Kuka takaa

Jos kaupunki ei ole omaan konserniinsa kuuluvien yhtiöiden lainojen takaajana, niin kuka on?
Sellaista lainanantajaa ei tänä päivänä löydy, joka lainaisi tuollaisen määrän rahaa, ilman ihan oikeita reaalisia takuita.
Homeinen hotelli, ränsistyneet eläinaitaukset ja pari vuokrattua nallekarhua eivät todellakaan käy reaalisista vakuuksista.
Siis kuka tai mikä takasi?
Kuka otti riskin kantaakseen?
Kuka maksaa jos lainan ottanut yhtiö ei pysty maksamaan velkojaan?
Siis joku muu kuin Ähtäriläinen veronmaksaja?
27821
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 27

Vanhimmat

Hyvä kysymys. Rakennustyö on kesken, nyt on mennyt vasta ehkä kolmisen miljoonaa. Oleellista on se, että kaupunki ei ole vastuussa, ainakaan vielä. Toivottavasti ei otakaan vastuulleen.

Eläinpuistossa antoi vastavakuudet kaupungille, kai ne kelpaavat rahoittajillekin. Kaupunkia ei siis tarvita.

Äänestä
  • Kuitenkin on niin että kun käräjien kautta velkojat alkavat hakemaan sitä takaajaa, niin ullatus ullatus, se on kuin onkin Ähtärin kaupunki, tai toisin sanoen Ähtärin veronmaksajat.

    Äänestä

  • Mihin tämä väitteesi perustuu? Nyt olisi kyllä niiden aika ottaa vastuu jotka ovat ajaneet ajaneet panda- ja hotelli-investointeja kuin käärmettä pyssyyn. Eli vähintäänkin taata pandatalorahoitus, koska sitä ei voi enää perua.

    Äänestä

  • Kuntalaki on ehkä monimutkainen siinä miten kaupunki-omistaja ja sen omistuksessa oleva yhtiö lopuksi ovat taloudellisessa suhteesssa.
    Omistuksessa olevalla yhtiöllä on oma hallinto,osakepääoma, yhtiöjärjestys, talous ja sen seuranta ja se on toiminnassaan yhtiölain mukainen velvoitteineen, myös omista sitoumuksistaan. Oy:n hallitus on vastuussa tehdyistä päätöksistä.

    Kenties joku lakiasioita tunteva voisi tarkemmin valaista mitä tarkoittaa esim. osakkeiden enemmistö tai vähemmistöomistus tämäntapaisissa yhtiösuhteissa. Osakeomistusta voi kuitenkin myydä ja yhtiöjärjestystäkin voi muuttaa, mikäli käytössä on osake-enemmistö.

    Äänestä

Mitä nämä vastavakuudet ovat? Mitä rahan arvoista elukkapuistolla on?

Miksi hallinto-oikeuden yksiselitteiseen päätökseen kieltää kaupunkia takaamasta lainaa suhtauduttiin 'muotoseikkana'?

Miksi kaupunkia alunperinkään tarvittiin takaajaksi?

Äänestä
  • Nähtävästi eläinpuistolla ei ole mitään, siis yhtään mitään niin arvokasta mitä se olisi voinut asettaa vastavakuudeksi. Joten, kyllä se kaupunki on kuitenkin ketkuiltu sinne takaajaksi. Se on ainut taho, joka on siihen voinut ryhtyä koska omistaa lähes koko eläinpuiston osakekannan.

    Fakta1: Nykyaikana ei saa tuon suuruista lainaa jos ei ole ihan oikeita vakuuksia.

    Fakta2: Mahdoton kuvitella että joku yksityinen ihminen olisi mennyt omavelkaisesti takaamaan kaupungin omistaman yhtiön lainan.

    Äänestä

  • Luultavasti Lemminkäinen eli pääurakoitsija on ottanut ainakin osan riskistä luottaen siihen, että kyllä se kaupungin takaus tulee aikanaan. Onhan Zoolla paljonkin arvokasta, esim. juuri rakentuva pandatalo voidaan hyväksyä ainakin kuudesta miljoonasta vastavakuudeksi ja pandojen vuokrasopimus vaikka kymmestä jos hyvää tahtoa on ja sitähän on.

