PC murros vielä pahasti kesken ja murroksessa

Chromebookit aloittanut vallankumouksen jo.
Windows joutuu vielä luopuun valtasemastaan, haitallinen vakoilu estää windowsin käyttöä.

ARM windows näyttää menneen perseelleen.

ARM:n nousua ja voittoa PC koneissa on povattu 80-luvulta asti . . .

Mitä teet sillä clusterituella kun ohjelmat ei säikeisty?

102030405060 kirjoitti:

ARM:n nousua ja voittoa PC koneissa on povattu 80-luvulta asti . . .

Mitä teet sillä clusterituella kun ohjelmat ei säikeisty?

Ei ole. Apple pelas pitkään power prossuilla. Mutta niiden menestys oli heikko.
Mobilaitteiden tehon kasvu kilpa vasta vetäs ARM-prossut nousuun.
Meillä ei paljoa pyöri ARM prossuisa läppäreitä Suomessa, Aasiassa senkin enemmän.
Servereissä ne on hiljaisuudessa vallannut alaa.
Windows on se jarru, mutta windows tuntuu muutenkin olevan OUT.
Teho olluut se arm vajavuus, mutta nyt alkanut saavuttaa tehoissakin x64 prossujen tehoa ja jouheeta käytettävyyttä PC-laiteessa.

Windows tuntuu saavan aikaan mielettömyyttä ja idiotismia.

kaveri ei edes ymmärrä lukemaansa englantia ja yrittää päteä. Lähes aina ei myöskään ymmärrä lukemaansa suomea. Säälittävä ääliö eli sääliö.

Sellasta se on, aasiassa niitä saa, muuta moisissa ei toimi windows, joten tänne kauppoihin niitä tuskin tulee.

Tollanen olis pakko saada :D

M-karin paskapuheita taas, linux ei hajoita mitään!

MytömaaniMkar kirjoitti:

M-karin paskapuheita taas, linux ei hajoita mitään!

Ei!
Windows hajottaa!

windows hajoitaa, ei linuxjakelut :D

Lyhyt vastaus siis: En ostaisi avaajan kuvailemaa tietokonetta, koska se on periaatteessa vain isompi tabletti joka kuluttaa 10 kertaa nopeammin virtansa loppuun. Mutta tyyliin https://www.laptopmag.com/articles/acer-nitro-5-spin-convertible-gaming-notebook-price-specs voisi olla ihan kiva pääkoneeni lisäksi :)

Suurin piirtein kyllä.

Tarkemmin sanottuna; grafiikkakortissa on paljon rinnakkaisia yksinkertaisia laskentayksiköitä, kun taas yleiskäyttöisessä prosessorissa on vain muutama laskentayksikkö, mutta ne muutama yksikkö ovat monipuolisempia ja on se kellotaajuuskin niissä yleensä suurempi.

Grafiikkakortin laskenta on helppo ja järkevä toteuttaa rinnakkaislaskennalla, sen sijaan kaikki ohjelmat yleensä yleensä paljon vaikeampi, riippuen vähän ohjelman tekijästäkin, toteutuksesta ja käyttötarkoituksesta.

Tosin, onhan x86 arkkitehtuurissakin otettu paljon mallia viime vuosina/vuosikymmeninä ARM tyylisestä yksinkertaisemmasta arkkitehtuurista, ja konepellin alla x86 tyyliset suorittimet toimii nykyään hyvin paljon niinkuin RISC tyyliset suorittimet.

Ne monimutkaiset käskyt ohjelmoijalle saatetaan tarjota käskykantaan vain yhdistelemällä yksinkertaisempia käskyjä.

"Avaajalta taisi unohtua että flopsit on erilaisia riippuen laskutoimituksesta."

Itseasiassa ei ole.

Flops on vaikka yhteenlaskuja tai kertolaskuja sekunnissa, liukuluvuilla, ja on vastaava millä tahansa laskimella.

"Syy miksi nykyisissä tietokoneissa pääosin on erikseen grafiikkakortti (paljon samanaikaisia yksinkertaisia laskuja) ja prosessori (pieni määrä samanaikaisia mutta monimutkaisia laskutoimituksia) on koska yhdessä tämä antaa suurimman mahdollisen edun tietokoneen käyttäjälle."

Itseasiassa nykyisin tietokoneissa on harvoin erillistä grafiikkakorttia. Useimmiten on GPU ja CPU on integroitu ja jopa samalle piirille.

Ero lähinnä se että minkätyyppistä laskentaa tekee. GPU sopii siihen silmukkaan mikä laskee vastaavaa rutiinia on sama koodi ladattu useille ytimille. CPU sitten enemmän siihen, että ohjailee suoritusta.

CPU:kin on itseasiassa sisältää siihen laskentaan ALU:n ja FPU:n. Ja ennen vanhaan ei ollut FPU:ta vaan FPU asiat laskettiin muilla osilla. Nyt siellä CPU:ssa on ALU, FPU ja GPU yleensä samassa.

Miksi asioita sitten jakaa useammalle piirille riippuu siitä, että miten paljon halutaan eri asioihin ytimiä ja muistia.

"Myös tästä syystä laittamalla 10kpl ARM-prosessoreja yhteen et saa "supertietokone"-nopeutta. Saat lähinnä nopeuden, jonka normaali tietokone saa ylimääräisenä grafiikkakortista erilaisiin laskutoimituksiin."

Flopsit ratkaisee. Se on se laskentatehon mittari.

"Windows esimerkiksi toimii jo ARM-pohjalla, mutta yleisesti ottaen on vaikeampi saada että kaikki ohjelmat myös toimisivat yhtä hyvin silloin kun normaalit tietokoneohjelmat on suunniteltu käyttämään x86-pohjaa"

Mitkä hemmetin "normaalit tietokoneohjelmat" ?

Tietokoneohjelma on lähdekoodia. Kyse on siitä, että mille arkkitehtuurille käännös on tehty. Mikä tahansa ohjelma toimii täydellä teholla kun kääntää. Ja tehdäänkö tuota paljon niin ihan normaalisti ohjelmistokehittäjät kääntävät koodia työpäivän aikana useita kertoja että se nyt on lähinnä napin painallus.

Suurin osa ohjelmista nykyään ei edes välitä pätkääkään mikä se laitearkkitehtuuri on. Näitä on esimerkiksi suunnilleen kaikki Javascriptillä, Typescriptillä, Coffeescriptillä, C#:lla, Javalla, Scalalla, Clojurella, PHP:llä, Pythonilla, Perlillä, Rubyllä jne. kirjoitetut ohjelmilla. Arkkitehtuuririippuvuudet liittyvät lähinnä C ja C ohjelmiin mutta on niitä muitakin. Ja C ja C on saatu 5v käännettyä irti arkkitehtuuririippuvuuksista.

" jossa yksi prosessorin toimenpide pystyy tekemään paljon enemmän kuin yksi ARM-piirin toimenpide."

Flops on ihan sama. 1 flops sama ARM:lla ja x86:lla.

"Myös käytettävissä olevat laskutoimitukset ovat eri joten kaikki ohjelmat pitäisi uudelleenkirjoittaa. :)"

Ei tarvitse.

102030405060 kirjoitti:

Suurin piirtein kyllä.

Tarkemmin sanottuna; grafiikkakortissa on paljon rinnakkaisia yksinkertaisia laskentayksiköitä, kun taas yleiskäyttöisessä prosessorissa on vain muutama laskentayksikkö, mutta ne muutama yksikkö ovat monipuolisempia ja on se kellotaajuuskin niissä yleensä suurempi.

Grafiikkakortin laskenta on helppo ja järkevä toteuttaa rinnakkaislaskennalla, sen sijaan kaikki ohjelmat yleensä yleensä paljon vaikeampi, riippuen vähän ohjelman tekijästäkin, toteutuksesta ja käyttötarkoituksesta.

Tosin, onhan x86 arkkitehtuurissakin otettu paljon mallia viime vuosina/vuosikymmeninä ARM tyylisestä yksinkertaisemmasta arkkitehtuurista, ja konepellin alla x86 tyyliset suorittimet toimii nykyään hyvin paljon niinkuin RISC tyyliset suorittimet.

Ne monimutkaiset käskyt ohjelmoijalle saatetaan tarjota käskykantaan vain yhdistelemällä yksinkertaisempia käskyjä.

Lue lisää

"Tarkemmin sanottuna; grafiikkakortissa on paljon rinnakkaisia yksinkertaisia laskentayksiköitä, kun taas yleiskäyttöisessä prosessorissa on vain muutama laskentayksikkö, mutta ne muutama yksikkö ovat monipuolisempia ja on se kellotaajuuskin niissä yleensä suurempi."

Aivan. CPU:ssa on FPU ja ALU ja niissä painotetaan suorituksen ohjausta ja sarjallista vauhtia.

Sitten kun lisätään ytimiä niin se tarkoittaa sitä, tehdään enemmän samaan aikaa.

Miten hyvin saadaan flopsit hyödynnettyä eri laitteissa riippuu mitä kaikkea pitää tehdä ja miten hyvin laskenta rinnakkaistuu. Kaikki laskenta ei rinnakkaistu.

Sillä arkkitehtuurilla sitten tässä ei ole väliä, vaan kuinka monta flopsia kukin laskentayksikkö tekee ja ne sitten pitäisi laittaa laskemaan rinnakkain että saadaan kaikki tehot irti.

M-Kar kirjoitti:

"Avaajalta taisi unohtua että flopsit on erilaisia riippuen laskutoimituksesta."

Itseasiassa ei ole.

Flops on vaikka yhteenlaskuja tai kertolaskuja sekunnissa, liukuluvuilla, ja on vastaava millä tahansa laskimella.

"Syy miksi nykyisissä tietokoneissa pääosin on erikseen grafiikkakortti (paljon samanaikaisia yksinkertaisia laskuja) ja prosessori (pieni määrä samanaikaisia mutta monimutkaisia laskutoimituksia) on koska yhdessä tämä antaa suurimman mahdollisen edun tietokoneen käyttäjälle."

Itseasiassa nykyisin tietokoneissa on harvoin erillistä grafiikkakorttia. Useimmiten on GPU ja CPU on integroitu ja jopa samalle piirille.

Ero lähinnä se että minkätyyppistä laskentaa tekee. GPU sopii siihen silmukkaan mikä laskee vastaavaa rutiinia on sama koodi ladattu useille ytimille. CPU sitten enemmän siihen, että ohjailee suoritusta.

CPU:kin on itseasiassa sisältää siihen laskentaan ALU:n ja FPU:n. Ja ennen vanhaan ei ollut FPU:ta vaan FPU asiat laskettiin muilla osilla. Nyt siellä CPU:ssa on ALU, FPU ja GPU yleensä samassa.

