Moikka!
Oon 23-v. naisenalku ja kaipaisin uusia ja virkistäviä näkemyksiä työttömän vapaa-ajanviettomahiksista täälä Seinäjoella, kun itellä alkaa olla ideat vähissä. Työtäkään ei kovin helposti näytä tradenomille irtoavan. Nykyiseen viikko-ohjelmaan kuuluu päivittäistä surffailua työpaikkasivuilla, hakemusten tekoa ja kansalaisopiston kursseja. Eikä sitte paljo muuta. En tunne täältä juuri ketään, eikä oo hirveesti tilaisuuksia tutustuakaan kehenkään.
Oon 23-v. naisenalku ja kaipaisin uusia ja virkistäviä näkemyksiä työttömän vapaa-ajanviettomahiksista täälä Seinäjoella, kun itellä alkaa olla ideat vähissä. Työtäkään ei kovin helposti näytä tradenomille irtoavan. Nykyiseen viikko-ohjelmaan kuuluu päivittäistä surffailua työpaikkasivuilla, hakemusten tekoa ja kansalaisopiston kursseja. Eikä sitte paljo muuta. En tunne täältä juuri ketään, eikä oo hirveesti tilaisuuksia tutustuakaan kehenkään.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Työttömänä alkaa kieltämättä pian ideat loppuu. Vaikka tekisi mitä, niin kaikki alkaa kypsyttää. Eikä kukaan viitsi käydä esim. uimahallissa joka päivä (Seinäjoella ei kylläkään ole sitäkään tällä hetkellä)tai kansalaisopiston kursseilla. Raha-asiatkin jossain vaiheessa rajoittaa tekemistä. Kaikista pahinta on kavereiden ja ystävien puute. Työttömänä ollessa ne vähätkin kaverit näyttää häipyvän. Syy on paljolti kyllä itsessä. Eikä niitä tutustumismahiksia todellakaan ole. Ei tuohon kysymykseen ole mitään vastausta. Et ole kuitenkaan ainut.
Kiva tietää, että muutkin kärsii samasta ongelmasta :) Kavereita kyllä tarvittais, kun ei jaksa aina innostua tekemään mitään yksinään. Olis ehkä hyvä olla joku välillä tsemppaamassa ja antamassa jotain uutta ajateltavaa. Aika menee yllättävän nopeeta näinki, mutta mitään ei vaan tapahdu...
Ei ole mitenkään mieltä ylentävää tuppautua aina työssä käyvien seuraan. Ajatusmaailma liikkuu eri tasoilla ja sitä tuntee itsensä jotenkin hölmöksi kuunnellessaan muiden työongelmia. Mutta kavereiden kadottamisessa on kyllä vähän omaakin syytä. Tuohon kaveriongelmaan törmää oikeastaan vain viikonloppuna. Silloin tulee usein tekem isen puute. Siis ainakin minun tapauksessa on niin. Viikolla aika kuluu kyllä, mutta mitään järkeväksi elämäksi nimitettävää ei viikkoihinkaan kuulu.
Jos tietäisi teidän olevan samalta paikkakunnalta ja samaa ikäluokkaa, niin käskisin teidän tavata. Kumpikaan ei siis ole töissä.
Mun kaverit menee tällä hetkellä ympäri Suomen, mutta ei täälä vaan. Muutin Sjoelle puolitoista vuotta sitten yleensäkin poikakaverin opiskelujen takia, ja taidetaan viihtyä vielä pari vuotta niiden etenemisestä päätellen... Meillä on vain sen verran erilaiset käsitykset mielekkäästä vapaa-ajanvietosta, että meinaa mennä vähän ristiin. Toinen rassaa autoja (en siis minä :)) kun toinen taas mielellään ulkoilis. Yhteistä tekemistä tuntuu olevan todella vaikeeta keksiä. Siinäpä taas pulma...
Jos asut poikakaverin kanssa, niin ei kai oikeastaan ajanvietto-ongelmia ole. Ainahan kaksin jotain keksii. Ja tuo idea hakeutua jollekin vapaaehtoiselle kurssille kertoo sen, ettet ole täysin jämähtänyt olotilaasi. Jotain aktiviteettiä siis löytyy. Ja voihan kesän tullen löytyä jotain pätkäjuttuja.
Kylläpä niitä ajanvietto-ongelmia tuntuu löytyvän, vaikka se puolisko viereltä löytyyki. Tuskin oon ainoakaan laatuani. Päivisin toinen on koulussa/töissä ja itellä on vasta illasta menoa, esim. kansalaisopisto, jos silloinkaa. Eikä se puoliskon autoharrastuskaan onnistu kerrostalossa, vaan sen perään pitää lähtee n. 30 km päähän. Että aika pitkälti täytyy keksiä itsenäistä tekemistä, mikä on vähän puuduttavaa näin pidemmän päälle. Mutta toivotaan, että jotain hommia kesäksi edes löytyy!
siis oikeesti! voiko olla tuon ikäinen ja ilman töitä??? töitä kyllä löytyy. ja mietit vain vapaa-ajanviettomahiksia??!! haloo!
ei ketään tulla hakemaan kotoa töihin, mee kyseleen töitä äläkä makaa kotona!
hetken päästä on se tilanne ettet saakaan töitä, kun työhönottajat ihmettelee työttömyysaikojasi.
Kiitos kannustuksesta =) En todellakaan makaa kotona. Töitä etin jatkuvasti soittelemalla, maililla, postilla, käymällä paikan päällä. Ei vaan tärppää. Ehkä joudut joskus ite samaan tilanteeseen niin saatat ymmärtääki.