    Äänestä

  • Pandataloa on aika hankala kuvitella kovinkaan arvokkaaksi vastavakuutena. Se kun ei sovellu kuin... pandataloksi. Eikä sitä vuokrasopimustakaan. Sillä kaikilla näillä on arvoa vain silloin kun homma onnistuu. Mutta siinä tilanteessa kun vakuuksia pitäisi alkaa realisoimaan, ne ovat arvottomia.
    Joten kyllä siellä jossain täytyy olla jotain jolla on siinäkin tilanteessa arvoa.
    Ettei vain se jotain olisi sittenkin Ähtäriläisen veronmaksajan selkänahka.

    Äänestä

  • Tässähän on se perusongelma, että Zoo vie kaupunkia eikä kaupunki Zoota. Jos Zoo haluaa olla itsenäinen, järjestäköön myös takauksensa itse ilman kaupunkia. Jos pelataan kaupungin riskillä, kaupunkilaisilla on oikeus tietää ja ainakin valtuutetuilla oikeus päättää vapaasti. Nyt leikitään itsenäistä isukin (kaupungin) rahoilla.

    Äänestä

  • Minä en usko, että Lemminkäinen on ottanut yhtään riskiä yhtään mistään, vaan kyllä he haluavat rahansa. He ovat rakentajia, eivät riskirahoittajia. He kyllä rakentavat, kun rahat on hankittu muualta, he eivät niitä hanki. Mikään muu taho kuin kaupunki ei voi olla riittävän vakuuttava Lemminkäiselle, en ikinä usko että he rakentavat pandataloa sillä ajatuksella että saavat omansa pois, jos pandat menestyvät. Ne jos-miehet ovat muualla.

    Ja ne vastavakuudet on saatava julkisiksi, mitä ne oikein ovat. Tätä on vaadittava. Ei kai elukkapuisto käytä vaan vastavakuuksina kaupungin omaisuutta? Voiko itsensä nostaa hiuksista ylös suosta?

    Äänestä

  • Kyllä voi ! Paroni von Münchhausen on näyttänyt esimerkkiä!

    Äänestä

  • VoiLuojaOtaMinutJoPois kirjoitti:

    Minä en usko, että Lemminkäinen on ottanut yhtään riskiä yhtään mistään, vaan kyllä he haluavat rahansa. He ovat rakentajia, eivät riskirahoittajia. He kyllä rakentavat, kun rahat on hankittu muualta, he eivät niitä hanki. Mikään muu taho kuin kaupunki ei voi olla riittävän vakuuttava Lemminkäiselle, en ikinä usko että he rakentavat pandataloa sillä ajatuksella että saavat omansa pois, jos pandat menestyvät. Ne jos-miehet ovat muualla.

    Ja ne vastavakuudet on saatava julkisiksi, mitä ne oikein ovat. Tätä on vaadittava. Ei kai elukkapuisto käytä vaan vastavakuuksina kaupungin omaisuutta? Voiko itsensä nostaa hiuksista ylös suosta?

    Mitähän se elukkapuisto muuten leikisti omistaa? Eiköhän kaikki puiston maa-alueet, tarharakenteet, eläimet, hotellin, tietenkin keskeneräisen pandatalon, liikeidean, eläintenhoito-osaamisen yms. aineettomat asiat. Jos kaupunki hyväksyy ne vastavakuuksiksi, se on todella itsensä tukasta nostamista, jos ulkopuolinen rahoittaja niin se on oma moka, jos huonosti menee.

    Äänestä

"Ei kai elukkapuisto käytä vaan vastavakuuksina kaupungin omaisuutta?"

BUahahahah! Kuusiolinna Terveys Oy.....

Äänestä
  • Toisaalta kaupunki on puiston pääomistaja ?
    Osake-enemmistö ja kaikki.
    Omistajalla on määräysvaltaa myös omistustensa asioihin.

    Äänestä

Jos tämä pandahanke olisi kustantanut muutaman satatuhatta, niin mitäpä tuosta, olisihan kaupunki voinut lainoja takailla. Mutta nyt mennään siis kymmenien miljoonien mittakaavassa, eikä elukkapuisto ole sen kokoluokan yritys parin miljoonan liikevaihdolla, että voi tehdä moisia investointeja. Kaikki eläintarhat, joissa pandoja on, ovat vähintään kymmenen kertaa elukkapuistoa suurempia, ja nekin selviävät vain juuri ja juuri pandojen aiheuttamista kustannuksista. Jos Olli ei olisi painanut jarrua, niin koko kaupungin talous olisi mennyt suoraan päin jäävuorta kenenkään tajuamatta tilannetta. Miten muuten kunniamerkkiä ehdotetaan?

