JG 54, 4./JG 54 ja 5./JG 54).
-----Stieglitz-----
Saksalaisten+konetappiot+ovat+kaikenkaikkiaan+olleet+paljon+suuremmat+kuin+vain+hieman+yli+2400+konetta+vuonna+1944.
"Hannu Valtosen mukaan osaston hävittäjät ovat ampuneet alas korkeintaan 40 viholliskonetta."
Hannu Valtonen ei esittänyt että Osasto Kuhlmey olisi ampunut alas vain 40 konetta vaan että suomalaisten ja saksalaisten lentäjien pudotusväitteistä vain 146 voisi olla todellisia pudotuksia - kesäkuussa 1944.
Tosiasiassa ilmasodassa II./JG54 esitti Kannaksella ja Viipurinlahdella huomattavasti uskottavammat pudotusväitteet kuin suomalaislentäjät. Saksalaisilla oli kesäkuussa 93 pudotusväitettä joista niinkin suuri osa kuin 65-70 olisi ollut todellisia ilmavoittoja. Heinäkuussa todellisten pudotusten osuus väitteistä laski mutta oli silloinkin noin puolet. Kesäkuussa II. /JG54 sekä saksalaisten kaukotiedustelukone (20.6.44) sekä 3./JG54 (kuun alussa) ovat yhteensä ampuneet alas todennäköisesti niukasti enemmän neuvostokoneita kuin runsaasti pudotusväitteitä tehtailleet suomalaislentäjät, ilmatorjunta pudotti lähes 60 konetta.
-----Stieglitz-----
Saathan+sinä+prosenttejasi+venytellä,+mutta+tarkka+lukumäärä+ei+ole+olennainen+eikä+asiaa+yhtään+auta+se,+että+Tarkkispoika+"arvioi"+uudet+korvaavat+luvut!
Bergström kirjassaan joka julkaistiin vuonna 2008 mainitsee sivulla 59 osasto Kuhlmeyn menettäneen Suomessa 41 konetta eri syistä.
Osasto Kuhlmeyn vahvuus 26.kesäkuuta aamulla 1944 ei näyttänyt kovin hääppöiseltä:
-23 kpl JU-87
-4 FW-190 Jaboa
-16 kpl FW-190
-3 kpl Me-109 tiedustelu/vlokuvauskonetta.
Turha siis puhua mistään 60-70 koneen osastosta kun maataisteluun laittaa vain 27 konetta ja hävittäjätehtäviin vaivaiset 16 kpl. Vastassa VVS jolla noin 1 000 lentokonetta.
Sitäpaitsi tuona päivänä osasto menetti taisteluissa tuhoutuneena 1 Stukan ja 2 Fw-190 konetta. Lentäjiä kuoli 4.
"Osasto Kuhlmeyn vahvuus 26.kesäkuuta aamulla 1944 ei näyttänyt kovin hääppöiseltä:
-23 kpl JU-87
-4 FW-190 Jaboa
-16 kpl FW-190"
Hävittäjätorjuntaan vain 16 konetta. Suomalaisilla hävittäjälentolaivueilla (24 ja 34) oli kummallakin yleensä vain 9-12 konetta taisteluvahvuutena joten eipä ole ollut hääppöinen tämä hävittäjävoima: 34-40. Vaan eipä ollut Luftwaffella muutenkaan kesäkuun alussa valtavan pitkällä itärintamalla kuin 390 torjuntahävittäjää.
Kuhlmeyllä lisäksi vaivaiset 27 Stukaa tai Jaboa. Ei tuollaisella voimalla miksikään ratkaisijaksi nousta. Silkkaa höpöpuhetta tuollainen hourailu.
Turhaa sanoilla leikkimistä! Suurena ja pienenä osastosta oli meille aina apua! Keksit itse omassa päässäsi sanoja joita vastaan sitten hyökkäät!
Tätä ennen sepitit ”Suomen ilmaherruuden”!
Osasto Kuhlmeyn ja Suomen ilmavoimien tappiot kesällä 1944: 40 70 =110 konetta sotatoimissa.
NL:n tappiot Kannaksella, Viipurinlahdella ja Laatokan Karjalassa 350-400 lentokonetta sotatoimilennoilla.
