Onko Jumala olemassa? Onko Jumalan olemassaololle todisteita?
Kysymys: Onko Jumala olemassa? Onko Jumalan olemassaololle todisteita?
Vastaus: Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa tai olla todistamatta. Raamattu sanoo, että meidän on uskoen hyväksyttävä se tosiasia, että Jumala on olemassa: ”Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä” (Hepr. 11:6). Jumala voisi halutessaan ilmestyä näkyviin ja osoittaa koko maailmalle, että hän on olemassa. Mutta jos hän tekisi sen, uskoa ei enää tarvittaisi. Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe." (Joh. 20:20).
Tämä ei kuitenkaan merkitse, että Jumalan olemassaolosta ei ole todisteita. Raamatun mukaan "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin" (Ps. 19:1-4). Taivaan tähdet, maailmankaikkeuden äärettömyys, luonnon ihmeet ja auringonlaskun kauneus – kaikki nämä viittaavat Luojaan, Jumalaan. Näiden lisäksi sydämestämme löytyy todisteita Jumalasta. Saarnaaja 3:11 kertoo meille, "... myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä" (v. 1932 käännös). Syvällä sisällämme tiedostamme, että tämän elämän ja maailman tuolla puolen on jotakin ja joku. Voimme kieltää tämän tiedon älyllisesti, mutta Jumalan läsnäolo meissä ja kaikkialla ympärillämme on silti mitä ilmeisintä. Kaikesta tästä huolimatta Raamattu varoittaa meitä, että jotkut kieltävät Jumalan olemassaolon: ”Mieletön se, joka ajattelee: ’Ei Jumalaa ole’” (Ps. 14:1). Koska suuri enemmistö ihmisistä kautta historian, kaikissa kulttuureissa ja kaikissa maanosissa on uskonut tai uskoo jonkinlaisen Jumalan olemassaoloon, on pakko olla olemassa jokin (tai joku), joka saa tämän uskon aikaan.
Jumalan olemassaoloa tukevien raamatullisten perusteluiden lisäksi ovat loogiset perusteet. Ensinnäkin on olemassa ontologinen perustelu. Suosituin ontologisen perustelun muoto käyttää Jumala-käsitettä todisteena Jumalan olemassaolosta. Se alkaa määrittelemällä Jumalan olevan sellainen, jota suurempaa ei voi ajatella olevan. Seuraava päättelyn vaihe on, että olla olemassa on suurempaa kuin ei olla olemassa, ja sen vuoksi suurimman ajateltavissa olevan olennon on oltava olemassa. Jos Jumala ei olisi olemassa, silloin Jumala ei olisi suurin ajateltavissa oleva olento – mutta tämä olisi ristiriidassa Jumalan määritelmän kanssa.
Toinen perustelu on teleologinen perustelu. Teleologinen perustelu on, että koska maailmankaikkeudessa leimaa hämmästyttävä järjestys ja suunnitelma, sillä kaikella on täytynyt olla jumalallinen Suunnittelija. Jos maapallo esimerkiksi olisi hieman lähempänä tai kauempana auringosta, se ei pystyisi ylläpitämään suurta osaa nykyisestä elämästä. Jos ilmakehämme alkuaineet olisivat vain muutamankin prosenttiyksikön verran erilaisia, melkein jokainen elävä olento maan päällä kuolisi. Todennäköisyys, että yksi ainoa valkuaisainemolekyyli muodostuu sattumalta on 10243 (eli numero 1, jota seuraa 243 nollaa). Yksi solu sisältää miljoonia proteiinimolekyylejä.
Kolmatta loogista perustelua Jumalan olemassaololle kutsutaan kosmologiseksi perusteluksi. Jokaisella seurauksella täytyy olla aiheuttaja. Tämä maailmankaikkeus ja kaikki mitä siinä on, on seuraus jostakin. Täytyy siis olla olemassa jotakin, joka sai kaiken tämän syntymään. Pohjimmiltaan on oltava jotakin ”ei-aiheutettua”, joka on välttämätön syy kaiken muun olemassaoloon. Tämä ”ei-aiheutettu” jokin on Jumala.
Neljäs perustelu tunnetaan nimellä moraalinen perustelu. Kaikissa kulttuureissa kautta historian on esiintynyt laki jossain muodossa. Jokaisella ihmisellä on käsitys oikeasta ja väärästä. Murha, valehtelu, varastaminen ja moraalittomuus tuomitaan lähestulkoon kaikkialla. Mistä tämä oikean ja väärään tuntemus tulee jos ei pyhältä Jumalalta?
Tästä huolimatta Raamatun mukaan ihmiset hylkäävät selvän ja kiistattoman Jumala-tietoisuuden ja uskovat sen sijaan valheeseen. Room. 1:25 julistaa, "He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen." Raamatun mukaan ihmisillä ei ole myöskään mitään puolustuksia olla uskomatta Jumalaan: "Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua" (Room. 1:20).
jatkuu
https://www.gotquestions.org/Suomi/onko-Jumala-olemassa.html
Kysymys: Onko Jumala olemassa? Onko Jumalan olemassaololle todisteita?
Vastaus: Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa tai olla todistamatta. Raamattu sanoo, että meidän on uskoen hyväksyttävä se tosiasia, että Jumala on olemassa: ”Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä” (Hepr. 11:6). Jumala voisi halutessaan ilmestyä näkyviin ja osoittaa koko maailmalle, että hän on olemassa. Mutta jos hän tekisi sen, uskoa ei enää tarvittaisi. Jeesus sanoi hänelle: "Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe." (Joh. 20:20).