Äänestä
  • Kunniamerkki on Ollille kyllä paikallaan, kaupungin ja kuntatoimijan tehtäviin ei kuulu aktiivinen yritystoimintaan osallistuminen eikä riskejä sisältäviin aikomuksiin osallistuminen taloudellisten riskien kantajana.

    Panda-puisto on monien näkemyksissä vieras suomalaisessa ympäristössä, monet mielipiteet näkevät sen sfääreihin kohotettuna, odotusten hehkutuksena.
    Taustalla ovat ankarat vaateet kävijämääristä, joiden toteutuminen on elinehto, joita ei ole mikään suurempikaan Suomen eläintarha nähnyt mahdolliseksi ja on siten hylännyt vaihtoehdon epärealistisena.

    Pelkkä yksittäisen nähtävyyden olemassaolo ei siirry riittäviksi kävijämääriksi, joka yksin kestäisi taloudellista todellisuutta ympärivuotisena, jokapäiväisenä kävijävirtana.
    Siihen ei mikään markkinointi ja sen rahalliset uhraukset auta, kilpailu kun on kansainvälistä, eikä Suomi-matkailu ole tässä taistelussa pärjännyt viimeiseen 100 vuoteen.
    Kaivoissa ovat nekin kolikot vihertymässä.

    Suurkaupunki, miljoonakaupunki, kansainvälisen lentoliikenteen läheisyys, luonteva kauttakulku ja kävijämassojen olemassaolo, ovat olemassaololle välttämättömiä.
    Ne puuttuvat.
    Riskejä on.
    Ikävä kyllä, toteutuvat nykyisin liiankin usein.

    Äänestä

Minä takaa, se on hyvä asento painaa.

Äänestä

Voisikohan joku tehdä aloitteen kokouksessa,että tämä pandahankkeen rahoitus perattaisiin ihmisten kuultavaksi.
Avoimuutta kaivataan.Miltähän näyttää ulkopaikkakuntalaisille tämä palsta tämänkin asian kannalta.Kehittyvä matkailubrändi ei tälläistä sekamelskaa voi pitää esillä! Pääkaupunkiseudultakin kuuluu ihmetystä.

Äänestä
  • Miten olisi vaikka 7-päivää lehti?
    Ja muut riittävästi levikkiä omaavat ns. keltaisen lehdistön julkaisut?
    Laittakaa pientä vinkkiä siihen suuntaan, että voisivat hieman pöyhiä tätä Ahterista tullutta tunkiota.
    Kansallinen julkisuus tässä asiassa tekisi varmasti hyvää kaupungin päättäjille ;D

    Ja miksei kansainvälinenkin. Jos saisi tuon Kiinan pandan johdosta vaikka brittien the Sun lehden kiinnostumaan asiasta. He ovat eteviä tökkimään kaikkia valtaapitäviä persuksille.

    Äänestä

Koirat haukkuu, karavaani kulkee! Ei kai kukaan täysjärkinen Suomessa muodosta mielipidettään jonkun suoli24ahteri-palstan oman pesään paskantajien möläytyksien perusteella? Ja vaikka muodostaakin, sellaiset mielipiteet voidaan ohittaa myötähäpeää tuntien olankohautuksella.

Äänestä
  • Eikös lehdistön tehtävä ole olla vallan vahtikoirana.
    Tonkikoot tunkion, tiedä mitä sieltä löytyy...

    Äänestä

  • Ei suomi24- keskustelu tai mikään muukaan keskustelu ratkaise hankkeen kannattavuutta, sen ratkaisee kassakoneen kilinä, mutta kuntalaisilla olisi oikeus saada tietoa, kun heitä viedään takaajiksi. Sinä Ristusnotta muista lasten sanoma: joka toista haukkuu, ite on.

    Karavaani kulkee, mutta edessä voi olla rotko tai liian laaja autiomaa. Eväät voivat loppua.

