Entä voidaanko profeettaan luottaa?
On tietysti mahdollista, että uskovakin ihminen, saadessaan sanoman hengeltä "huijaa" kuulijoitaan, sanomalla, että nyt puhuva henki tunnusti Jeesuksen Kristukseksi, vaikkei niin olisi tapahtunutkaan.
Väärä mahtipontisuus ja itseluottamus ja ylpeys saattavat nostattaa profetoivan omasta sielusta kyseisen tunnustuksen. Monet uskossaan haaksirikkoon joutuneet, itseään suurina pitävät "profeetat", niinkuin 1. Tim. 4:1 sanoo: "luopuva t uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppia". Näistä puhuu myöskin: Hes 13:2,17, Jer 14:14, 23:16, 26. Aina on kuitenkin tuo hedelmä josta ihminen tunnetaan. Sellainen henkilö millainen hedelmä. Moni puu tuottaa kyllä tuuheita lehtiä, älä arvioi henkilöä niiden mukaan. Se todellinen hedelmä näkyy monesti vasta yksityiselämässä. Kyllä me kokouksissa osaamme hurskailta näyttää. Se sujuu kyllä ihan lihan mielelläkin.
Väärien henkien maailmaan tulemisesta puhuu myöskin 2. Joh. 7: "Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus."
Tuossa on nimenomaan kyse vääristä hengistä, jotka ovat laittomuuden henkenä päässeet valtaan (Matt. 24:12) ja seurauksena on nyt vallitseva sekasotku henkien toiminnan alueella. Ennennäkemätön villitys ja hekumointi on meneillään. Seurakunnat jakaantuvat kahtia. Monet eivät koe enää seurakuntaa kodikseen ja eroavat tuon villityksen tähden. Mikä henki on kyseessä, joka tuottaa tuollaista hedelmää? On todella nautittu; "hänen haureutensa vihan viiniä" ( Ilm. 18:3). Todella uudesta päihdyttävästä viinistä on kyse.
8. Jälki on pelottavaa.
Moniaat luopuvat uskosta ja turvaavat elämyksiin. Useimpien rakkaus Kristukseen ja Sanaan kylmenee ja kiinnostutaan vain "hengen" toiminnasta ja silloin pannaan toivo vain tämän elämän ajaksi. Tällöin ollaan todella "kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat" (1. Kor. 15:19).
Olemme siirtyneet aikaan jossa henki tuntuu olevan kaikki kaikessa. Sanotaan: "siellä henki toimii, henki puhuu, henki yhdistää" jne. Siellä missä Pyhä Henki toimii, siellä tulee näkyä myöskin Hengen hedelmä. Siellä Kristus tulee kirkastetuksi. Siellä on Jeesuksen risti. Henki toimii nimenomaan Sanassa ja Sanan mukaan. Paavali ei puhunut paljoakaan Hengestä, mutta sitäkin enemmän ristiinnaulitusta Jeesuksesta Kristuksesta.
Henki jota markkinoidaan puhumalla ja opettamalla Sanan vastaisesti, ja sivuuttamalla Jeesus Kristus syntiemme sovittajana, ei ole Pyhä Henki. Sellaista on nyt paljon liikkeellä, ja se leviää kulovalkean tavoin.
Usein kuulee sanottavan: "henki sanoi minulle, henki kehotti, henki ilmoitti". Mutta koeteltiinko ensin, että tuo henki joka; sanoi, kehotti, ilmoitti, oli Jumalasta. Suuri osa hengen sanomisisista, kehoittamisista ja ilmoituksista jäisi vastaanottamatta jos henkiä koeteltaisiin Raamatun mukaan. Jouduttaisiin tyytymään kirjoitettuun Sanaan.
Sanan tuntemus on jäänyt monesti hämmästyttävän vähäiseksi. On uskovia, jotka lukevat Raamattua tuskin koskaan. Eräskin uskova ei ole avannut Raamattuaan yli vuoteen.
Kuulin eräästä sisaresta, joka kertoi menneensä kotikirkkoonsa kuuntelemaan amerikkalaista evankelistaa johon hän luotti ja joka oli käynyt paikkakunnalla aikaisemminkin.
Sisar kertoi saaneensa kuin kylmää vettä niskaansa saarnastuolista kun tuo evankelista nyt julisti: "nyt käsketään saarnaamaan Pyhää Henkeä. Nyt ei enää saa puhua rististä ja verestä." Sisar meni tilaisuuden jälkeen tapaamaan saarnaajaa. Tämä kuitenkin sanoi sisarelle: "Mene pois, sinussa on vanhanaikainen Henki".
