Olen jo 31-vuotias ja äiti 3vuotiaalle mutta vieläkin vanhempani vaikuttavat minuun.
Olen nuorena miettynyt, että minut on pakko olla adoptoitu, koska vanhempani ja siskoni ovat niin tunneköyhiä, kylmiä ihmisiä.
Meillä ei ole ollut mitään kosketusta paitsi kun olin pienempi isäni iltaisin rapsutti selkääni kun kutitti.
Meillä ei ole halailtu, ei kiitelty, ei naurettu yhdessä, paitsi siskon kanssa joskus, useimmiten kyllä riidelty. En ole koskaan nähnyt vanhempieni koskettavan toisiaan.
Pienenä muistan että tuli remmiä takapuolelle ainakin kerran. Meillä aina korostettiin reippautta, vanhemmat eivät ole koskaan olleet sairaslomalla, aina tehtävä töitä.
Olen aivan kypsä vanhempiini, he kyllä auttavat rahallisesti ja tiedä että he rakastavat mutta eivät osaa sitä muuta kun rahalla näyttää.
Minulla on häpeä ongelma, kotioloista johtuen, en luota itseeni ja häpeän kaikkea. Olen vaan suoraan niin s......n vihainen vaikka tiedän ettei vanhempiaan kannata syyttää kun itse voi elämänsä muuttaa mutta p.....e kun ottaa päähän. Isä on häpeän verkossa myös, huomaan. Tiedän että hän haluaa hyvää mutta on h......n raskas kun suuttuu ja märisee kaikesta. Haluaisin sanoa suoraan että hän on esim tehnyt vaikka jonkun asian huonosti mutta säälin häntä niin en sano. Äitini on täydin tunnekylmä mitään ei näytä ulospäin.
Muutun myös sellaiseksi heidän kanssaan.
Raivostuttavaa. Kiitos kun luit, halusin vaan sanoa että kiitos kaikesta avusta mutta olette silti h.....n tunnevammaisia ja murkyllisimpiä ihmisiä mitä tiedän. Rakastan heitä silti mutta onneksi asun eri kaupungissa!
Ja en jaksanut laittaa pilkkuja.
Miten muut olette päässeet yli näistä?
Vanhemmat, ne tunneköyhät
6
1291
Vastaukset
- murheellista
Luin surullisena tarinasi. Kerroit että muutut samanlaiseksi,tunnekylmäksi heidän kanssaan. Sinulla on pieni 3-vuotias,ethän voi olla tunnekylmä omaa lastasi kohtaan.Hän tarvitsee kaiken lämmön ja huolenpidon ,minkä äiti pystyy antamaan..Älä siirrä katkeria lapsuuskokemuksiasi omaan lapseesi , vaan yritä antaa hänelle mahdollisimman hyvä elämä..
Hae ammattiapua itsellesi että pääsisit paremmin yli raskaista kokemuksista. - Ylerminvarjossa
En siis lapselleni ole tunnekylmä, päinvastoin, mutta siis vanhempiani kohtaan. Eli siis jatkamme keskenämme sitä samaa ei iloa, ei suruja-linjaa siis tietyllä tapaa.
Omalle lapselleni haluan opettaa läheisyyden, normaalin kosketuksen, lämmön ja halailun ja ilon ja myös muut tunteet, suuttuakin saa.
Minua vaan suunnattomasti ottaa päähän vanhempani, vaikka siis hyvää haluavat ja auttavat mutta tämä asia ärsyttää ja heidän joka paikkaan mielipide (ainoa oikea) vaikka ei kysytäkkään. Ajattelin tänne purkaa vähän, että saa mielestä pois.
Ymmärrän, että he tekivät parhaansa niillä (huonoilla) eväillä mitä itse saivat mutta ärsyttää vaan. - oppeliini1
Sinulla on vihdoinkin oma elämä. Tee siitä juuri sellainen kuin itse halauat.
Historiaasi et voi muuttaa joten vain anna sen olla.
Miksi autojen tuulilasi on isompi kuin taka-ikkuna? Siksi että kuljettajan on arvokkaampaa nähdä ettenpäin kuin taaksepäin.
Sinä olet nyt oman elämäsi kuljettaja, katso eteenpäin ja jätä aivan rauhassa historiasi sinne minne se kuuluukin. Taakse.
Muita sinä et voi muuttaa. Se on tosiasia. He ovat sellaisa kuin ovat, tiedät miten olla mahdollisimman vähän heidän kanssaan (halutessasi).
Vain keskittäydy perheeseesi kuten olet tehnytkin ja anna aivoillesi tärkeämpää tehtävää kuin tunnekoyhien ihmisten ruotiminen. - Kehity
Ongelman nimi kuulostaa sinulta, ts. omena ei ole kauas puusta pudonnut. Miksi etsit vain huonoja asioita ja juttuja läheisistäsi? Etsi muunlaisia.
- Piikanummo
Kyllä asia voi olla toisinkinpäin. Aikuinen lapsi käyttää vanhempaansa kuin piikaa! Odottaa että kaikki on valmiina kun hän tulee ovesta, mitään ei itse tee käydessään, kiitosta ei edes ääneen lausuta. Olenko ikuisesti velvollinen toimimaan tyttäreni piikana???? Onneksi asuu 150km etäisyydellä!
- sinäteetmuutoksen
Sama tuli minulle mieleen, aloittaja ruikuttaa vanhempiensa puutteista
Mitäpä jos täällä ruikuttamisen sijaan sinä halaisit vanhempiasi ja siskoasi aina kun näet heidät. Kiittäisit ja sanoisit, että oli kiva nähdä, keskustelisit heidän kanssaan, kysyisit miten jaksat, oletko ollut terveenä, tarvitsetko apua, saanko auttaa. Olisit iloinen ja aurinkoinen ja postiivinen.
Nyt olet kuin vanhempasi, annat lapsellesi sellaisen esimerkin, että on ok kohdella vanhempia ihmisiä ja hänen tätiään kylmästi ja ikävästi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Useita puukotettu Tampereella
Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht1703349Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava3732151Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?
Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii492068- 411971
Meneeköhän sulla
oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua321471Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa
Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em931241- 541203
Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.
Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul3851075Jumala puhui minulle
Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles1141003- 46879