    Äänestä

Kovin vähän ihmiset tietävät miten rahoitus asioissa toimitaan .
Jos rahoitettava ei saa takuumiehiä ja hanke on aloitettu se yleensä otetaan pantiksi rahoittajan toimesta ,rahoittaja varmistaa aina selustansa mahdollisimman hyvin.Zoon johtaja sanoi medialle että "se on muotoseikka " niin onkin niin kauan kun kaikki menee hyvin ,mutta pakkaa tulla niitä yllätyksiä jos kaikkea ei ole osattu laskea oikein ja perustuvat ylioptimistisiin laskelmiin.
Kävijämäärän nouseminen 100 tuhannella ei riitä ja karvakintaiden suosio jää hyvin lyhyeksi, pystyykö zoo maksamaan velkansa muutamassa vuodessa en siihen usko.Tämä vuosi menee kovasti tappiolle ja seuraavakin. Yhtiöllä on nyt todella raskas kustannus rakenne jotakin on pakko tehdä jo ennen talvea.
Seuraavat 9 kk. on täysin tuottamatonta aikaa ,mutta kovat kulut jäytävät yhtiötä ja lisää kuluja tulee kun henkilökuntaa palkataan surutta lisää.
Jos yksityinen yhtiö olisi tuollaisessa tilanteessa siinä olisi hyvin lähellä konkurssi .Nyt kaikki riippuu siitä pitääkö rahoittajan
pokka (eikös se ollut lehtitietojen mukaan OP-rahoitus).
Loppulaskussa vastuuseen joutuvat zoon hallitus ja myrskyn laineet lyövät myös
zoolle luvan antaneille kuntapäättäjille.
Mitä tulee tuohon takuu asiaan niin yksityinen ei pystyisi noin tekemään eli takuiden jäädessä vaillinaiseksi rahoitusta ei myönnettäisi, nyt kun takana on kunta, rahoittaja voi nukkua luuria unta jonkin aikaa, tietäen sen että takapiruna on Ähtäriläiset veronmaksajat sen jälkeen kun nuo edellä luetellut on omaisuutensa uhranneet typerillä päätöksillä näin se vaan menee Valitettavasti.
TälläsetTerveiset Peränteeltä.

Äänestä
  • Sen lisään vielä että zoo on erittäin raskaasti velkainen jo ennen karvakinnas hanketta, ei ole pystynyt velkojaan lyhentämään juuri mitään 30 vuoteen.
    Eläinpuiston tuotto on ollut erittäin vaatimatonta juurihan on yhtiö pyörinyt.
    Uhkarohkea hanke on siitä ei päästä mihinkään.

    Äänestä

Tämän päivän Ilkassa kaupunginjohtaja sanoo, että kaupunki ei ole antanut pandatakausta, veronmaksajilla ei huolenhäivää:

"Pandatalosta ei ole tullut ensimmäistäkään alijäämää, koska talo ei ole vielä valmis. Kaupungilla ei ole takausta, eikä mitään vastuuta pandatalosta, koska siitä ei ole edes lainvoimaista päätöstä.
Muut rahoitustahot ovat käytössä. Näin veronmaksajat ovat Pienimäen mukaan kaukana pandatalosta."

Äänestä
  • Ja kaiketi vielä uskot tuon itsekin?

    Äänestä

  • Toivotaan, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan ja huoli on ollut turhaa.

    Kun rahoituksen löytäminen on ollut noin helppoa, niin miksi kaupunki piti alunperin saada takaajaksi? Miksi hallinto-oikeuden piti kieltää kaupungin takaus? Mitä eläinpuiston vastavakuudet pitävät sisällään?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Veron_Maksaja kirjoitti:

Jos kaupunki ei ole omaan konserniinsa kuuluvien yhtiöiden lainojen takaajana, niin kuka on?
Sellaista lainanantajaa ei tänä päivänä löydy, joka lainaisi tuollaisen määrän rahaa, ilman ihan oikeita reaalisia takuita.
Homeinen hotelli, ränsistyneet eläinaitaukset ja pari vuokrattua nallekarhua eivät todellakaan käy reaalisista vakuuksista.
Siis kuka tai mikä takasi?
Kuka otti riskin kantaakseen?
Kuka maksaa jos lainan ottanut yhtiö ei pysty maksamaan velkojaan?
Siis joku muu kuin Ähtäriläinen veronmaksaja?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu