Piru
Tämä artikkeli käsittelee pahaa olentoa. Artikkeli puhutusta kielestä, katso pirun kieli.
Piru on suomalaisessa kansanperinteessä joko paholaista palveleva tai muutoin paha olento eli demoni, tai itse paholainen. Tässä artikkelissa käsitellään suomalaisen kansanperinteen piruja siltä osin, miten ne vertautuvat demoneihin.
Sana piru on mahdollisesti deminutiivi, vähättelevä johdos paholaista merkitsevästä sanasta perkele. Sana perkele taas on sukua slaavilaiselle ukkosenjumalaa merkitsevälle sanalle Perun. Myös pirun erillistä lainautumista sanasta Perun on aiemmin ehdotettu, mutta sitä ei enää pidetä todennäköisenä. Suomen kirjakielessä pirun mainitsee ensimmäistä kertaa Mikael Agricola Raamatun käännöksessään. Hän tarkoitti sillä perkelettä eli paholaista. Kuitenkin suomalaisessa kansanperinteessä pirut esiintyvät usein joukkona pieniä pahoja olentoja, jotka muistuttivat hiisiä, peikkoja ja maahisia, ja joskus yksittäisinä olentoina. Suomalaisen kansanperinteen pirut rinnastuvat pitkälti eri puolilla maailmaa tunnettuihin demoneihin.
Sisällysluettelo [piilota]
1 Pirun käyttäytyminen
2 Suomalaiset tarinat
3 Kirjallisuutta
4 Katso myös
Pirun käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päinvastoin kuin paikkaan sidotut kummitukset, pirut ja demonit saattavat vaeltaa ympäriinsä etsien sopivia uhreja. Ne voivat iskeä äkkiarvaamatta ja riivata ihmisiä eli asettua ihmiseen asumaan. Riivattu ihminen saattaa käyttäytyä hullusti tai sairastua, tai hänen persoonallisuutensa voi muuttua täysin. Riivauksen voi poistaa asiansa osaava manaaja. Pirut ovat voineet myös riivata taloa eli tulla taloon asumaan ja häiritsemään talonväkeä. Tällöinkin on tarvittu manaajaa tai taikoja pirujen karkottamiseksi.
Tämä artikkeli käsittelee pahaa olentoa. Artikkeli puhutusta kielestä, katso pirun kieli.
Piru on suomalaisessa kansanperinteessä joko paholaista palveleva tai muutoin paha olento eli demoni, tai itse paholainen. Tässä artikkelissa käsitellään suomalaisen kansanperinteen piruja siltä osin, miten ne vertautuvat demoneihin.
Sana piru on mahdollisesti deminutiivi, vähättelevä johdos paholaista merkitsevästä sanasta perkele. Sana perkele taas on sukua slaavilaiselle ukkosenjumalaa merkitsevälle sanalle Perun. Myös pirun erillistä lainautumista sanasta Perun on aiemmin ehdotettu, mutta sitä ei enää pidetä todennäköisenä. Suomen kirjakielessä pirun mainitsee ensimmäistä kertaa Mikael Agricola Raamatun käännöksessään. Hän tarkoitti sillä perkelettä eli paholaista. Kuitenkin suomalaisessa kansanperinteessä pirut esiintyvät usein joukkona pieniä pahoja olentoja, jotka muistuttivat hiisiä, peikkoja ja maahisia, ja joskus yksittäisinä olentoina. Suomalaisen kansanperinteen pirut rinnastuvat pitkälti eri puolilla maailmaa tunnettuihin demoneihin.
Sisällysluettelo [piilota]
1 Pirun käyttäytyminen
2 Suomalaiset tarinat
3 Kirjallisuutta
4 Katso myös
Pirun käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päinvastoin kuin paikkaan sidotut kummitukset, pirut ja demonit saattavat vaeltaa ympäriinsä etsien sopivia uhreja. Ne voivat iskeä äkkiarvaamatta ja riivata ihmisiä eli asettua ihmiseen asumaan. Riivattu ihminen saattaa käyttäytyä hullusti tai sairastua, tai hänen persoonallisuutensa voi muuttua täysin. Riivauksen voi poistaa asiansa osaava manaaja. Pirut ovat voineet myös riivata taloa eli tulla taloon asumaan ja häiritsemään talonväkeä. Tällöinkin on tarvittu manaajaa tai taikoja pirujen karkottamiseksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lienet jo yrittänyt manausta?
Uskonharhaisen usko ei taida riittää pirujen karkotukseen?
Haiset rikiltä ja vahva uskosi palkitaan linkissä.
https://3.bp.blogspot.com/-FY8UzXTDgCw/Vk43m2GNMeI/AAAAAAAACa0/L5puVtjpW8oJjab546e7jqxED6ZXJjJVwCPcBGAYYCw/s1600/epailyksenpiru.png
Enkö olekin herttaisen söpö?
Kuka tykkää mistäkin.
https://3.bp.blogspot.com/-FY8UzXTDgCw/Vk43m2GNMeI/AAAAAAAACa0/L5puVtjpW8oJjab546e7jqxED6ZXJjJVwCPcBGAYYCw/s1600/epailyksenpiru.png
Voiko "Raamatun tuntiat" vastata loiko Jumala vai tekikö itsensä. Sananl. 8:22. Herra loi minut töittensä esikoiseksi ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.