Valtosen+kirjassa+käydään+yksilöidysti+läpi+koneiden+tappiot.+Ja+ne+kaikki+laskettuna+(myös+elokuun+alkupäivien+Jabo-tappiot+huomioiden)+lukema+on+joko+40+tai+41.+Lisäksi+kysymysmerkki+on+vakavasi+vaurioituneiden+koneiden+myöhempi+kirjaus.+Luftwaffe+yleensäkin+oli+mestari+siirtämään+osan+taistelutappioista+muihin+tappioihin.+Stuka+jossa+40-50%+vaurioit+vuoden+1944+oloissa+todennäköisesti+kirjattiin+pois.+Samoin+kävi+monella+uudemmallekin+koneelle.+60%+sääntöä+ei+enää+seurattu+näissä+oloissa+orjallisesti+kun+uutta+konetta+tuli+tehtaasta+ja+pullonkaula+oli+nyt+lentäjä-+ja+polttoainepula.
Kuhlmey-osaston todellinen saldo on kansainvälisten vertailevien tutkimusten tulosten perusteella (jossa havaittiin lentäjien liioitelleen paitsi panssarien myös muittenkin ajoneuvojen tuhoamisessa):
- n. 40 alasammuttua vihollislentokonetta
- n. 10 tuhottua/vaurioitettua vihollisen taistelupanssaria
- noin 100 tuhottua moottoriajoneuvoa
- tuhottuja siltoja ja ponttoonisiltoja toistakymmentä (pioneerit rakensivat sillat yleensä uudelleen hyvin nopeasti)
Hidasti vihollisen liikettä, ei mitenkään kyennyt sitä estämään. 600 Luftwaffen vastaavaa konetta ei mitenkään kyennyt estämään 400-500 puna-armeija etenemistä. Yhtä vähän Osasto Kuhlmey Suomessa 30 neuvostodivisioonaa.
Laatokan Karjalassa hyökkäys tyrehtyi lopulta ilman mitään Kuhlmeytä. Tämä simppeli fakta usein unohtuu.
Estäminen onkin jo liikaa vaadittu! Taistelussa hidastaminen mm. Ainoan sillan tuhoamisen muodossa on jo merkittävä juttu!
Immolan kentällä suoritettu isku rampautti Osasto Kuhlmeyn voimista hetkellisesti 1/3. Siitä huolimatta Suomen maavoimat estivät Kannaksella puna-armeijan läpimurtoyritykset 3-5.heinäkuuta.
Samoin on syytä kysyä syitä miksi puna-armeija ei onnistunut murtamaan edes U-linjaa vaikka ainuttakaan saksalaista konetta ei ollut pommittamassa Nietjärven alueella hönkivää Suomen työtätekevän kansan vapauttaja-armeijaa. Ehkäpä tämä vain alleviivaa sitä mahdollisuutta ettei näillä varsin heiveröisillä saksalais-suomalaisilla pommitusvoimilla ollut sittenkään kovinkaan suurta roolia Kannaksella ollenkaan.
"Siitä huolimatta Suomen maavoimat estivät Kannaksella puna-armeijan läpimurtoyritykset 3-5.heinäkuuta. "
Jätät tietenkin huomioimatta sen että NL siirsi Kannakselta pois yhden pommituslentorykmentin (Tu-2 koneita) sekä yhden maataistelukonerykmentin (999ShAP) jo heti tai pari päivää Viipurin valtauksen jälkeen. Ja siihenkään ei jakseta kiinnittää huomiota että NL:n taistelulentojen määrän ennätys Kannaksella saavutettiin jo 14.6 jonka jälkeen lentomäärät vähenivät tuntuvasti. STAVKA:lle näyttää olleen prinsiippi murtaa ensin pääpuolustusasema Valkeasaaressa ja sen jälkeen VT-linja Kuuterselässä. Lisää vereksiä voimia Govorov aneluistaan huolimatta ei STAVKA:lta (= Stalin) saanut. Stalin oli luvannut Teheranissa että Suomea ei liitetä Neuvostoliittoon.
-----Stieglitz-----
Stalinin lupaukset oli yhtä tyhjän kanssa. Stalin petti Länsivallat lupauksillaan.
Kyllähän se jostain kertoo kun 600 divisioonan puna-armeijasta ei Stalin viitsinyt antaa Govoroville tämän pyytämää kahta armeijakuntaa ei 6 divisioonaa. Ja tässä vaiheessa Neuvostoliiton ilmavoimien konevahvuus oli noussut jo lähelle 20000 konetta (1.kesäkuuta: 19956, joista 14814 taistelukoneita) ja jatkoi kasvuaan. Vuoden 1945 alussa koneita sillä jo 22621 ja niistä 8078 hävittäjäkoneita, 4991 maataistelukoneita, 4878 pommikoneita, 876 tiedustelukoneita, 3798 muita koneita.