Miksi asioita sitten jakaa useammalle piirille riippuu siitä, että miten paljon halutaan eri asioihin ytimiä ja muistia.

"Myös tästä syystä laittamalla 10kpl ARM-prosessoreja yhteen et saa "supertietokone"-nopeutta. Saat lähinnä nopeuden, jonka normaali tietokone saa ylimääräisenä grafiikkakortista erilaisiin laskutoimituksiin."

Flopsit ratkaisee. Se on se laskentatehon mittari.

"Windows esimerkiksi toimii jo ARM-pohjalla, mutta yleisesti ottaen on vaikeampi saada että kaikki ohjelmat myös toimisivat yhtä hyvin silloin kun normaalit tietokoneohjelmat on suunniteltu käyttämään x86-pohjaa"

Mitkä hemmetin "normaalit tietokoneohjelmat" ?

Tietokoneohjelma on lähdekoodia. Kyse on siitä, että mille arkkitehtuurille käännös on tehty. Mikä tahansa ohjelma toimii täydellä teholla kun kääntää. Ja tehdäänkö tuota paljon niin ihan normaalisti ohjelmistokehittäjät kääntävät koodia työpäivän aikana useita kertoja että se nyt on lähinnä napin painallus.

Suurin osa ohjelmista nykyään ei edes välitä pätkääkään mikä se laitearkkitehtuuri on. Näitä on esimerkiksi suunnilleen kaikki Javascriptillä, Typescriptillä, Coffeescriptillä, C#:lla, Javalla, Scalalla, Clojurella, PHP:llä, Pythonilla, Perlillä, Rubyllä jne. kirjoitetut ohjelmilla. Arkkitehtuuririippuvuudet liittyvät lähinnä C ja C ohjelmiin mutta on niitä muitakin. Ja C ja C on saatu 5v käännettyä irti arkkitehtuuririippuvuuksista.

" jossa yksi prosessorin toimenpide pystyy tekemään paljon enemmän kuin yksi ARM-piirin toimenpide."

Flops on ihan sama. 1 flops sama ARM:lla ja x86:lla.

"Myös käytettävissä olevat laskutoimitukset ovat eri joten kaikki ohjelmat pitäisi uudelleenkirjoittaa. :)"

Ei tarvitse.

Lue lisää

"Itseasiassa ei ole.

Flops on vaikka yhteenlaskuja tai kertolaskuja sekunnissa, liukuluvuilla, ja on vastaava millä tahansa laskimella."

Myönnetään että olet ainakin tässä oikeassa, :)
Mitä lähinnä tarkoitin oli että erilaisissa laskutoimituksissa on erilaiset vaatimukset jonka vuoksi riippuen tarkoituksesta, GPU tai CPU voi olla tehokkaampi tehtävään.

"Itseasiassa nykyisin tietokoneissa on harvoin erillistä grafiikkakorttia. Useimmiten on GPU ja CPU on integroitu ja jopa samalle piirille."

Ainakin halvemmissa toimistokoneissa, nettisurffailuun tarkoitetuissa pienkoneissa tai tableteissa ja kännyköissä.
Melko monessa tehokkaammassa tietokonessa oli tarkoituksena sitten kuvan- tai videoneditointi, pelaaminen tai raskaampi vastaava tietojenkäsittely on silti erillinen GPU että saadaan se tarvittava teho.

"Flopsit ratkaisee. Se on se laskentatehon mittari."

Riippuu tehtävästä ja voiko sen säikeistää helposti.

"Mitkä hemmetin "normaalit tietokoneohjelmat" ?"

Perus Windows-ohjelmat. Linux-pohjaiset käyttöjärjestelmät ovat vielä melko harvinaisia serverikäytön ulkopuolella eikä löydy yleisessä käytössä muita arkkitehtuureita joille ne pitäisi kääntää.

Oudoksuva kirjoitti:

"Itseasiassa ei ole.

Flops on vaikka yhteenlaskuja tai kertolaskuja sekunnissa, liukuluvuilla, ja on vastaava millä tahansa laskimella."

Myönnetään että olet ainakin tässä oikeassa, :)
Mitä lähinnä tarkoitin oli että erilaisissa laskutoimituksissa on erilaiset vaatimukset jonka vuoksi riippuen tarkoituksesta, GPU tai CPU voi olla tehokkaampi tehtävään.

"Itseasiassa nykyisin tietokoneissa on harvoin erillistä grafiikkakorttia. Useimmiten on GPU ja CPU on integroitu ja jopa samalle piirille."

Ainakin halvemmissa toimistokoneissa, nettisurffailuun tarkoitetuissa pienkoneissa tai tableteissa ja kännyköissä.
Melko monessa tehokkaammassa tietokonessa oli tarkoituksena sitten kuvan- tai videoneditointi, pelaaminen tai raskaampi vastaava tietojenkäsittely on silti erillinen GPU että saadaan se tarvittava teho.

"Flopsit ratkaisee. Se on se laskentatehon mittari."

Riippuu tehtävästä ja voiko sen säikeistää helposti.

"Mitkä hemmetin "normaalit tietokoneohjelmat" ?"

Perus Windows-ohjelmat. Linux-pohjaiset käyttöjärjestelmät ovat vielä melko harvinaisia serverikäytön ulkopuolella eikä löydy yleisessä käytössä muita arkkitehtuureita joille ne pitäisi kääntää.

Lue lisää

"Mitä lähinnä tarkoitin oli että erilaisissa laskutoimituksissa on erilaiset vaatimukset jonka vuoksi riippuen tarkoituksesta, GPU tai CPU voi olla tehokkaampi tehtävään."

No se pätee kyllä.

Riippuu siitä miten rinnakkaistuu. 1 CPU ydin gigaflopis on tehokkampi kuin sama gigaflops määrä useammalla ytimellä. Menee vaan niin, että niitä gigaflopseja saa hyvin paljon kun useita rinnakkain.

"Perus Windows-ohjelmat."

Eivät ole kovinkaan normaaleja. Ylivoimaisesti suurin osa sovelluksista mitä käytetään Windowsilla toimii selaimella. Windowsille tehdään natiivisti hyvin vähän sovelluksia. Natiivisovelluksissa kärjessä ovat Android ja iOS.

Ja nekin mitkä ei toimi selaimella ovat hyvin, hyvin usein käännetty CIL:n päälle esimerkiksi C#:lla, että se on se ja sama mikä arkkitehtuuri CIL:lle käännetyt ohjelmat käännetään JIT kääntäjällä enste prosessorin arkkitehtuurille.

Windowsille tehdyissä sovelluksissa ne on lähinnä C sovellukset mitkä pitää kääntää uusiksi. Eniten C :lla Windowsille tehtyjä sovelluksia ovat muuten pelejä ja jokseenkin varmuudella näistä tehdään lähivuosina remasteroituja julkaisuja mitä käännettään ARM:lle. Eli samalla kun ostaa remasteroidun version, saa siinä jonkun HD kuvan lisäksi sitten yhteensopivuutta päivitettyä ja käännös ARM:lle

Aika moni peli nyt muutenkin mennyt semmoiseksi palveluksi mihin mennään sisään viettämään aikaa, hankkimaan sisältöä ja niitä päivitetään jatkuvasti, että ARM käännös tulee niihin nopeammin.

"Linux-pohjaiset käyttöjärjestelmät ovat vielä melko harvinaisia serverikäytön ulkopuolella eikä löydy yleisessä käytössä muita arkkitehtuureita joille ne pitäisi kääntää. "

Android on Linux-pohjainen ja suurin osa Android laitteista on ARM:lla.

Androidin natiivisovellukset suurimmaksi osaksi käyttää ART runtimea (ja sitä ennen Dalvikia) että niissä on aina pystynyt vaihtamaan arkkitehtuuria jos huvittaa.

M-Kar kirjoitti:

"Mitä lähinnä tarkoitin oli että erilaisissa laskutoimituksissa on erilaiset vaatimukset jonka vuoksi riippuen tarkoituksesta, GPU tai CPU voi olla tehokkaampi tehtävään."

No se pätee kyllä.

Riippuu siitä miten rinnakkaistuu. 1 CPU ydin gigaflopis on tehokkampi kuin sama gigaflops määrä useammalla ytimellä. Menee vaan niin, että niitä gigaflopseja saa hyvin paljon kun useita rinnakkain.

"Perus Windows-ohjelmat."

Eivät ole kovinkaan normaaleja. Ylivoimaisesti suurin osa sovelluksista mitä käytetään Windowsilla toimii selaimella. Windowsille tehdään natiivisti hyvin vähän sovelluksia. Natiivisovelluksissa kärjessä ovat Android ja iOS.

Ja nekin mitkä ei toimi selaimella ovat hyvin, hyvin usein käännetty CIL:n päälle esimerkiksi C#:lla, että se on se ja sama mikä arkkitehtuuri CIL:lle käännetyt ohjelmat käännetään JIT kääntäjällä enste prosessorin arkkitehtuurille.

Windowsille tehdyissä sovelluksissa ne on lähinnä C sovellukset mitkä pitää kääntää uusiksi. Eniten C :lla Windowsille tehtyjä sovelluksia ovat muuten pelejä ja jokseenkin varmuudella näistä tehdään lähivuosina remasteroituja julkaisuja mitä käännettään ARM:lle. Eli samalla kun ostaa remasteroidun version, saa siinä jonkun HD kuvan lisäksi sitten yhteensopivuutta päivitettyä ja käännös ARM:lle

Aika moni peli nyt muutenkin mennyt semmoiseksi palveluksi mihin mennään sisään viettämään aikaa, hankkimaan sisältöä ja niitä päivitetään jatkuvasti, että ARM käännös tulee niihin nopeammin.

"Linux-pohjaiset käyttöjärjestelmät ovat vielä melko harvinaisia serverikäytön ulkopuolella eikä löydy yleisessä käytössä muita arkkitehtuureita joille ne pitäisi kääntää. "

Android on Linux-pohjainen ja suurin osa Android laitteista on ARM:lla.

Androidin natiivisovellukset suurimmaksi osaksi käyttää ART runtimea (ja sitä ennen Dalvikia) että niissä on aina pystynyt vaihtamaan arkkitehtuuria jos huvittaa.

Lue lisää

Muuten samaa mieltä, joskin:

"Eivät ole kovinkaan normaaleja. Ylivoimaisesti suurin osa sovelluksista mitä käytetään Windowsilla toimii selaimella. "

Eli yleiset ohjelmat käytetyimmästä käyttöjärjestelmästä ei ole normaaleja? Vaikka osa office-ohjelmista toimii osittaisilla ominaisuuksilla nettiselaimella, vielä on pitkä matka siihen että kaikki toimisivat, poikkeuksena sähköposti ja foorumit.