On siirrytty aikaan jossa oppi Pyhästä Hengestä on muuttunut.
Nyt monesti rukouksetkin osoitetaan Pyhälle Hengelle. Raamatussa ei ole yhtään kohtaa jossa rukous osoitettiin Pyhälle Hengelle. Nyt palvotaan Pyhää Henkeä, sellaisesta ei Raamattu anna mitään esimerkkiä. Nyt toimitaan toisin kuin mitä Raamattu opettaa.
Tällaista "yksin henki" liikkeen aikaa taidamme nyt vuorostaan elää. Minne on jäänyt tuo "Sanan väärentämätön maito", sitähän meidän käskettiin halata. Mutta se ei tunnu enää riittävän. Evankeliumin saarna ei enää kiinnosta. Halataan suoria sanomia, tunnelmaa ja elämyksiä. Se on muotia nyt. Mannaan (Sanaan) on todella kyllästytty. Himoitaan lihaa. Lue tässä kohdin 4 Ms 11: 4-13, 18-20, 31-34. Elämme nyt juuri tuollaista aikaa. Lukuisat uskovat ovat "antautuneet halunsa valtaan". "Hylkyväessä heräsi himot", ja heistä se levisi israelilaisiinkin (4 Ms 11:4). Näin on käynyt nytkin.
Karismaattisen liikehdinnän ongelma on nimenomaan ettei henkiä koetella. Luullaan, että vain sisällöltään epäraamatulliset sanomat tulee hyljätä. Luotettavan maineessa olevien uskovien ja johtajien profetoimista ei edes uskalleta arvostella.
9. Miksi vääristä profetioista ei opita mitään?
Olemme kaikki panneet merkille, että hyvin usein profetiat eivät pidäkään paikkansa.
https://www.netikka.net/mpeltonen/trust.htm#muroma
On tietysti mahdollista, että uskovakin ihminen, saadessaan sanoman hengeltä "huijaa" kuulijoitaan, sanomalla, että nyt puhuva henki tunnusti Jeesuksen Kristukseksi, vaikkei niin olisi tapahtunutkaan.
Väärä mahtipontisuus ja itseluottamus ja ylpeys saattavat nostattaa profetoivan omasta sielusta kyseisen tunnustuksen. Monet uskossaan haaksirikkoon joutuneet, itseään suurina pitävät "profeetat", niinkuin 1. Tim. 4:1 sanoo: "luopuva t uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppia". Näistä puhuu myöskin: Hes 13:2,17, Jer 14:14, 23:16, 26. Aina on kuitenkin tuo hedelmä josta ihminen tunnetaan. Sellainen henkilö millainen hedelmä. Moni puu tuottaa kyllä tuuheita lehtiä, älä arvioi henkilöä niiden mukaan. Se todellinen hedelmä näkyy monesti vasta yksityiselämässä. Kyllä me kokouksissa osaamme hurskailta näyttää. Se sujuu kyllä ihan lihan mielelläkin.
Väärien henkien maailmaan tulemisesta puhuu myöskin 2. Joh. 7: "Sillä monta villitsijää on lähtenyt maailmaan, jotka eivät tunnusta Jeesusta Kristukseksi, joka oli lihaan tuleva; tämä tämmöinen on villitsijä ja antikristus."
Tuossa on nimenomaan kyse vääristä hengistä, jotka ovat laittomuuden henkenä päässeet valtaan (Matt. 24:12) ja seurauksena on nyt vallitseva sekasotku henkien toiminnan alueella. Ennennäkemätön villitys ja hekumointi on meneillään. Seurakunnat jakaantuvat kahtia. Monet eivät koe enää seurakuntaa kodikseen ja eroavat tuon villityksen tähden. Mikä henki on kyseessä, joka tuottaa tuollaista hedelmää? On todella nautittu; "hänen haureutensa vihan viiniä" ( Ilm. 18:3). Todella uudesta päihdyttävästä viinistä on kyse.
8. Jälki on pelottavaa.
Moniaat luopuvat uskosta ja turvaavat elämyksiin. Useimpien rakkaus Kristukseen ja Sanaan kylmenee ja kiinnostutaan vain "hengen" toiminnasta ja silloin pannaan toivo vain tämän elämän ajaksi. Tällöin ollaan todella "kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat" (1. Kor. 15:19).
