Olen jo 31-vuotias ja äiti 3vuotiaalle mutta vieläkin vanhempani vaikuttavat minuun.
Olen nuorena miettynyt, että minut on pakko olla adoptoitu, koska vanhempani ja siskoni ovat niin tunneköyhiä, kylmiä ihmisiä.
Meillä ei ole ollut mitään kosketusta paitsi kun olin pienempi isäni iltaisin rapsutti selkääni kun kutitti.
Meillä ei ole halailtu, ei kiitelty, ei naurettu yhdessä, paitsi siskon kanssa joskus, useimmiten kyllä riidelty. En ole koskaan nähnyt vanhempieni koskettavan toisiaan.
Pienenä muistan että tuli remmiä takapuolelle ainakin kerran. Meillä aina korostettiin reippautta, vanhemmat eivät ole koskaan olleet sairaslomalla, aina tehtävä töitä.
Olen aivan kypsä vanhempiini, he kyllä auttavat rahallisesti ja tiedä että he rakastavat mutta eivät osaa sitä muuta kun rahalla näyttää.
Minulla on häpeä ongelma, kotioloista johtuen, en luota itseeni ja häpeän kaikkea. Olen vaan suoraan niin s......n vihainen vaikka tiedän ettei vanhempiaan kannata syyttää kun itse voi elämänsä muuttaa mutta p.....e kun ottaa päähän. Isä on häpeän verkossa myös, huomaan. Tiedän että hän haluaa hyvää mutta on h......n raskas kun suuttuu ja märisee kaikesta. Haluaisin sanoa suoraan että hän on esim tehnyt vaikka jonkun asian huonosti mutta säälin häntä niin en sano. Äitini on täydin tunnekylmä mitään ei näytä ulospäin.
Muutun myös sellaiseksi heidän kanssaan.
Raivostuttavaa. Kiitos kun luit, halusin vaan sanoa että kiitos kaikesta avusta mutta olette silti h.....n tunnevammaisia ja murkyllisimpiä ihmisiä mitä tiedän. Rakastan heitä silti mutta onneksi asun eri kaupungissa!
Ja en jaksanut laittaa pilkkuja.
Miten muut olette päässeet yli näistä?
Vanhemmat, ne tunneköyhät
6
1351
Vastaukset
- murheellista
Luin surullisena tarinasi. Kerroit että muutut samanlaiseksi,tunnekylmäksi heidän kanssaan. Sinulla on pieni 3-vuotias,ethän voi olla tunnekylmä omaa lastasi kohtaan.Hän tarvitsee kaiken lämmön ja huolenpidon ,minkä äiti pystyy antamaan..Älä siirrä katkeria lapsuuskokemuksiasi omaan lapseesi , vaan yritä antaa hänelle mahdollisimman hyvä elämä..
Hae ammattiapua itsellesi että pääsisit paremmin yli raskaista kokemuksista. - Ylerminvarjossa
En siis lapselleni ole tunnekylmä, päinvastoin, mutta siis vanhempiani kohtaan. Eli siis jatkamme keskenämme sitä samaa ei iloa, ei suruja-linjaa siis tietyllä tapaa.
Omalle lapselleni haluan opettaa läheisyyden, normaalin kosketuksen, lämmön ja halailun ja ilon ja myös muut tunteet, suuttuakin saa.
Minua vaan suunnattomasti ottaa päähän vanhempani, vaikka siis hyvää haluavat ja auttavat mutta tämä asia ärsyttää ja heidän joka paikkaan mielipide (ainoa oikea) vaikka ei kysytäkkään. Ajattelin tänne purkaa vähän, että saa mielestä pois.
Ymmärrän, että he tekivät parhaansa niillä (huonoilla) eväillä mitä itse saivat mutta ärsyttää vaan. - oppeliini1
Sinulla on vihdoinkin oma elämä. Tee siitä juuri sellainen kuin itse halauat.
Historiaasi et voi muuttaa joten vain anna sen olla.
