Minulla on yksi tuttava joka on jotenkin saanut päähänsä, että elämä on hyvän ja pahan taistelua.
Hän tulkitsee kaiken tällä logiikalla(omaksi edukseen). Hänestä ihmiset ovat joko hyvän (valon) puolella ja toiset pahan (mustan) puolella.
Minusta hän on vähän tärähtänyt. Omasta mielestään hän on valittujen joukossa oleva valon tuoja(valon lapsi) maan päälle.
Vuosi vuodelta hän jotenkin menee tuohon ajatteluun enemmän ja enemmän. Joka paikassa kaikki on merkkejä tai viestejä jostain.
Hänen elämänsä pyörii tälläisen ympärillä, kun hän yrittää tuoda mustalle puolelle joutuneita ihmisiä takaisin valoon, valkeuteen?
Kaikki tämä voisi olla oikein huvittavaa ja onkin mutta minusta hän ampuu yli. Hän sanoo että hän kuuluu niihin ihmisiin, joita tullaan hakemaan ulkoavaruudesta jonain päivänä.
Nyt kysyn, miten usko saa tällaista aikaan ja onko se uskon tarkoitus? Mielestäni tuttavani todellisuudentaju on hämärtynyt.
Joskus hän tekee hyvinkin kummallisia asioita.
Arkielämän hän hoitaa muuten normaalisti.
Jos hänelle sanoo ettei asiat välttämättä ole niin kuin hän ajattelee, hän ei kuuntele tai hän toteaa sanojan joutuneen pimeiden voimien valtaan.
Joillekin ihmisille taistelu pahoja henkiä vastaan on arkipäivää eikä siinä mitkään hyvät neuvot ole auttaneet.
Miten saisi heidät ymmärtämään että he kuvittelevat itse kaiken?
Hän tulkitsee kaiken tällä logiikalla(omaksi edukseen). Hänestä ihmiset ovat joko hyvän (valon) puolella ja toiset pahan (mustan) puolella.
Minusta hän on vähän tärähtänyt. Omasta mielestään hän on valittujen joukossa oleva valon tuoja(valon lapsi) maan päälle.
Vuosi vuodelta hän jotenkin menee tuohon ajatteluun enemmän ja enemmän. Joka paikassa kaikki on merkkejä tai viestejä jostain.
Hänen elämänsä pyörii tälläisen ympärillä, kun hän yrittää tuoda mustalle puolelle joutuneita ihmisiä takaisin valoon, valkeuteen?
Kaikki tämä voisi olla oikein huvittavaa ja onkin mutta minusta hän ampuu yli. Hän sanoo että hän kuuluu niihin ihmisiin, joita tullaan hakemaan ulkoavaruudesta jonain päivänä.
Nyt kysyn, miten usko saa tällaista aikaan ja onko se uskon tarkoitus? Mielestäni tuttavani todellisuudentaju on hämärtynyt.
Joskus hän tekee hyvinkin kummallisia asioita.
Arkielämän hän hoitaa muuten normaalisti.
Jos hänelle sanoo ettei asiat välttämättä ole niin kuin hän ajattelee, hän ei kuuntele tai hän toteaa sanojan joutuneen pimeiden voimien valtaan.
Joillekin ihmisille taistelu pahoja henkiä vastaan on arkipäivää eikä siinä mitkään hyvät neuvot ole auttaneet.
Miten saisi heidät ymmärtämään että he kuvittelevat itse kaiken?
Vastaukset 17
Vanhimmat
jaotella ystävät niihin jotka uskovat sinun hyväksymällä tavalla ja niihin jotka sinä haluat muuttaa uskomaan samoihin asioihin kuin itse uskot.
Itselläni on ihan samanlainen suhtautumisongelma: ystäväni kun kuvittelee että maailman ihmiset jakautuvat teisteihin ja ateisteihin. Ja toiset ovat mielisairaita ja ne toiset terveitä.
Kummallisia ihmisiä. Miten saisi heidät ymmärtämään että he kuvittelevat itse kaiken?
>>Miten saisi heidät ymmärtämään että he kuvittelevat itse kaiken?
Herra "pp.", nykyinen "nimetön" se taas irvistelee tekarit lonksuen, kun jokin aika sitten naurettiin magia-palstalta ulos. Arvostelee muitten nimimerkkejä, mutta trollailee itse kokonaan ilman. Heh-heh! Tulee mieleeni lähinnä häntäänsä pieraissut koira.
Mielenkiintoista sinänsä tämä nettipuoskarimme ei ole saanut yhtään asiallista aloitusta aikaiseksi sen jälkeen, kun kävi nolaamassa itsensä vähän liian fiksussa seurassa.
Usko on elämää, joka asuu ihmisen sydämessä. Se on kuin vettä, joka virtaa puunrungossa antaen sille kasvun voiman. Hyvyys ja usko ja toisaalta myös pahuus asuvat ihmisen sydämissä tai niin kuin vertauskuvassa, puunrungossa. Se, millainen runko on, vaikuttaa siihen, millaiset ovat hedelmät. Siksi ihmistä ei voi käskeä muuttumaan hyväksi, ellei hänen sydämensä muutu ensin. Kuten Luther vertaa: Eihän kukaan voi sanoa; jos tahdot puuksi, ala kantaa omenoita. Samoin ei voida sanoa, jos haluat hyväksi ihmiseksi, ala tehdä sitä taikka tätä. Ihminen ei voi edes itseään pakottaa hyvyyteen. Synti on painanut meihin tuon mädän hedelmän leiman.
Kun ihminen uskollaan ottaa vastaan yhteyden Jumalaan, silloin Jumalan Henki johtaa häntä ja hänessä vaikuttavat Hengen hedelmät: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys ja uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näistä hedelmistä saamme nauttia, kun annamme Hengen johdattaa elämässämme emmekä anna väärien profeettojen eksyttää meitä pois oikealta tieltä, elämän tieltä.
Siis, jos hyvyys on irrotettuna totuudesta se onkin pimeyttä!
Mitä tarkoittaa sanontasi:
" Siis, jos hyvyys on irrotettuna totuudesta se onkin pimeyttä! "
Tuttavani vääntää asioita samalla tavalla.
Lisäksi hän karkoittaa pahoja henkiä taikavarvulla. Ja uskoo että jos varpu taipuu johonkin suuntaan pahat henget(kysyn vaan mitkä pahat henget)lähtee pois. Ja jos varpu taas taipuu muuhun suuntaan pahat henget ei lähde pois.
En mitenkään tuomitse tai arvostele tuttaavaani kysyn vaan onko keneklläkään kokemusta miten hulluksi asiat voi vielä mennä. Vai tätäkö usko on.
Kaikki tapahtuu vielä Jeesuksen Kristuksen ja arkkienkelien suojeluksessa ja johdolla. Arjen pienet tapahtumatkin selitetään jumalallisiksi vihkimys ym seremonioiksi.
Teatteria on kaikille tutuille riittävästi.
Kun vaika jokin esine katoaa esim. harava, sikkonkin on pahat henget asialla.
Nimimerkki "kyllästynyt"
tuttavallasi on mielenterveysongelma.
Kehoita menemään mielenterveystoimistoon hakemaan apua.
Milloin hän muuttui?
Nuo kaikki luulot merkeistä on sairastumisen oire, masennuksen hoito pitäisi aloittaa ajoissa ennenkuin tilanne karkaa käsistä.
Kohta kuvittelee, että pitää uhrata jotain jumalalle...oma perhehän siinä on vaarassa.
Ei usko ole tuota saanut aikaan, vaan sairaus.
Uskon pitäisi olla hyvä asia, ilon asia eikä taistelua olemattomien merkkien ja henkien kanssa.
" Siis, jos hyvyys on irrotettuna totuudesta se onkin pimeyttä! "
Tarkoittaa lähinnä sitä että sanoilla ja myöskin teoilla on eri merkitykset kuin mitä ne oikeasti tarkoittaa. Hyvääkin tarkoittavat sanat muuttuu silloin päässä jopa irvikuvaksi mitä ne, esim. alkuperäisesti on tarkoittanut.
Onko tuttavallesi käynyt niin?
niin, että hän kuvittelee saavansa henkimaailmaan yhteyden koska haluaa, siis myös jeesukseen ja koko hyvän puoleeen? Ja että he auttavat häntä esim kun hän varvulla sanoo: paha henki lähde jeesuksen kristuksen nimeen.
Mutta tämä on vaan pieni otos koko jutusta. Hän ei tee mitään ilman että tarkistaa asian jotenkin varpunsa kanssa.
Minusta kaikki ei ole kohdallaan mutta en voi mitään tehdäkään. Hän uskoo että hän on "suorassa yhteydessa" ja näitä palveluksia tarvitaan maan päällä.
Ei ole edes mikään nuori ihminen vaan aikuinen.Onhan tämä hiukan huvittavaa, mutta minut leimataan huonon puolen edustajaksi jos jotenkin kyseenalaistan hänen tekemisensä.
Ei voi tehdä mitään . Kyse on elämäntarkoituksesta. Hän romahtaisi jos huomaisi että kyse on mielikuvituksesta tai jostain vakavammasta.
että tuollaisia varvuilla leikkiviä uskovia on olemassakaan. Maalla on ollut varvuilla kaivonpaikanetsijöitä, mutta uskontojen kanssa asialla ei ole ollut mitään tekemistä. Keksit varmaan koko tarinasi näiden kaivonpaikanetsijöiden perusteella.
on. Siinähän se onkin että kaiken maailman kahjoja piisaa. Heidän juttunsa on niin uskomattomia ettei sitä edes uskos ellei pääsisi läheltä seuraamaan.
Tuttavani usko on sekoitus uskoa, rajatietoa, omaa tulkintaa. Lopputulos on lapsellinen. Pääasia kait että hän itse on tyytyväinen.
Sitä en sitten osaa sanoa onko hän sairas vai teettääkö vilpitön usko tuollaisia seurauksia?
Joten ei tarvitse mennä elokuviin kun oikea elämä on tragikoomista oopperaa.
Miten pahaksi tauti vielä äityy on vaikea arvailla.
Olisiko kyseessä jokin vainoharhaisuuden tapainen tauti? Kun elämä menee paholaisten jahtaamiseen ja niiden karkoittamiseen?
Kyllä se on nyt niin, että joka ainualle ihmiselle täytyy osata antaa aikaa kasvaa ja nimenomaan aikaa kasvulle aikuiseksi ja se kestää oman aikansa.
Sillä ei kukaan synny tänne valmiina kaikkeen.
Eikä varsinkaan täydellisenä ihmisenä.
on vakava sairaus joka vaatii hoitoa.
Omaiset ovat tässä avainasemassa toimittamaan ko. henkilö sairaalaan.
aika vain pahentaa asiaa jos ei ihmistä toimiteta hoitoon.
Valmiina ei tarvitsekaan syntyä, mutta sairaat on silti hoidettava.
Harvemmin ihmisiä toimitetaan hoitoon pelkkien puheiden perusteella tai sen mukaan, jota ihminen joskus ajattelee, ehkäpä vähän ääneen. Kyllä näytön täytyy olla hieman kattavampaa, kuin kuulopuheet.
Ja 'jopa' sairaaltakin edellytetään sairautta, siis hänen olevan oikeasti sairas. Että tämmönen, melkein puolivalmis kommentti tähän paikkaan.
on niin että jos on vaaraksi itsellen tai muille ihminen katsotaan sairaaksi. Varvun kanssa paholaisten jahtaaminen menee vielä terveyden piiriin.
Sekin että samalla kokee olevansa ´vihitty´ ja erikoisasemassa on kaiketi vain persoonallista.
Toistaiseksi hän vielä keskittyy tuttujen ihmisten kimpussa häärääviin piruihin joita sitten poistaa päivät pitkät varpunsa ja jeesuksen kanssa.
Pilvenhattaroita hän pitää ufoina jotka ovat toisesta aurinkokunnasta ja odottavat taivaalla sitä hetkeä että tulevat hakemaan, pelastamaan nämä valon lapset. Me muut tuhoudumme uudessa hyökyaallossa. Paitsi ne ihmiset jotka elävät vuoristossa.
Niin, onko hän sairas tai terve omasta mielestään voi erinomaisesti? Suurinpiirtein kaikki muut ovat pahan vallassa.