Työkäyttöön tarkoitetut ohjelmat, pelit ja yleisesti isompia resursseja vaativat ohjelmat vaativat paikallisen suorittamisen oli kyseessä sitten esimerkiksi mediaeditointi tai vaikka jokin peli.

Hyvässä ja huonossa, C on vielä hyvin suosittu ja ARM-pohjaiset käyttöjärjestelmät eivät ole vielä lyöneet itseänsä lävitse muuta kuin mobiililaitteissa (kannettavat poislukien, viittaan lähinnä tabletteihin ja kännykköihin) ja esim. äly-TV:issä ja muissa vähemmän konetehoa omaavissa.

Tämä ei siis tarkoita että RISC olisi itsessään huonompi vaihtoehto, mutta ei ole vielä tarpeeksi suosittu että ohjelmien ja pelien tekijöillä olisi paljoakaan väliä.

"Aika moni peli nyt muutenkin mennyt semmoiseksi palveluksi mihin mennään sisään viettämään aikaa, hankkimaan sisältöä ja niitä päivitetään jatkuvasti, että ARM käännös tulee niihin nopeammin."

Miksi, jos ei ole käyttäjiä jotka olisivat kiinnostuneita? Tässä on ongelma siinä että ilman käyttäjiä, ei ole motivaatiota tuottaa tai kääntää ohjelmia tälle. Ilman ohjelmia, ei taas tule käyttäjiä.

Ei ne pelkät Flopsit ole ratkaisevia.
Hinta kautta teho on se markkinarvo, eikä monipiiriset arm laiteet ole halpoja. eikä edes tavisten saatavilla kiinastakaan.

M-Kar kirjoitti:

"Mitä lähinnä tarkoitin oli että erilaisissa laskutoimituksissa on erilaiset vaatimukset jonka vuoksi riippuen tarkoituksesta, GPU tai CPU voi olla tehokkaampi tehtävään."

No se pätee kyllä.

Riippuu siitä miten rinnakkaistuu. 1 CPU ydin gigaflopis on tehokkampi kuin sama gigaflops määrä useammalla ytimellä. Menee vaan niin, että niitä gigaflopseja saa hyvin paljon kun useita rinnakkain.

"Perus Windows-ohjelmat."

Eivät ole kovinkaan normaaleja. Ylivoimaisesti suurin osa sovelluksista mitä käytetään Windowsilla toimii selaimella. Windowsille tehdään natiivisti hyvin vähän sovelluksia. Natiivisovelluksissa kärjessä ovat Android ja iOS.

Ja nekin mitkä ei toimi selaimella ovat hyvin, hyvin usein käännetty CIL:n päälle esimerkiksi C#:lla, että se on se ja sama mikä arkkitehtuuri CIL:lle käännetyt ohjelmat käännetään JIT kääntäjällä enste prosessorin arkkitehtuurille.

Windowsille tehdyissä sovelluksissa ne on lähinnä C sovellukset mitkä pitää kääntää uusiksi. Eniten C :lla Windowsille tehtyjä sovelluksia ovat muuten pelejä ja jokseenkin varmuudella näistä tehdään lähivuosina remasteroituja julkaisuja mitä käännettään ARM:lle. Eli samalla kun ostaa remasteroidun version, saa siinä jonkun HD kuvan lisäksi sitten yhteensopivuutta päivitettyä ja käännös ARM:lle

Aika moni peli nyt muutenkin mennyt semmoiseksi palveluksi mihin mennään sisään viettämään aikaa, hankkimaan sisältöä ja niitä päivitetään jatkuvasti, että ARM käännös tulee niihin nopeammin.

"Linux-pohjaiset käyttöjärjestelmät ovat vielä melko harvinaisia serverikäytön ulkopuolella eikä löydy yleisessä käytössä muita arkkitehtuureita joille ne pitäisi kääntää. "

Android on Linux-pohjainen ja suurin osa Android laitteista on ARM:lla.

Androidin natiivisovellukset suurimmaksi osaksi käyttää ART runtimea (ja sitä ennen Dalvikia) että niissä on aina pystynyt vaihtamaan arkkitehtuuria jos huvittaa.

Lue lisää

Suksisitko nyt vittuun valheines!
"Androidin natiivisovellukset suurimmaksi osaksi käyttää ART runtimea (ja sitä ennen Dalvikia) että niissä on aina pystynyt vaihtamaan arkkitehtuuria jos huvittaa."
Tuo täyttä potaskaa!
Linuxpuolella ei ole merkitystä ohjelmalman ja prosessoriarkkitehtuurin välillä!
Se on vain windowsin ongelma!

JataasVALHEITA kirjoitti:

Suksisitko nyt vittuun valheines!
"Androidin natiivisovellukset suurimmaksi osaksi käyttää ART runtimea (ja sitä ennen Dalvikia) että niissä on aina pystynyt vaihtamaan arkkitehtuuria jos huvittaa."
Tuo täyttä potaskaa!
Linuxpuolella ei ole merkitystä ohjelmalman ja prosessoriarkkitehtuurin välillä!
Se on vain windowsin ongelma!

Lue lisää

"Linuxpuolella ei ole merkitystä ohjelmalman ja prosessoriarkkitehtuurin välillä!
Se on vain windowsin ongelma!"

Ei liity mitenkään Windowsiin eikä Linuxiin vaan siihen onko koodi käännetty prosessorin arkkitehtuurille vai onko sinä joku JIT tai tulkki välissä.

Oudoksuva kirjoitti:

Muuten samaa mieltä, joskin:

"Eivät ole kovinkaan normaaleja. Ylivoimaisesti suurin osa sovelluksista mitä käytetään Windowsilla toimii selaimella. "

Eli yleiset ohjelmat käytetyimmästä käyttöjärjestelmästä ei ole normaaleja? Vaikka osa office-ohjelmista toimii osittaisilla ominaisuuksilla nettiselaimella, vielä on pitkä matka siihen että kaikki toimisivat, poikkeuksena sähköposti ja foorumit.

Työkäyttöön tarkoitetut ohjelmat, pelit ja yleisesti isompia resursseja vaativat ohjelmat vaativat paikallisen suorittamisen oli kyseessä sitten esimerkiksi mediaeditointi tai vaikka jokin peli.

Hyvässä ja huonossa, C on vielä hyvin suosittu ja ARM-pohjaiset käyttöjärjestelmät eivät ole vielä lyöneet itseänsä lävitse muuta kuin mobiililaitteissa (kannettavat poislukien, viittaan lähinnä tabletteihin ja kännykköihin) ja esim. äly-TV:issä ja muissa vähemmän konetehoa omaavissa.

Tämä ei siis tarkoita että RISC olisi itsessään huonompi vaihtoehto, mutta ei ole vielä tarpeeksi suosittu että ohjelmien ja pelien tekijöillä olisi paljoakaan väliä.

"Aika moni peli nyt muutenkin mennyt semmoiseksi palveluksi mihin mennään sisään viettämään aikaa, hankkimaan sisältöä ja niitä päivitetään jatkuvasti, että ARM käännös tulee niihin nopeammin."

Miksi, jos ei ole käyttäjiä jotka olisivat kiinnostuneita? Tässä on ongelma siinä että ilman käyttäjiä, ei ole motivaatiota tuottaa tai kääntää ohjelmia tälle. Ilman ohjelmia, ei taas tule käyttäjiä.

Lue lisää

"Eli yleiset ohjelmat käytetyimmästä käyttöjärjestelmästä ei ole normaaleja?"

Ja eniten käytettään ohjelmia jotka toimivat selaimen kautta ja ovat äärimmäisen usein palvelimilla joissa on Linux.

"Työkäyttöön tarkoitetut ohjelmat, pelit ja yleisesti isompia resursseja vaativat ohjelmat vaativat paikallisen suorittamisen oli kyseessä sitten esimerkiksi mediaeditointi tai vaikka jokin peli."

Pelit ja mediaeditointi on marginaalipuuhastelua. Työkäytössä melkoisen paljon on käytössä kirjanpito, ERP, CRM, PIM, BI, WMS, CMS, viestimet, tuntikirjanpito, tiketöinnit, intranet, projektinhallinta, viranomaispalvelut, verkkokaupan hallinnat jne.

Se että ohjelma käyttää paljon resursseja ei tarvitse paikallista suorittamista ja se että ohjelma toimii selaimen kautta ei myöskään estä paikallista suorittamista.

Itseasiassa se on niin, että jos ohjelma käyttää paljon resursseja niin silloin sitä nimenomaan ei ajeta paikallisesti. Voidaan ottaa tähän esimerkiksi niinkin tavallinen kuluttajien suosima ohjelma kuin Facebook. Se on lähinnä käyttöliittymän vaatima prosessointi mikä tuo vaatimuksia paikalliselle prosessoinnille, ja selain ei tietenkään estä sitä.

"Tämä ei siis tarkoita että RISC olisi itsessään huonompi vaihtoehto, mutta ei ole vielä tarpeeksi suosittu että ohjelmien ja pelien tekijöillä olisi paljoakaan väliä."

Kyse on siitä, että millään pelien tekijöillä ei ole väliä. Pelit voidaan myydä uusiksi remasteroituina ARM käännöksinä että pelifirmat ennemminkin hyötyvät siitä. Windowsilla ne muutamat C :aa käyttävät sovellukset myydään muutenkin kuukausi/vuosimaksulla että ei merkitystä sielläkään kun kehittäjät vaan painaa sitä käännösnappia eri arkkitehtuurille. Itseasiassa tulee vain nopeammin lisää liikevaihtoa kun on jotain vanhoihin ohjelmaversioihin jumiutuneita jotka sitten alkavat maksaa kuukausi- tai vuosimaksua uudemmasta. Kuluttajat taas haluavat ostaa halvempia tai tehokkaampia tietokoneita joissa akku kestää paremmin.

Tästä päästään siihen, että kukaan muu kuin Intel ei kärsi siitä, että Intel potkaistaan pois. Ja siihen ei tarvitse muuta kuin, että Apple potkaisee sen pois eikä siihen mene kuin pari vuotta.

Justiinsajoo kirjoitti:

Ei ne pelkät Flopsit ole ratkaisevia.
Hinta kautta teho on se markkinarvo, eikä monipiiriset arm laiteet ole halpoja. eikä edes tavisten saatavilla kiinastakaan.

"Ei ne pelkät Flopsit ole ratkaisevia."

Flops on juurikin se suorituskyvyn mitta.

"Hinta kautta teho on se markkinarvo, eikä monipiiriset arm laiteet ole halpoja. eikä edes tavisten saatavilla kiinastakaan. "

ARM laitteella saadaan halvemmalla sama teho kuin x86:lla. Vähemmän watteja, vähemmän jäähytystä, pienempi akku, enemmän sirulla pinta-alaa käytettäväksi...

Kyse on siitä, että Intel ei pysty kilpailemaan ellei ala nopeasti saamaan i9:n tehoja sinne alle 10 wattiin.