Miksi autojen tuulilasi on isompi kuin taka-ikkuna? Siksi että kuljettajan on arvokkaampaa nähdä ettenpäin kuin taaksepäin.
Sinä olet nyt oman elämäsi kuljettaja, katso eteenpäin ja jätä aivan rauhassa historiasi sinne minne se kuuluukin. Taakse.
Muita sinä et voi muuttaa. Se on tosiasia. He ovat sellaisa kuin ovat, tiedät miten olla mahdollisimman vähän heidän kanssaan (halutessasi).
Vain keskittäydy perheeseesi kuten olet tehnytkin ja anna aivoillesi tärkeämpää tehtävää kuin tunnekoyhien ihmisten ruotiminen. - Kehity
Ongelman nimi kuulostaa sinulta, ts. omena ei ole kauas puusta pudonnut. Miksi etsit vain huonoja asioita ja juttuja läheisistäsi? Etsi muunlaisia.
- Piikanummo
Kyllä asia voi olla toisinkinpäin. Aikuinen lapsi käyttää vanhempaansa kuin piikaa! Odottaa että kaikki on valmiina kun hän tulee ovesta, mitään ei itse tee käydessään, kiitosta ei edes ääneen lausuta. Olenko ikuisesti velvollinen toimimaan tyttäreni piikana???? Onneksi asuu 150km etäisyydellä!
- sinäteetmuutoksen
Sama tuli minulle mieleen, aloittaja ruikuttaa vanhempiensa puutteista
Mitäpä jos täällä ruikuttamisen sijaan sinä halaisit vanhempiasi ja siskoasi aina kun näet heidät. Kiittäisit ja sanoisit, että oli kiva nähdä, keskustelisit heidän kanssaan, kysyisit miten jaksat, oletko ollut terveenä, tarvitsetko apua, saanko auttaa. Olisit iloinen ja aurinkoinen ja postiivinen.
Nyt olet kuin vanhempasi, annat lapsellesi sellaisen esimerkin, että on ok kohdella vanhempia ihmisiä ja hänen tätiään kylmästi ja ikävästi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
IS: Väitöstutkimus - Pyöräilybuumi oli pelkkä kupla!
Pyöräilybuumista paljastui karu totuus Väitöstutkimuksen mukaan suuri suomalainen pyöräilyrenessanssi olikin vain pelkk51264Turussa Varissuolla bussikuski ajoi lapsen yli lapsi kuoli
Poliisi " Epäilee " kuskia törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.1681183Milloin bikineistä
Tuli juhla tai esiintymis asu? Pikkasen harkintaa vois käyttää. Bikinit kuuluvat uimarannalle. No, mitä maailman tähdet1021045Mene perheinesi arkkiin - kasteelle !
Juutalaiset oli hyvin lapsirakkaita, mitään ehkäisyä ei käytetty. Perheissä oli paljon lapsia. Viiden koko perheen kast470987- 131884
Me, kaikki suomalaiset, emme pommita Pietaria
Vaikka Suomen tasavalta, yhdessä muun Euroopan sekä USA:n kanssa käykin hyökkäyssotaansa Venäjää vastaan, pommittaen nyt271879Olimmeko molemmat
ujoja ja hankalia, vai minä vain? Mietin, oliko se silloin epävarmuutta vai kiinnostuksen puutetta.71874Johanna Tukiainen ei suostu muuttamaan pois vuokra-asunnosta!
Seiska kertoi tänään, että Johanna Tukiainen ei ole suostunut poistumaan Helsingin Munkkisaarenkadun vuokra-asunnostaan.64786Mun on ikävä sua J ,
Mun on ikävä sua J, haluaisin tutustua paremmin (vaikka tämä aivan älytöntä onkin). Voitaisiinko nähdä ja jutella ihan45773Apostolit kastoivat eri tavalla kuin kirkko
Raamatussa on kaksi ristiriitaista kastekaavaa. Toinen ei voi olla oikea. Kumpi on alkuperäinen? "Menkää siis ja tehkää395753