Tämä ei kuitenkaan merkitse, että Jumalan olemassaolosta ei ole todisteita. Raamatun mukaan "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen teoistaan. Päivä ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle. Ei se ole puhetta, ei sanoja, ei ääntä jonka voisi korvin kuulla. Kuitenkin se kaikuu kaikkialla, maanpiirin yli merten ääriin" (Ps. 19:1-4). Taivaan tähdet, maailmankaikkeuden äärettömyys, luonnon ihmeet ja auringonlaskun kauneus – kaikki nämä viittaavat Luojaan, Jumalaan. Näiden lisäksi sydämestämme löytyy todisteita Jumalasta. Saarnaaja 3:11 kertoo meille, "... myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä" (v. 1932 käännös). Syvällä sisällämme tiedostamme, että tämän elämän ja maailman tuolla puolen on jotakin ja joku. Voimme kieltää tämän tiedon älyllisesti, mutta Jumalan läsnäolo meissä ja kaikkialla ympärillämme on silti mitä ilmeisintä. Kaikesta tästä huolimatta Raamattu varoittaa meitä, että jotkut kieltävät Jumalan olemassaolon: ”Mieletön se, joka ajattelee: ’Ei Jumalaa ole’” (Ps. 14:1). Koska suuri enemmistö ihmisistä kautta historian, kaikissa kulttuureissa ja kaikissa maanosissa on uskonut tai uskoo jonkinlaisen Jumalan olemassaoloon, on pakko olla olemassa jokin (tai joku), joka saa tämän uskon aikaan.
Jumalan olemassaoloa tukevien raamatullisten perusteluiden lisäksi ovat loogiset perusteet. Ensinnäkin on olemassa ontologinen perustelu. Suosituin ontologisen perustelun muoto käyttää Jumala-käsitettä todisteena Jumalan olemassaolosta. Se alkaa määrittelemällä Jumalan olevan sellainen, jota suurempaa ei voi ajatella olevan. Seuraava päättelyn vaihe on, että olla olemassa on suurempaa kuin ei olla olemassa, ja sen vuoksi suurimman ajateltavissa olevan olennon on oltava olemassa. Jos Jumala ei olisi olemassa, silloin Jumala ei olisi suurin ajateltavissa oleva olento – mutta tämä olisi ristiriidassa Jumalan määritelmän kanssa.
Toinen perustelu on teleologinen perustelu. Teleologinen perustelu on, että koska maailmankaikkeudessa leimaa hämmästyttävä järjestys ja suunnitelma, sillä kaikella on täytynyt olla jumalallinen Suunnittelija. Jos maapallo esimerkiksi olisi hieman lähempänä tai kauempana auringosta, se ei pystyisi ylläpitämään suurta osaa nykyisestä elämästä. Jos ilmakehämme alkuaineet olisivat vain muutamankin prosenttiyksikön verran erilaisia, melkein jokainen elävä olento maan päällä kuolisi. Todennäköisyys, että yksi ainoa valkuaisainemolekyyli muodostuu sattumalta on 10243 (eli numero 1, jota seuraa 243 nollaa). Yksi solu sisältää miljoonia proteiinimolekyylejä.
Kolmatta loogista perustelua Jumalan olemassaololle kutsutaan kosmologiseksi perusteluksi. Jokaisella seurauksella täytyy olla aiheuttaja. Tämä maailmankaikkeus ja kaikki mitä siinä on, on seuraus jostakin. Täytyy siis olla olemassa jotakin, joka sai kaiken tämän syntymään. Pohjimmiltaan on oltava jotakin ”ei-aiheutettua”, joka on välttämätön syy kaiken muun olemassaoloon. Tämä ”ei-aiheutettu” jokin on Jumala.
Neljäs perustelu tunnetaan nimellä moraalinen perustelu. Kaikissa kulttuureissa kautta historian on esiintynyt laki jossain muodossa. Jokaisella ihmisellä on käsitys oikeasta ja väärästä. Murha, valehtelu, varastaminen ja moraalittomuus tuomitaan lähestulkoon kaikkialla. Mistä tämä oikean ja väärään tuntemus tulee jos ei pyhältä Jumalalta?
Tästä huolimatta Raamatun mukaan ihmiset hylkäävät selvän ja kiistattoman Jumala-tietoisuuden ja uskovat sen sijaan valheeseen. Room. 1:25 julistaa, "He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa -- olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen." Raamatun mukaan ihmisillä ei ole myöskään mitään puolustuksia olla uskomatta Jumalaan: "Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua" (Room. 1:20).
jatkuu
https://www.gotquestions.org/Suomi/onko-Jumala-olemassa.html
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaikki debunkattu ajat sitten.
Jopa itse itsensä debunkkaa, kun ensin väittää ettei jumalan olemassaoloa voi todistaa ja sen jälkeen yrittää vanhoja kuolleksihakattuja todisteita esittää.
Jos jumalan olemassaoloa ei kerran voi todistaa, miksi ylipäätään puhutte tuosta olemattomasta?
Eikö se tee teistä valehtelijoita?
Mielelläni lähettäisin kaikki uskonharhaiset vankilaan väitteellä jota ei voi todistaa, mutta joka silti tulee hyväksyä.
Maailma ei nyt vaan valitettavasti toi näin. Positiivisen väitteen esittäjältä odotetaan myös todisteita väitteensä taakse.
Idiootti.