M-Kar kirjoitti:

"Eli yleiset ohjelmat käytetyimmästä käyttöjärjestelmästä ei ole normaaleja?"

Ja eniten käytettään ohjelmia jotka toimivat selaimen kautta ja ovat äärimmäisen usein palvelimilla joissa on Linux.

"Työkäyttöön tarkoitetut ohjelmat, pelit ja yleisesti isompia resursseja vaativat ohjelmat vaativat paikallisen suorittamisen oli kyseessä sitten esimerkiksi mediaeditointi tai vaikka jokin peli."

Pelit ja mediaeditointi on marginaalipuuhastelua. Työkäytössä melkoisen paljon on käytössä kirjanpito, ERP, CRM, PIM, BI, WMS, CMS, viestimet, tuntikirjanpito, tiketöinnit, intranet, projektinhallinta, viranomaispalvelut, verkkokaupan hallinnat jne.

Se että ohjelma käyttää paljon resursseja ei tarvitse paikallista suorittamista ja se että ohjelma toimii selaimen kautta ei myöskään estä paikallista suorittamista.

Itseasiassa se on niin, että jos ohjelma käyttää paljon resursseja niin silloin sitä nimenomaan ei ajeta paikallisesti. Voidaan ottaa tähän esimerkiksi niinkin tavallinen kuluttajien suosima ohjelma kuin Facebook. Se on lähinnä käyttöliittymän vaatima prosessointi mikä tuo vaatimuksia paikalliselle prosessoinnille, ja selain ei tietenkään estä sitä.

"Tämä ei siis tarkoita että RISC olisi itsessään huonompi vaihtoehto, mutta ei ole vielä tarpeeksi suosittu että ohjelmien ja pelien tekijöillä olisi paljoakaan väliä."

Kyse on siitä, että millään pelien tekijöillä ei ole väliä. Pelit voidaan myydä uusiksi remasteroituina ARM käännöksinä että pelifirmat ennemminkin hyötyvät siitä. Windowsilla ne muutamat C :aa käyttävät sovellukset myydään muutenkin kuukausi/vuosimaksulla että ei merkitystä sielläkään kun kehittäjät vaan painaa sitä käännösnappia eri arkkitehtuurille. Itseasiassa tulee vain nopeammin lisää liikevaihtoa kun on jotain vanhoihin ohjelmaversioihin jumiutuneita jotka sitten alkavat maksaa kuukausi- tai vuosimaksua uudemmasta. Kuluttajat taas haluavat ostaa halvempia tai tehokkaampia tietokoneita joissa akku kestää paremmin.

Tästä päästään siihen, että kukaan muu kuin Intel ei kärsi siitä, että Intel potkaistaan pois. Ja siihen ei tarvitse muuta kuin, että Apple potkaisee sen pois eikä siihen mene kuin pari vuotta.

Lue lisää

"Ja eniten käytettään ohjelmia jotka toimivat selaimen kautta ja ovat äärimmäisen usein palvelimilla joissa on Linux."

Samaa mieltä että Linux on hyvin suosittu palvelimilla, mutta normaalikäytössä harvemmin törmää selainkäyttöisiin ohjelmiin, poikkeuksena sähköposti ja Facebook (ja tietyt muut analytiikkasoftat esim. itsellä töissä). Joskin esimerkiksi officen mieluummin pidän omalla koneellani kuin yritän käyttää esim. Goodle Docsia jos pitää jotain vähän monimutkaisempaa dokkaria puuhastella.

"Pelit ja mediaeditointi on marginaalipuuhastelua. Työkäytössä melkoisen paljon on käytössä kirjanpito, ERP, CRM, PIM, BI, WMS, CMS, viestimet, tuntikirjanpito, tiketöinnit, intranet, projektinhallinta, viranomaispalvelut, verkkokaupan hallinnat jne."

"Marginaalipuuhastelua" joka alkaa olla jo todella yleistä, joskin mediaeditointi ehkä vähän vähemmän vielä.

Meillä vastaavat (esim. kirjanpito LucaNetin kautta) toimivat paikallisella softalla joka hakee tiedot servereiltä. Mutta vielä jäi listastasi mitä käytetään perustöissä esimerkiksi MS Office. Ja esimerkiksi Google-markkinointia tekeville Adwords Editor.

"Itseasiassa se on niin, että jos ohjelma käyttää paljon resursseja niin silloin sitä nimenomaan ei ajeta paikallisesti. Voidaan ottaa tähän esimerkiksi niinkin tavallinen kuluttajien suosima ohjelma kuin Facebook. Se on lähinnä käyttöliittymän vaatima prosessointi mikä tuo vaatimuksia paikalliselle prosessoinnille, ja selain ei tietenkään estä sitä."

Ei luonnollisesti ole este, mutta huomattava hidaste. Saattaa olla että viiden tai kymmenen vuoden päästä olemme lähempänä tilannetta missä muutkin kuin ulkopuolista dataa käsittelevät ohjelmat kannattaa ajaa pilvessä tai suuremmassa palvelimessa.

"Kyse on siitä, että millään pelien tekijöillä ei ole väliä."

Jep, mitä väliä on käyttäjillä tai niitä varten ohjelmia tekevillä?

"Pelit voidaan myydä uusiksi remasteroituina ARM käännöksinä että pelifirmat ennemminkin hyötyvät siitä."

Hinta vs. hyötysuhde, erityisesti kun se rajoittuisi vanhempiin ja vähemmän konetta rasittaviin peleihin tarkoittaa että suurimmat tulevat jäämään ainakin toistaiseksi x64-pohjalle ja ne pari indie-developeria jotka päättävät kehittää myös ARM-version liian aikaisin eivät tule saamaan kuluttamiaan resurssejaan takaisin.

Oudoksuva kirjoitti:

"Ja eniten käytettään ohjelmia jotka toimivat selaimen kautta ja ovat äärimmäisen usein palvelimilla joissa on Linux."

Samaa mieltä että Linux on hyvin suosittu palvelimilla, mutta normaalikäytössä harvemmin törmää selainkäyttöisiin ohjelmiin, poikkeuksena sähköposti ja Facebook (ja tietyt muut analytiikkasoftat esim. itsellä töissä). Joskin esimerkiksi officen mieluummin pidän omalla koneellani kuin yritän käyttää esim. Goodle Docsia jos pitää jotain vähän monimutkaisempaa dokkaria puuhastella.

"Pelit ja mediaeditointi on marginaalipuuhastelua. Työkäytössä melkoisen paljon on käytössä kirjanpito, ERP, CRM, PIM, BI, WMS, CMS, viestimet, tuntikirjanpito, tiketöinnit, intranet, projektinhallinta, viranomaispalvelut, verkkokaupan hallinnat jne."

"Marginaalipuuhastelua" joka alkaa olla jo todella yleistä, joskin mediaeditointi ehkä vähän vähemmän vielä.

Meillä vastaavat (esim. kirjanpito LucaNetin kautta) toimivat paikallisella softalla joka hakee tiedot servereiltä. Mutta vielä jäi listastasi mitä käytetään perustöissä esimerkiksi MS Office. Ja esimerkiksi Google-markkinointia tekeville Adwords Editor.

"Itseasiassa se on niin, että jos ohjelma käyttää paljon resursseja niin silloin sitä nimenomaan ei ajeta paikallisesti. Voidaan ottaa tähän esimerkiksi niinkin tavallinen kuluttajien suosima ohjelma kuin Facebook. Se on lähinnä käyttöliittymän vaatima prosessointi mikä tuo vaatimuksia paikalliselle prosessoinnille, ja selain ei tietenkään estä sitä."

Ei luonnollisesti ole este, mutta huomattava hidaste. Saattaa olla että viiden tai kymmenen vuoden päästä olemme lähempänä tilannetta missä muutkin kuin ulkopuolista dataa käsittelevät ohjelmat kannattaa ajaa pilvessä tai suuremmassa palvelimessa.

"Kyse on siitä, että millään pelien tekijöillä ei ole väliä."

Jep, mitä väliä on käyttäjillä tai niitä varten ohjelmia tekevillä?

"Pelit voidaan myydä uusiksi remasteroituina ARM käännöksinä että pelifirmat ennemminkin hyötyvät siitä."

Hinta vs. hyötysuhde, erityisesti kun se rajoittuisi vanhempiin ja vähemmän konetta rasittaviin peleihin tarkoittaa että suurimmat tulevat jäämään ainakin toistaiseksi x64-pohjalle ja ne pari indie-developeria jotka päättävät kehittää myös ARM-version liian aikaisin eivät tule saamaan kuluttamiaan resurssejaan takaisin.

Lue lisää

"Samaa mieltä että Linux on hyvin suosittu palvelimilla, mutta normaalikäytössä harvemmin törmää selainkäyttöisiin ohjelmiin"

Kovin ovat tavallisia työkäytössä.

Muistan lukeneeni jo 10v sitten tutkimuksen että desktop koneilla vietetystä ajasta 94% tms. meni käytettäessä sovelluksia selaimen kautta.

" "Marginaalipuuhastelua" joka alkaa olla jo todella yleistä, joskin mediaeditointi ehkä vähän vähemmän vielä."

Mediaeditointia touhuaa mainostoimistot. Joku kuvankäsittely merkittävämpi sovellus, että monissa firmoissa sellainen on yhdessä koneessa.

Ja pelit taas... https://infographic.statista.com/normal/chartoftheday_13789_worldwide_video_game_revenue_forecast_n.jpg

Viime vuonna ARM:ia käyttävät Android ja iOS näköjään jyräsivät jo.

"Jep, mitä väliä on käyttäjillä tai niitä varten ohjelmia tekevillä?"

Sitä varten että saa rahat pois.

"Hinta vs. hyötysuhde, erityisesti kun se rajoittuisi vanhempiin ja vähemmän konetta rasittaviin peleihin"

Miksi ihmeessä?

Ei ARM tarkoita heikompaa suorituskykyä. Se tarkoittaa että sama suorituskyky saadaan 45W sijasta 7W energian kulutuksella.

Tämän takia ne Intelit lähtee pois kun Intel tekee niin paskoja prossuja että pitää olla joku saunakiuas että saa suorituskykyä. Se nostaa tajuttomasti hintaa suuremman lastun pinta-alan, jäähyn, virtalähteen ja akun koon muodossa joten laitevalmistajat toteaa että vitut, ja vaihtavat ARM:t tilalle.

Veikkaan Applen tekevän näin alle kahdessa vuodessa ja viimeistään siinä kohtaa muut seuraavat perässä. Jotain snapdragon vehkeitä myydään jo nyt Windows 10:llä.

"ja ne pari indie-developeria jotka päättävät kehittää myös ARM-version liian aikaisin eivät tule saamaan kuluttamiaan resurssejaan takaisin."