Olemme siirtyneet aikaan jossa henki tuntuu olevan kaikki kaikessa. Sanotaan: "siellä henki toimii, henki puhuu, henki yhdistää" jne. Siellä missä Pyhä Henki toimii, siellä tulee näkyä myöskin Hengen hedelmä. Siellä Kristus tulee kirkastetuksi. Siellä on Jeesuksen risti. Henki toimii nimenomaan Sanassa ja Sanan mukaan. Paavali ei puhunut paljoakaan Hengestä, mutta sitäkin enemmän ristiinnaulitusta Jeesuksesta Kristuksesta.
Henki jota markkinoidaan puhumalla ja opettamalla Sanan vastaisesti, ja sivuuttamalla Jeesus Kristus syntiemme sovittajana, ei ole Pyhä Henki. Sellaista on nyt paljon liikkeellä, ja se leviää kulovalkean tavoin.
Usein kuulee sanottavan: "henki sanoi minulle, henki kehotti, henki ilmoitti". Mutta koeteltiinko ensin, että tuo henki joka; sanoi, kehotti, ilmoitti, oli Jumalasta. Suuri osa hengen sanomisisista, kehoittamisista ja ilmoituksista jäisi vastaanottamatta jos henkiä koeteltaisiin Raamatun mukaan. Jouduttaisiin tyytymään kirjoitettuun Sanaan.
Sanan tuntemus on jäänyt monesti hämmästyttävän vähäiseksi. On uskovia, jotka lukevat Raamattua tuskin koskaan. Eräskin uskova ei ole avannut Raamattuaan yli vuoteen.
Kuulin eräästä sisaresta, joka kertoi menneensä kotikirkkoonsa kuuntelemaan amerikkalaista evankelistaa johon hän luotti ja joka oli käynyt paikkakunnalla aikaisemminkin.
Sisar kertoi saaneensa kuin kylmää vettä niskaansa saarnastuolista kun tuo evankelista nyt julisti: "nyt käsketään saarnaamaan Pyhää Henkeä. Nyt ei enää saa puhua rististä ja verestä." Sisar meni tilaisuuden jälkeen tapaamaan saarnaajaa. Tämä kuitenkin sanoi sisarelle: "Mene pois, sinussa on vanhanaikainen Henki".
On siirrytty aikaan jossa oppi Pyhästä Hengestä on muuttunut.
Nyt monesti rukouksetkin osoitetaan Pyhälle Hengelle. Raamatussa ei ole yhtään kohtaa jossa rukous osoitettiin Pyhälle Hengelle. Nyt palvotaan Pyhää Henkeä, sellaisesta ei Raamattu anna mitään esimerkkiä. Nyt toimitaan toisin kuin mitä Raamattu opettaa.
Tällaista "yksin henki" liikkeen aikaa taidamme nyt vuorostaan elää. Minne on jäänyt tuo "Sanan väärentämätön maito", sitähän meidän käskettiin halata. Mutta se ei tunnu enää riittävän. Evankeliumin saarna ei enää kiinnosta. Halataan suoria sanomia, tunnelmaa ja elämyksiä. Se on muotia nyt. Mannaan (Sanaan) on todella kyllästytty. Himoitaan lihaa. Lue tässä kohdin 4 Ms 11: 4-13, 18-20, 31-34. Elämme nyt juuri tuollaista aikaa. Lukuisat uskovat ovat "antautuneet halunsa valtaan". "Hylkyväessä heräsi himot", ja heistä se levisi israelilaisiinkin (4 Ms 11:4). Näin on käynyt nytkin.
Karismaattisen liikehdinnän ongelma on nimenomaan ettei henkiä koetella. Luullaan, että vain sisällöltään epäraamatulliset sanomat tulee hyljätä. Luotettavan maineessa olevien uskovien ja johtajien profetoimista ei edes uskalleta arvostella.
9. Miksi vääristä profetioista ei opita mitään?
Olemme kaikki panneet merkille, että hyvin usein profetiat eivät pidäkään paikkansa.
https://www.netikka.net/mpeltonen/trust.htm#muroma
Vastaukset 3
Vanhimmat
Profeettaan voi luottaa, kun se profetoi ensi viikon lottonumerot. Jos ei edes yritä tai erehtyy, ei kelpaa profeetaksi.
Allekirjoitan tämän viestin virkaatekevän varajeesuksen ominaisuudessa.
Urho Muroma on rehellinen raamatunopettaja.
Kuulkaa häntä.