Stalin ei halunnut vallata Suomea. Hän oli miettinyt jo 1943 asiat siihen malliin että Suomesta tehdään puolueeton Neuvostoliittoon ystävällisesti suhtautuva maa. Ja näin kävikin.
” Niin ajat ja tavat muuttuvat. Nykyisin homoilu kadettikoulussa on edellytys kadettialikersantiksi ylennykseen, marsalkan aikana se oli vakava rikos.”
TODELLISUUDESSA Stalin tähtäsi kesähyökkäyksessä koko Suomen valtaukseen ja toivoi, että Kannaksella olisi onnistuttu saartamaan ja tuhoamaan suuria suomlaisia joukko-osastoja! Tähän selkeästi viittasi mm hyökkäykset Viipurinlahdella ja Tali-ihantalassa! Kuienkin suomalaisten sitkistynyt vastarinta hänet yllätti eikä hän antanut enää Suomen suuntaan ratkaisevia lisäjoukkoja!
Suomi hävisi sodat, mutta voitti sitä seuranneen rauhan. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.
Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!
PöhveIin viesteissä mainitaan homoilu lähes aina, kuten tässäkin pöhveIi vastaa kannaksen suurhyökkäystä koskevaan viestiin kertomalla homoilusta kadettikoulussa 😄
Suomalaisten+lentäjätappiot+jatkosodassa+liittyen+lentotapahtumiin:
Geustin mukaan Suomi menetti jatkosodassa sotatoimissa 272 lentokonetta eli 57 konetta enemmän kuin mitä Pajari esitti kirjassa Jatkosota ilmassa. Pajarin kirjan mukaan taisi 208 (?) olla kirjattu muilla lennoilla menetetyiksi. 57 koneen lisäys merkitsee yli 26% korotusta aiempaan lukemaan. Luultavasti aiemmin osa konetappioista jäänyt selvittämättä (jätetty selvittämättä?) kun pahasti vaurioitunut kone on todettu korjauskelvottomaksi.
On aika uskottavaa että Osasto Kuhlmeyn yksiköt menettivät selvästi enemmän koneita Suomen aikanaan kuin vajaat 30. Todellinen määrä ollut yli 40 (poiskirjattu) mutta tuskin enempää kuin 50. Tiedusteluyksikön 10 koneen menetys (bf-109) kaipaa selvitystä missä se koneensa menetti. Selvillä ei ole ampuiko se mahdollisesti alas tiedustelulenoilla neuvostokoneita. Sen toiminta-alue käsitti Kannaksen, Viipurinlahden, Viron, Leningradin alueen ja koko Suomenlahden. Heinäkuussa painopiste lienee siirtynyt jo Narvan suunnan tiedusteluun.
Ylipäätänsä jokaisella maalla näyttää oleen sodassa taipumus yrittää näyttää sotatoimitappiot siedettävämpinä kuin ne olivat olleet.
Jos ja kun Saksan ja Neuvostoliiton sotatoimissa lentokonetappiot (sotatappiot) olivat vuoden 1941 jälkeen lähes aina suhdeluvultaan vakaat 1:3,6 - 1:3,8 ei ole syytä ihmetellä jos sama suhdelukema tappioista vallitsi Kannaksella ja Viipurinlahdella kesällä 1944. NL siis menetti lähes 4 kertaa enemmän koneita kuin Suomi ja Saksa yhteensä.
19.6.44 ilmataisteluissa myöhään illalla ammuttiin alas hävittäjä-ässä luutnantti Helmut Grollmuss. 21.6.44 aamulla ilmataisteluissa Itämeren Laivaston La-5 koneita vastaan ammuttiin alas hävittäjä-ässä kapteeni Herbert Aloe ja kokemattomampi Erich Knäbel. Kaikki nämä 3 olivat II./JG54:n lentäjiä.
Vähiten puhutaan lähitiedustelun menettämistä ainakin neljästä Bf-109 G-koneesta. Niistä kesäkuun viimeisellä viikolla menetetty sotatoimissa 3.
Vaurioituneita Ju-87 Stuka-koneita on poiskirjattu paljon sillä SG3-yksikkö siirtyi Jaboihin (Fw-190 F) jo elokuussa 1944.
Paitsi huomattavaa moraalista tukea ja turvallisuutta luovaa tietoisuutta siitä, että Suomi ei ole yksin taistelemassa perivihollista vastaan, on osasto Kuhlmeyn suoranainen merkitys.