Miksi kuvittelet ARM version tekemisen vievän jotenkin merkittävästi resursseja?

Ohjelma kääntyy nappia painamalla.

M-Kar kirjoitti:

"Samaa mieltä että Linux on hyvin suosittu palvelimilla, mutta normaalikäytössä harvemmin törmää selainkäyttöisiin ohjelmiin"

Kovin ovat tavallisia työkäytössä.

Muistan lukeneeni jo 10v sitten tutkimuksen että desktop koneilla vietetystä ajasta 94% tms. meni käytettäessä sovelluksia selaimen kautta.

" "Marginaalipuuhastelua" joka alkaa olla jo todella yleistä, joskin mediaeditointi ehkä vähän vähemmän vielä."

Mediaeditointia touhuaa mainostoimistot. Joku kuvankäsittely merkittävämpi sovellus, että monissa firmoissa sellainen on yhdessä koneessa.

Ja pelit taas... https://infographic.statista.com/normal/chartoftheday_13789_worldwide_video_game_revenue_forecast_n.jpg

Viime vuonna ARM:ia käyttävät Android ja iOS näköjään jyräsivät jo.

"Jep, mitä väliä on käyttäjillä tai niitä varten ohjelmia tekevillä?"

Sitä varten että saa rahat pois.

"Hinta vs. hyötysuhde, erityisesti kun se rajoittuisi vanhempiin ja vähemmän konetta rasittaviin peleihin"

Miksi ihmeessä?

Ei ARM tarkoita heikompaa suorituskykyä. Se tarkoittaa että sama suorituskyky saadaan 45W sijasta 7W energian kulutuksella.

Tämän takia ne Intelit lähtee pois kun Intel tekee niin paskoja prossuja että pitää olla joku saunakiuas että saa suorituskykyä. Se nostaa tajuttomasti hintaa suuremman lastun pinta-alan, jäähyn, virtalähteen ja akun koon muodossa joten laitevalmistajat toteaa että vitut, ja vaihtavat ARM:t tilalle.

Veikkaan Applen tekevän näin alle kahdessa vuodessa ja viimeistään siinä kohtaa muut seuraavat perässä. Jotain snapdragon vehkeitä myydään jo nyt Windows 10:llä.

"ja ne pari indie-developeria jotka päättävät kehittää myös ARM-version liian aikaisin eivät tule saamaan kuluttamiaan resurssejaan takaisin."

Miksi kuvittelet ARM version tekemisen vievän jotenkin merkittävästi resursseja?

Ohjelma kääntyy nappia painamalla.

Lue lisää

"Kovin ovat tavallisia työkäytössä.

Muistan lukeneeni jo 10v sitten tutkimuksen että desktop koneilla vietetystä ajasta 94% tms. meni käytettäessä sovelluksia selaimen kautta."

Valitettavasti tietokoneella tarvitsee saada tehtyä ne muutkin asiat. Samasta syystä ohjelmia suunnitellessa on yleisesti ottaen niin paljon "ylimääräisiä toimintoja".

Esimerkkinä tekstinkäsittely, normaalikäyttäjä ei tarvitse juuri mitään muuta kuin muotoilutyökalut. Mutta sitten on esim. tieteellisiä kirjoituksia tekevät jotka tarvitsevat kyvyn käyttää referaatteja helpommin.

Sen vuoksi "one size fits all" tulee olemaan tehokkaampi kuin minimitehoinen kone aina :)

"Mediaeditointia touhuaa mainostoimistot. Joku kuvankäsittely merkittävämpi sovellus, että monissa firmoissa sellainen on yhdessä koneessa.

Mitä tarkoitat? Yleensä designereilla on omat koneensa.

"Ja pelit taas... https://infographic.statista.com/normal/chartoftheday_13789_worldwide_video_game_revenue_forecast_n.jpg"

Kiitos että autoit tekemään pointtini :) Pelit ovat erinomainen esimerkki tehtävästä, joka ei skaalaudu pilveen.

Viime vuonna ARM:ia käyttävät Android ja iOS näköjään jyräsivät jo. "

Jep, monella ihmisellä on useampi mobiililaite (esim. omassa kodissani on ARM-pohjainen prosessori tabletissa, kännykässä, TV:ssä, älykaiuttimessa ja parissa muussa laitteessa).

Tietokoneessa ja NAS-servussa tosin on Intelin prosut ylimääräistä tehoa varten.

"Miksi ihmeessä?

Ei ARM tarkoita heikompaa suorituskykyä. Se tarkoittaa että sama suorituskyky saadaan 45W sijasta 7W energian kulutuksella.

Tämän takia ne Intelit lähtee pois kun Intel tekee niin paskoja prossuja että pitää olla joku saunakiuas että saa suorituskykyä. Se nostaa tajuttomasti hintaa suuremman lastun pinta-alan, jäähyn, virtalähteen ja akun koon muodossa joten laitevalmistajat toteaa että vitut, ja vaihtavat ARM:t tilalle.

Veikkaan Applen tekevän näin alle kahdessa vuodessa ja viimeistään siinä kohtaa muut seuraavat perässä. Jotain snapdragon vehkeitä myydään jo nyt Windows 10:llä."

Vähän tarkennettuna, ARM-prosut siis kilpailevat vain verrattain matalatehoisten prosessorien sarjassa jossa ne ovat äärimmäisen tehokkaita. Vielä ei tosin ole julkaistu mallia (tai tarvetta sellaiselle) joka olisi kilpailukykyinen tehokkaampien tietokoneprosessorien kanssa.

Ehkä 5-10 vuoden päästä on aiheellisempaa puhua asiasta muuta kuin ultrabookkien ja sitä pienempien laitteiden kannalta. :)

Mikä vitun itsensäkanssa puhelu?

Oudoksuva kirjoitti:

"Kovin ovat tavallisia työkäytössä.

Muistan lukeneeni jo 10v sitten tutkimuksen että desktop koneilla vietetystä ajasta 94% tms. meni käytettäessä sovelluksia selaimen kautta."

Valitettavasti tietokoneella tarvitsee saada tehtyä ne muutkin asiat. Samasta syystä ohjelmia suunnitellessa on yleisesti ottaen niin paljon "ylimääräisiä toimintoja".

Esimerkkinä tekstinkäsittely, normaalikäyttäjä ei tarvitse juuri mitään muuta kuin muotoilutyökalut. Mutta sitten on esim. tieteellisiä kirjoituksia tekevät jotka tarvitsevat kyvyn käyttää referaatteja helpommin.

Sen vuoksi "one size fits all" tulee olemaan tehokkaampi kuin minimitehoinen kone aina :)

"Mediaeditointia touhuaa mainostoimistot. Joku kuvankäsittely merkittävämpi sovellus, että monissa firmoissa sellainen on yhdessä koneessa.

Mitä tarkoitat? Yleensä designereilla on omat koneensa.

"Ja pelit taas... https://infographic.statista.com/normal/chartoftheday_13789_worldwide_video_game_revenue_forecast_n.jpg"

Kiitos että autoit tekemään pointtini :) Pelit ovat erinomainen esimerkki tehtävästä, joka ei skaalaudu pilveen.

Viime vuonna ARM:ia käyttävät Android ja iOS näköjään jyräsivät jo. "

Jep, monella ihmisellä on useampi mobiililaite (esim. omassa kodissani on ARM-pohjainen prosessori tabletissa, kännykässä, TV:ssä, älykaiuttimessa ja parissa muussa laitteessa).

Tietokoneessa ja NAS-servussa tosin on Intelin prosut ylimääräistä tehoa varten.

"Miksi ihmeessä?

Ei ARM tarkoita heikompaa suorituskykyä. Se tarkoittaa että sama suorituskyky saadaan 45W sijasta 7W energian kulutuksella.

Tämän takia ne Intelit lähtee pois kun Intel tekee niin paskoja prossuja että pitää olla joku saunakiuas että saa suorituskykyä. Se nostaa tajuttomasti hintaa suuremman lastun pinta-alan, jäähyn, virtalähteen ja akun koon muodossa joten laitevalmistajat toteaa että vitut, ja vaihtavat ARM:t tilalle.

Veikkaan Applen tekevän näin alle kahdessa vuodessa ja viimeistään siinä kohtaa muut seuraavat perässä. Jotain snapdragon vehkeitä myydään jo nyt Windows 10:llä."

Vähän tarkennettuna, ARM-prosut siis kilpailevat vain verrattain matalatehoisten prosessorien sarjassa jossa ne ovat äärimmäisen tehokkaita. Vielä ei tosin ole julkaistu mallia (tai tarvetta sellaiselle) joka olisi kilpailukykyinen tehokkaampien tietokoneprosessorien kanssa.

Ehkä 5-10 vuoden päästä on aiheellisempaa puhua asiasta muuta kuin ultrabookkien ja sitä pienempien laitteiden kannalta. :)

Lue lisää

"Valitettavasti tietokoneella tarvitsee saada tehtyä ne muutkin asiat."

Niin se marginaali.

"Pelit ovat erinomainen esimerkki tehtävästä, joka ei skaalaudu pilveen. "

Pelit ovat aika pitkälti skaalattu pilveen. Ei kannata antaa sen hämätä, että usein ladataan käyttöliittymä paikalliseksi. Pilvi ei estä estä käyttöliittymän lataamiseta paikalliseksi, eikä edes kääntämistä natiiviksi.

"Vähän tarkennettuna, ARM-prosut siis kilpailevat vain verrattain matalatehoisten prosessorien sarjassa jossa ne ovat äärimmäisen tehokkaita."

Ei ne enää. Kun nykyään ARM-arkkitehtuurilla saa i7:n suorituskyvyn.

"Vielä ei tosin ole julkaistu mallia (tai tarvetta sellaiselle) joka olisi kilpailukykyinen tehokkaampien tietokoneprosessorien kanssa."

Kyllä on: https://www.extremetech.com/mobile/279988-apples-ipad-pro-a12x-nearly-matches-top-end-x86-cpus-in-geekbench

M-Kar kirjoitti:

"Valitettavasti tietokoneella tarvitsee saada tehtyä ne muutkin asiat."

Niin se marginaali.

"Pelit ovat erinomainen esimerkki tehtävästä, joka ei skaalaudu pilveen. "

Pelit ovat aika pitkälti skaalattu pilveen. Ei kannata antaa sen hämätä, että usein ladataan käyttöliittymä paikalliseksi. Pilvi ei estä estä käyttöliittymän lataamiseta paikalliseksi, eikä edes kääntämistä natiiviksi.

"Vähän tarkennettuna, ARM-prosut siis kilpailevat vain verrattain matalatehoisten prosessorien sarjassa jossa ne ovat äärimmäisen tehokkaita."

