Ja missä se on nyt?
Eikö aina pitäisi tarkastella sitä, että onko perustus pysynyt perustuksillaan. Seurata sitä, ettei "talo" lähde liukumaan paikaltaan ja hajoa. Liian huonolle perustalle rakennettu talo on kaikkien virtojen vietävissä ja huhtoutuu lopuksi maailman meriin.
"Tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani" sanoi Jeesus. Onko se siis pysynyt siinä?
Eikö aina pitäisi tarkastella sitä, että onko perustus pysynyt perustuksillaan. Seurata sitä, ettei "talo" lähde liukumaan paikaltaan ja hajoa. Liian huonolle perustalle rakennettu talo on kaikkien virtojen vietävissä ja huhtoutuu lopuksi maailman meriin.
"Tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani" sanoi Jeesus. Onko se siis pysynyt siinä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kallioperustalle, ja pääpiirteissään on pysynyt.
Omana mielipiteenäni: Perustus on muuttumattomana paikoillaan, kasvaessamme ymmärtämään perustuksen rakenteita meidän pitää uskaltaa korjata ihmisen itsensä rakentamia virheitä ja ulkoasua.
Ei ainakaan todelliselle perustalle, joka on Jeesus vaan antikristilliselle perustalle, jossa kuvitellaan, että Pietari on kallio, vaikka näin ei ole. Jumalan viisautta ei ymmärretä. Kirkko on antikristillinen laitos, joka antaa ymmärtää, että kirkon jäsenyys vie iankaikkiseen elämään ja eksyttää ihmisiä eri tavoin valheellisella "evankeliumilla".
Kirkon perusta on käsittääkseni Jumalan sana, eikä se horju.
Kuulutko evankelisluterilaiseen kirkkoon?
Onko sillä jotain merkitystä tässä yhteydessä?
En kuulu, mutta palvelen siellä.
Kirkon eli seurakunnan perusta on Jumalan sana mutta se ei ole enää luterilaisen kirkon perusta.
Niin, aloittajalla hyvä ja aiheellinen kysymys.
Jos asiaa tarkastelee niin toisaalta kysymys on hyvin oikeutettu ja välistä kun kuulee että kirkon ylin johto ja ne jotka kirkon ääntä käyttävät tai jotka mielletään kirkon ääneksi, selitävät Jumalan sanan tyhjäksi ja epäuskottavaksi, niin kieltämättä eräs kirkon pääfundamenteista on silloin työnnetty syrjään ja on oikeutettua tässä mielessä sanoa ettei kirkko pysy perustuksellaan.
Vaikeampi kysymys tulee siitä kun kirkko kuitenkaan ei ole lähtenyt muuttamaan tunnustustaan joka perustuu kyllä ihan oikein ja tukevasti. Pyhään Raamattuun ylimpänä ohjenuorana.
Kirkossa on aika jakomielinen tilanne, teoriassa ollaan oikealla perustuksella mutta käytännössä siltä on luovuttu. Kirkossa on tehty virallisia kirkolliskokouksen päätöksiä vastoin Tunnustusta ja Raamattua. Tilanne on aivan absurdi kun kuitenkin samaan aikaan vallitsee tietynlainen järjestysfundamentalismi.
Toiset ajattelevat (kuten allekirjoittanut) että kirkossa voi vielä olla koska kirkon alkuperäinen tunnustus on muuttamaton (vielä), mutta toiset ajattelevat ettei voi olla koska sitä käytännössä ei noudateta, ei ainakaan suurimmalta osin Suomessa. Tosin on vielä esim. messuyhteisöjä joissa pitäydytään Tunnustuskseen ja Raamattuun.
Missään tapauksessa ei ole oikeutettua sanoa että asiat olisivat kirkossamme kunnossa ja järjestyksessä. Päinvastoin: piispat ja kirkolliskokous on johtanut sen kaaokseen.