Ei ne enää. Kun nykyään ARM-arkkitehtuurilla saa i7:n suorituskyvyn.

"Vielä ei tosin ole julkaistu mallia (tai tarvetta sellaiselle) joka olisi kilpailukykyinen tehokkaampien tietokoneprosessorien kanssa."

Kyllä on: https://www.extremetech.com/mobile/279988-apples-ipad-pro-a12x-nearly-matches-top-end-x86-cpus-in-geekbench

Lue lisää

"Niin se marginaali."

Siis se suurin osa käyttäjistä jotka käyttää paria ylimääräistä ohjelmaa, joskin kaikki eri ohjelmia koska tarpeetkin eroavat. :)

"Pelit ovat aika pitkälti skaalattu pilveen. Ei kannata antaa sen hämätä, että usein ladataan käyttöliittymä paikalliseksi. Pilvi ei estä estä käyttöliittymän lataamiseta paikalliseksi, eikä edes kääntämistä natiiviksi."

Tarkoitatko servereitä joilla hoidetaan esim. pelimaailman synkronisointi pelaajien kesken, vaikka silti pääosin jokainen pelimaailma pyöritetään paikallisesti vähentääkseen latenssia?

"Ei ne enää. Kun nykyään ARM-arkkitehtuurilla saa i7:n suorituskyvyn."

Ja sitten se pieni präntti, että sen i7:n pitää olla pari vuotta vanha ja asennettuna laitteeseen jossa ei ole kunnollista viilennystä jotta saadaan i7 throttlaamaan mahdollisimman nopeasti.
Se yksi testi mihin viittaat siis tehtiin Macbook Pro:lla jossa on koko laitetta varten yksi pienehkö ilmanottoaukko näytön ja rungon välissä, muuten laite on kokonaan koverrettu yhdestä alumiinipalasta. Throttlaus siis on ollut kyseisen laitteen suuri ongelma koska laitteen jäähdytysjärjestelmä ei saa tarpeeksi lämpöä poistettua.

Kun suunnitellaan koneen jäähdytys kunnolla, A12 on lähellä 4. sukupolven i3-prosessoria tehoiltaan ja pärjää huonosti moderneja prosessoreja vastaan. : )
https://www.cpubenchmark.net/cpu_list.php
http://browser.geekbench.com/processor-benchmarks

Ilmeisesti pieni suunnittelumoka* Applen puolelta laittaa vastaavaan koneeseen tehokas ja energiaa kuluttava prosessori.

*Oikeasti tarkoituksena taisi markkinointi että voivat sanoa laittaneensa tehokkaan prosessorin todella kompaktiin ja tyylikkääseen kannettavaan.

Oudoksuva kirjoitti:

"Niin se marginaali."

Siis se suurin osa käyttäjistä jotka käyttää paria ylimääräistä ohjelmaa, joskin kaikki eri ohjelmia koska tarpeetkin eroavat. :)

"Pelit ovat aika pitkälti skaalattu pilveen. Ei kannata antaa sen hämätä, että usein ladataan käyttöliittymä paikalliseksi. Pilvi ei estä estä käyttöliittymän lataamiseta paikalliseksi, eikä edes kääntämistä natiiviksi."

Tarkoitatko servereitä joilla hoidetaan esim. pelimaailman synkronisointi pelaajien kesken, vaikka silti pääosin jokainen pelimaailma pyöritetään paikallisesti vähentääkseen latenssia?

"Ei ne enää. Kun nykyään ARM-arkkitehtuurilla saa i7:n suorituskyvyn."

Ja sitten se pieni präntti, että sen i7:n pitää olla pari vuotta vanha ja asennettuna laitteeseen jossa ei ole kunnollista viilennystä jotta saadaan i7 throttlaamaan mahdollisimman nopeasti.
Se yksi testi mihin viittaat siis tehtiin Macbook Pro:lla jossa on koko laitetta varten yksi pienehkö ilmanottoaukko näytön ja rungon välissä, muuten laite on kokonaan koverrettu yhdestä alumiinipalasta. Throttlaus siis on ollut kyseisen laitteen suuri ongelma koska laitteen jäähdytysjärjestelmä ei saa tarpeeksi lämpöä poistettua.

Kun suunnitellaan koneen jäähdytys kunnolla, A12 on lähellä 4. sukupolven i3-prosessoria tehoiltaan ja pärjää huonosti moderneja prosessoreja vastaan. : )
https://www.cpubenchmark.net/cpu_list.php
http://browser.geekbench.com/processor-benchmarks

Ilmeisesti pieni suunnittelumoka* Applen puolelta laittaa vastaavaan koneeseen tehokas ja energiaa kuluttava prosessori.

*Oikeasti tarkoituksena taisi markkinointi että voivat sanoa laittaneensa tehokkaan prosessorin todella kompaktiin ja tyylikkääseen kannettavaan.

Lue lisää

"Siis se suurin osa käyttäjistä jotka käyttää paria ylimääräistä ohjelmaa, joskin kaikki eri ohjelmia koska tarpeetkin eroavat. :)"

Kyllä, nykypäivän Windows 10 laitteissa on tyypillisesti 0-2 sovellusta asennettuna sovelluskaupan ulkopoulelta ja mikäli nämä ovat vanhoja C sovelluksia niin ne toimivat normaalia hitaammin. Suorituskyky korjaantuu lähikuukausina kun näistä tulee jakoon natiivi ARM käännös.

.NET toimii normaaliin tapaan, kun NodeJS on käännetty Windows ARM:lle niin se ajaa normaaliin tapaan myös.

Java JRE ja Python kaipaa lähinnä Windows ARM käännöstä (ellei jo ole) niin näille tehdyt sovellukset saa normaalin vauhdin.

Vanhat C sovellukset lähinnä pitää kääntää sovelluskohtaisesti ARM:lle näiden kehittäjien toimesta.

"Tarkoitatko servereitä joilla hoidetaan esim. pelimaailman synkronisointi pelaajien kesken, vaikka silti pääosin jokainen pelimaailma pyöritetään paikallisesti vähentääkseen latenssia?"

Niin. Eihän se pilvi estä paikallista ajoa. Eikä estä myöskään selain.

"Kun suunnitellaan koneen jäähdytys kunnolla"

Koneiden suunnitelussa painotetaan sitä, että veisi vähemmän watteja että olisi helpompaa (halvempaa) jäähdyttää ja että säästäisi akussa. Lisäksi mahdolliset direktiivit lähitulevaisuudesa millä kuristetaan elektoniikkahärpättimistä watit ympäristösyistä.

Joka tapauksessa, on ilmeistä että Apple vaihtaa parissa vuodessa ARM:n ja siitä alkaa muut seurata perässä.

M-Kar kirjoitti:

"Siis se suurin osa käyttäjistä jotka käyttää paria ylimääräistä ohjelmaa, joskin kaikki eri ohjelmia koska tarpeetkin eroavat. :)"

Kyllä, nykypäivän Windows 10 laitteissa on tyypillisesti 0-2 sovellusta asennettuna sovelluskaupan ulkopoulelta ja mikäli nämä ovat vanhoja C sovelluksia niin ne toimivat normaalia hitaammin. Suorituskyky korjaantuu lähikuukausina kun näistä tulee jakoon natiivi ARM käännös.

.NET toimii normaaliin tapaan, kun NodeJS on käännetty Windows ARM:lle niin se ajaa normaaliin tapaan myös.

Java JRE ja Python kaipaa lähinnä Windows ARM käännöstä (ellei jo ole) niin näille tehdyt sovellukset saa normaalin vauhdin.

Vanhat C sovellukset lähinnä pitää kääntää sovelluskohtaisesti ARM:lle näiden kehittäjien toimesta.

"Tarkoitatko servereitä joilla hoidetaan esim. pelimaailman synkronisointi pelaajien kesken, vaikka silti pääosin jokainen pelimaailma pyöritetään paikallisesti vähentääkseen latenssia?"

Niin. Eihän se pilvi estä paikallista ajoa. Eikä estä myöskään selain.

"Kun suunnitellaan koneen jäähdytys kunnolla"

Koneiden suunnitelussa painotetaan sitä, että veisi vähemmän watteja että olisi helpompaa (halvempaa) jäähdyttää ja että säästäisi akussa. Lisäksi mahdolliset direktiivit lähitulevaisuudesa millä kuristetaan elektoniikkahärpättimistä watit ympäristösyistä.

Joka tapauksessa, on ilmeistä että Apple vaihtaa parissa vuodessa ARM:n ja siitä alkaa muut seurata perässä.

Lue lisää

Se ongelma tuossa on juuri ettei ohjelmien tekijät käännä ARM:ille ennen kuin huomattava määrä käyttäjiä käyttää niitä.

Huomaa siis etten sanonut muuta kuin että toistaiseksi x86-64 pohjaiset prosessorit ovat tehokkaampia normaalikäytöissä mutta esim. pikkuläppäreissä joita ei rasiteta kovassa käytössä ARM vie voiton energiatehokkuudellaan ja viileydellään :)

"Joka tapauksessa, on ilmeistä että Apple vaihtaa parissa vuodessa ARM:n ja siitä alkaa muut seurata perässä."

Sitä odotellessa katsotaan jos suuria ehtii tapahtua :)

Oudoksuva kirjoitti:

Se ongelma tuossa on juuri ettei ohjelmien tekijät käännä ARM:ille ennen kuin huomattava määrä käyttäjiä käyttää niitä.

Huomaa siis etten sanonut muuta kuin että toistaiseksi x86-64 pohjaiset prosessorit ovat tehokkaampia normaalikäytöissä mutta esim. pikkuläppäreissä joita ei rasiteta kovassa käytössä ARM vie voiton energiatehokkuudellaan ja viileydellään :)

"Joka tapauksessa, on ilmeistä että Apple vaihtaa parissa vuodessa ARM:n ja siitä alkaa muut seurata perässä."

Sitä odotellessa katsotaan jos suuria ehtii tapahtua :)

Lue lisää

"Se ongelma tuossa on juuri ettei ohjelmien tekijät käännä ARM:ille ennen kuin huomattava määrä käyttäjiä käyttää niitä. "

Käytännössä kaikki HTML5, WinRT, .NET ja NodeJS ja Python sovellukset saadaan ihan täysillä toimimaan. Java sovellukset saa myös jos Oracle vaivautuu tekemaan Windows ARM version Java JRE:stä mutta en nyt löytänyt mitään aikataulua sille.

Lähinnä vanhat C sovellukset ovat sellaisia joista tarvitsee tehdä sovelluskohtaisesti uusi käännös jos haluaa täyden suorituskyvyn mutta niitä odotellessa jos koneessa on joku yksittäinen C sovellus niin se toimii sitten heikommalla hyötysuhteella.

Todennäköisesti suurin osa asiakkaista voi suoraan siirtyä Windowsin ARM versioon ilman että se missään vaikuttaa. Windows, MS Office, WinRT sovellukset, .NET sovellukset, HTML5 sovellukset, Python sovellukset, NodeJS sovellukset kun toimivat täydellä suorituskyvyllä niin niissä 0-2 sovelluskaupan ulkopuolisissa C sovelluksissa ja sovelluskaupasta ladattavissa C sovelluksissa, ei tosiaankaan vaikuta kaikkiin.

M-Kar kirjoitti:

"Se ongelma tuossa on juuri ettei ohjelmien tekijät käännä ARM:ille ennen kuin huomattava määrä käyttäjiä käyttää niitä. "

Käytännössä kaikki HTML5, WinRT, .NET ja NodeJS ja Python sovellukset saadaan ihan täysillä toimimaan. Java sovellukset saa myös jos Oracle vaivautuu tekemaan Windows ARM version Java JRE:stä mutta en nyt löytänyt mitään aikataulua sille.

Lähinnä vanhat C sovellukset ovat sellaisia joista tarvitsee tehdä sovelluskohtaisesti uusi käännös jos haluaa täyden suorituskyvyn mutta niitä odotellessa jos koneessa on joku yksittäinen C sovellus niin se toimii sitten heikommalla hyötysuhteella.

Todennäköisesti suurin osa asiakkaista voi suoraan siirtyä Windowsin ARM versioon ilman että se missään vaikuttaa. Windows, MS Office, WinRT sovellukset, .NET sovellukset, HTML5 sovellukset, Python sovellukset, NodeJS sovellukset kun toimivat täydellä suorituskyvyllä niin niissä 0-2 sovelluskaupan ulkopuolisissa C sovelluksissa ja sovelluskaupasta ladattavissa C sovelluksissa, ei tosiaankaan vaikuta kaikkiin.

Lue lisää

C on vielä yksi suosituimmista mutta ehkä viiden vuoden päästä on järkevää puhua siitä että kaikki on saatavilla ARM:illekin :)

Oudoksuva kirjoitti:

C on vielä yksi suosituimmista mutta ehkä viiden vuoden päästä on järkevää puhua siitä että kaikki on saatavilla ARM:illekin :)

Se on kuudenneksi suosituin. Eikä se C estä mitään kun ohjelma voidaan kääntää napin painalluksella ARM:lle.

M-Kar kirjoitti:

Se on kuudenneksi suosituin. Eikä se C estä mitään kun ohjelma voidaan kääntää napin painalluksella ARM:lle.

Sillä mitä "voidaan" tehdä ei vieläkään ole yhtä paljon väliä kuin sillä mitä oikeasti tehdään. :)

Oudoksuva kirjoitti:

Sillä mitä "voidaan" tehdä ei vieläkään ole yhtä paljon väliä kuin sillä mitä oikeasti tehdään. :)

Tuotahan tehdään.

Microsoft toi ARM SDK:n että käännös onnistuu. Toki koodi on voitu sössiä että on jotain tavujärjestyksen kanssa riippuvuutta tai koodia ei ole ylläpidetty vaan buildaavat edelleen jollain vuoden 2008 Visual studiolla (mikä tarvitsee joka tapauksessa ylläpitioa tai ohjelma lakkaa toimimasta). Tietysti matalantason jutut kuten JIT kääntäjät ja vastaavat ovat työläämpiä, että ymmärrettävästi jonkun NodeJS:n siirto vaatii työtä.

Mutta, noita ohjelmia buildataan ARM versioiksi kaiken aikaa. Tätä oikeasti tehdään.

M-Kar kirjoitti:

Tuotahan tehdään.

Microsoft toi ARM SDK:n että käännös onnistuu. Toki koodi on voitu sössiä että on jotain tavujärjestyksen kanssa riippuvuutta tai koodia ei ole ylläpidetty vaan buildaavat edelleen jollain vuoden 2008 Visual studiolla (mikä tarvitsee joka tapauksessa ylläpitioa tai ohjelma lakkaa toimimasta). Tietysti matalantason jutut kuten JIT kääntäjät ja vastaavat ovat työläämpiä, että ymmärrettävästi jonkun NodeJS:n siirto vaatii työtä.

Mutta, noita ohjelmia buildataan ARM versioiksi kaiken aikaa. Tätä oikeasti tehdään.

Lue lisää

Sekoitat tässä sen että MS julkaisi SDK:n siihen että kaikki toimii yhtä hyvin.

Valitettavasti vielä ei olla siinä vaiheessa että se olisi muuta kuin marginaalista eikä yleistymisestä ole ollutt näyttöä joten en oikeasti ymmärrä millä perusteella katsot että se tulisi olemaan seuraavan parin vuoden aikana jo mitenkään merkittävä?
https://www.extremetech.com/computing/279843-windows-based-arm-laptops-are-repeating-intels-clover-trail-mistake

Oudoksuva kirjoitti:

Sekoitat tässä sen että MS julkaisi SDK:n siihen että kaikki toimii yhtä hyvin.

Valitettavasti vielä ei olla siinä vaiheessa että se olisi muuta kuin marginaalista eikä yleistymisestä ole ollutt näyttöä joten en oikeasti ymmärrä millä perusteella katsot että se tulisi olemaan seuraavan parin vuoden aikana jo mitenkään merkittävä?
https://www.extremetech.com/computing/279843-windows-based-arm-laptops-are-repeating-intels-clover-trail-mistake

Lue lisää

"Sekoitat tässä sen että MS julkaisi SDK:n siihen että kaikki toimii yhtä hyvin."

Se että julkaisee SDK:n tekee sen, että normaalisti ylläpidetty koodi siirtyy nappia painamalla. Sitä tehdään koko aika.

NodeJS ja Python ajoympäristöjen Windows ARM versiot tulevat ihan kohta ja se ratkoo melkoisen määrän ohjelmien suorituskyvystä. Tuolla on kehittäjien tiedotusta asiasta valtavasti.

Tällä hetkellä hyvin toimii HTML5, WinRT ja .NET sovellukset ja niitä ARM käännöksiä C sovelluksista. Ne nopeiten ehtivät hyvin ylläpidettyihin ohjelmiin. Kuten vaikka C sovelluksiin jotka ovat Windows storessa.

Uskoisin suurimpien ongelmakohtien ratkeavan seuraavan 3kk aikana. Näkyy loppukäyttäjille niin että kaikki vaan nopeutuu kun päivityksiä tulee laitteisiin ja asentavat ARM versioita ajoympäristöistä.

"Valitettavasti vielä ei olla siinä vaiheessa että se olisi muuta kuin marginaalista eikä yleistymisestä ole ollutt näyttöä joten en oikeasti ymmärrä millä perusteella katsot että se tulisi olemaan seuraavan parin vuoden aikana jo mitenkään merkittävä?"

Markkinapaineet. Laitteisiin tarvitaan enemmän katetta eikä markkinoita haluta antaa liikaa Applelle.

Oudoksuva kirjoitti:

Sekoitat tässä sen että MS julkaisi SDK:n siihen että kaikki toimii yhtä hyvin.

Valitettavasti vielä ei olla siinä vaiheessa että se olisi muuta kuin marginaalista eikä yleistymisestä ole ollutt näyttöä joten en oikeasti ymmärrä millä perusteella katsot että se tulisi olemaan seuraavan parin vuoden aikana jo mitenkään merkittävä?
https://www.extremetech.com/computing/279843-windows-based-arm-laptops-are-repeating-intels-clover-trail-mistake

Lue lisää

Unohdin yhden jutun.

NodeJS:llä saa myös Webassemblyn, että NodeJS:n kääntäminen ARM:lle tekee siitä työkalun millä saa C sovellukset käännettyä arkkitehtuuririippumattomaksi.

M-Kar kirjoitti:

"Sekoitat tässä sen että MS julkaisi SDK:n siihen että kaikki toimii yhtä hyvin."

Se että julkaisee SDK:n tekee sen, että normaalisti ylläpidetty koodi siirtyy nappia painamalla. Sitä tehdään koko aika.

NodeJS ja Python ajoympäristöjen Windows ARM versiot tulevat ihan kohta ja se ratkoo melkoisen määrän ohjelmien suorituskyvystä. Tuolla on kehittäjien tiedotusta asiasta valtavasti.

Tällä hetkellä hyvin toimii HTML5, WinRT ja .NET sovellukset ja niitä ARM käännöksiä C sovelluksista. Ne nopeiten ehtivät hyvin ylläpidettyihin ohjelmiin. Kuten vaikka C sovelluksiin jotka ovat Windows storessa.

Uskoisin suurimpien ongelmakohtien ratkeavan seuraavan 3kk aikana. Näkyy loppukäyttäjille niin että kaikki vaan nopeutuu kun päivityksiä tulee laitteisiin ja asentavat ARM versioita ajoympäristöistä.

"Valitettavasti vielä ei olla siinä vaiheessa että se olisi muuta kuin marginaalista eikä yleistymisestä ole ollutt näyttöä joten en oikeasti ymmärrä millä perusteella katsot että se tulisi olemaan seuraavan parin vuoden aikana jo mitenkään merkittävä?"

Markkinapaineet. Laitteisiin tarvitaan enemmän katetta eikä markkinoita haluta antaa liikaa Applelle.

Lue lisää

"Se että julkaisee SDK:n tekee sen, että normaalisti ylläpidetty koodi siirtyy nappia painamalla. Sitä tehdään koko aika."

Unohtuiko se ylimääräinen aika joka kuluu kun jokainen ohjelma täytyy testata läpikotaisin jokaisella käyttöjärjestelmällä että se toimii?

Yksityisen ihmisen tekemällä ohjelmalla jota ei oleteta edes toimivaksi se ei ole ongelma tietenkään koska näiden tekemää ohjelmaa ei edes oleteta täydellisesti toimivaksi. Mutta isojen softatalojen ohjelmilla on tärkeämpää että se aina toimii täydellisesti.

"Uskoisin suurimpien ongelmakohtien ratkeavan seuraavan 3kk aikana. Näkyy loppukäyttäjille niin että kaikki vaan nopeutuu kun päivityksiä tulee laitteisiin ja asentavat ARM versioita ajoympäristöistä."

Katsotaan mitä tapahtuu seuraavan kolmen kuukauden aikana ja palataan tähän aiheeseen sitten :)
Odotan uteliaana.

"Markkinapaineet. Laitteisiin tarvitaan enemmän katetta eikä markkinoita haluta antaa liikaa Applelle."

En ihan ymmärrä miten tämä liittyy ARMin prosessoreiden käyttämiseen, mutta ok. :)
Joka tapauksessa nähdään yleistyvätkö ne oikeasti vai oliko se vain lyhyt kokeilu vai tuleeko siitä oikeasti jotain :)

Oudoksuva kirjoitti:

"Se että julkaisee SDK:n tekee sen, että normaalisti ylläpidetty koodi siirtyy nappia painamalla. Sitä tehdään koko aika."

Unohtuiko se ylimääräinen aika joka kuluu kun jokainen ohjelma täytyy testata läpikotaisin jokaisella käyttöjärjestelmällä että se toimii?

Yksityisen ihmisen tekemällä ohjelmalla jota ei oleteta edes toimivaksi se ei ole ongelma tietenkään koska näiden tekemää ohjelmaa ei edes oleteta täydellisesti toimivaksi. Mutta isojen softatalojen ohjelmilla on tärkeämpää että se aina toimii täydellisesti.

"Uskoisin suurimpien ongelmakohtien ratkeavan seuraavan 3kk aikana. Näkyy loppukäyttäjille niin että kaikki vaan nopeutuu kun päivityksiä tulee laitteisiin ja asentavat ARM versioita ajoympäristöistä."

Katsotaan mitä tapahtuu seuraavan kolmen kuukauden aikana ja palataan tähän aiheeseen sitten :)
Odotan uteliaana.

"Markkinapaineet. Laitteisiin tarvitaan enemmän katetta eikä markkinoita haluta antaa liikaa Applelle."

En ihan ymmärrä miten tämä liittyy ARMin prosessoreiden käyttämiseen, mutta ok. :)
Joka tapauksessa nähdään yleistyvätkö ne oikeasti vai oliko se vain lyhyt kokeilu vai tuleeko siitä oikeasti jotain :)

Lue lisää

"Unohtuiko se ylimääräinen aika joka kuluu kun jokainen ohjelma täytyy testata läpikotaisin jokaisella käyttöjärjestelmällä että se toimii?"

Sitä varten on testausautomaatio. Nappia painamalla sekin käy. Ja Windows 10 ARM versioita on enintään kolme.

"En ihan ymmärrä miten tämä liittyy ARMin prosessoreiden käyttämiseen, mutta ok. :)"

Sillä tavalla että tietokoneiden valmistuskustannuksia halutaan laskea alas. Iso akku, virtalähde ja jäähdytys on haitta.

"Joka tapauksessa nähdään yleistyvätkö ne oikeasti vai oliko se vain lyhyt kokeilu vai tuleeko siitä oikeasti jotain :) "

Se on melko väistämätöntä. Isoimmat ongelmakohdat poistuvat muutamassa kuukaudessa ja parin vuoden kuluttua ARM vehkeet ovat huomattavissa määrin korvannut x86 laitteita.

Tuollainen pienitehoinen prosessori voisi mennä tabletissa tai muussa mobiililaitteessa, mutta ei se suorituskyvyltään perinteiselle läppärille tai pöytäkoneelle pärjää. Eri asia on sitten se, paljonko suorituskykyä läppäriin oikeasti tarvitsee. Kevyellä käyttöjärjestelmällä ollaan piakkoin siinä vaiheessa, että joku ARM tai vastaava pienitehoinen prosessori Inteliltä tai AMD:ltä voi olla riittävä vähän raskaampaankin netin selaamiseen ja office-työskentelyyn.

AMD:llä ei taida vielä olla näitä vähävirtaisia mobiiliprosessoreita (toki läppärikäyttöön on yllättävän hyvä Ryzen 2500U, mutta se vastaa enemmän perinteistä läppäriprosessoria, eikä kilpaile tablettiluokassa). AMD:llä voisi olla kyllä saumaa tuossa, koska se on ensimmäinen PC-prosessoreita valmistava yritys, joka ottaa käyttöön 7 nanometrin prosessin samalla kun Intel räpeltää saadakseen edes 10 nanometrin toimimaan.

Intel on julkaissut 5W ja 7W Amber-lake Core Y prosessorit (14nm).

Kun ARM-prosujen yhteydessä puhutaan ytimistä, on hyvä muistaa että ytimet ARM-prosessoreissa eivät ole välttämättä identtisiä, eli mukana voi olla yksi tai useampi tehokas ja yksi tai useampi pienitehoinen ydin, eikä montakaan ydintä tarkoita automaattisesti sitä, että jokin ohjelma toimisi automaattisesti hyvin. Esimerkiksi neliydin ARM takeltelee perinteiseen perus tuplaydin-pc:hen nähden jo aivan tavallisen nettisivun vierittämisessä. Peruskäyttäjän käytössä (nettiselaus, sähköposti, tekstinkäsittely) on yleensä parempi jos on pieni määrä nopeita ytimiä, kuin neljä, kuusi tai kahdeksan tai kuusitoista hidasta.

exBersel kirjoitti:

Tuollainen pienitehoinen prosessori voisi mennä tabletissa tai muussa mobiililaitteessa, mutta ei se suorituskyvyltään perinteiselle läppärille tai pöytäkoneelle pärjää. Eri asia on sitten se, paljonko suorituskykyä läppäriin oikeasti tarvitsee. Kevyellä käyttöjärjestelmällä ollaan piakkoin siinä vaiheessa, että joku ARM tai vastaava pienitehoinen prosessori Inteliltä tai AMD:ltä voi olla riittävä vähän raskaampaankin netin selaamiseen ja office-työskentelyyn.

AMD:llä ei taida vielä olla näitä vähävirtaisia mobiiliprosessoreita (toki läppärikäyttöön on yllättävän hyvä Ryzen 2500U, mutta se vastaa enemmän perinteistä läppäriprosessoria, eikä kilpaile tablettiluokassa). AMD:llä voisi olla kyllä saumaa tuossa, koska se on ensimmäinen PC-prosessoreita valmistava yritys, joka ottaa käyttöön 7 nanometrin prosessin samalla kun Intel räpeltää saadakseen edes 10 nanometrin toimimaan.

Intel on julkaissut 5W ja 7W Amber-lake Core Y prosessorit (14nm).

Kun ARM-prosujen yhteydessä puhutaan ytimistä, on hyvä muistaa että ytimet ARM-prosessoreissa eivät ole välttämättä identtisiä, eli mukana voi olla yksi tai useampi tehokas ja yksi tai useampi pienitehoinen ydin, eikä montakaan ydintä tarkoita automaattisesti sitä, että jokin ohjelma toimisi automaattisesti hyvin. Esimerkiksi neliydin ARM takeltelee perinteiseen perus tuplaydin-pc:hen nähden jo aivan tavallisen nettisivun vierittämisessä. Peruskäyttäjän käytössä (nettiselaus, sähköposti, tekstinkäsittely) on yleensä parempi jos on pieni määrä nopeita ytimiä, kuin neljä, kuusi tai kahdeksan tai kuusitoista hidasta.

Lue lisää

"Tuollainen pienitehoinen prosessori voisi mennä tabletissa tai muussa mobiililaitteessa, mutta ei se suorituskyvyltään perinteiselle läppärille tai pöytäkoneelle pärjää."

Et nyt vissiin tajua sitä että pienemillä wattitehoilla saadaan enemmän suorituskykytehoa kuin Intelin paskoissa.

http://www.iphonehacks.com/2018/11/ipad-pro-a12x-bionic-chip-beats-intel-core-i7-chip-last-year-geekbench.html

Väännettään nyt rautalangasta: Intel tekee paskoja prosessoreita. Älytön wattimäärä ja silti hitaampi.

Siksi siitä seuraa tällaista: https://www.wired.com/story/apple-macbook-pro-2018-overheating-fix/

Eli Intelin paskaprossu ylikuumenee niin Apple tekee päivityksen mikä laskee kelloja.

Intel menettää suurimman asiakkaansa ihan just ja Apple kun näyttää mallia niin muut seuraavat perässä.

Ei tämä nyt ensimmäinen kerta ole. Ensimmäiset Pentiumit oli paskaa.

Myöhemmin AMD teki isommalla välimuistilla prossuja kuin Intel silloin K6 vehkeissä.

Intelin Pentium 4:t olivat paskaa verrattuna Athon XP vehkeisiin

Nyt sitten Intelillä on vakavia wattiongelmia kun ei ole tehokasta prossua muutamalla watilla kuten Qualcommilla ja Applella on.

"Esimerkiksi neliydin ARM takeltelee perinteiseen perus tuplaydin-pc:hen nähden jo aivan tavallisen nettisivun vierittämisessä."

Höpöhöpö.

exBersel kirjoitti:

Tuollainen pienitehoinen prosessori voisi mennä tabletissa tai muussa mobiililaitteessa, mutta ei se suorituskyvyltään perinteiselle läppärille tai pöytäkoneelle pärjää. Eri asia on sitten se, paljonko suorituskykyä läppäriin oikeasti tarvitsee. Kevyellä käyttöjärjestelmällä ollaan piakkoin siinä vaiheessa, että joku ARM tai vastaava pienitehoinen prosessori Inteliltä tai AMD:ltä voi olla riittävä vähän raskaampaankin netin selaamiseen ja office-työskentelyyn.

AMD:llä ei taida vielä olla näitä vähävirtaisia mobiiliprosessoreita (toki läppärikäyttöön on yllättävän hyvä Ryzen 2500U, mutta se vastaa enemmän perinteistä läppäriprosessoria, eikä kilpaile tablettiluokassa). AMD:llä voisi olla kyllä saumaa tuossa, koska se on ensimmäinen PC-prosessoreita valmistava yritys, joka ottaa käyttöön 7 nanometrin prosessin samalla kun Intel räpeltää saadakseen edes 10 nanometrin toimimaan.

Intel on julkaissut 5W ja 7W Amber-lake Core Y prosessorit (14nm).

Kun ARM-prosujen yhteydessä puhutaan ytimistä, on hyvä muistaa että ytimet ARM-prosessoreissa eivät ole välttämättä identtisiä, eli mukana voi olla yksi tai useampi tehokas ja yksi tai useampi pienitehoinen ydin, eikä montakaan ydintä tarkoita automaattisesti sitä, että jokin ohjelma toimisi automaattisesti hyvin. Esimerkiksi neliydin ARM takeltelee perinteiseen perus tuplaydin-pc:hen nähden jo aivan tavallisen nettisivun vierittämisessä. Peruskäyttäjän käytössä (nettiselaus, sähköposti, tekstinkäsittely) on yleensä parempi jos on pieni määrä nopeita ytimiä, kuin neljä, kuusi tai kahdeksan tai kuusitoista hidasta.

Lue lisää

"Intel on julkaissut 5W ja 7W Amber-lake Core Y prosessorit (14nm)."

Ne on hitaita. Pitäis saada i7:n tai i9:n tehot samoilla wateilla.

exBersel kirjoitti:

Tuollainen pienitehoinen prosessori voisi mennä tabletissa tai muussa mobiililaitteessa, mutta ei se suorituskyvyltään perinteiselle läppärille tai pöytäkoneelle pärjää. Eri asia on sitten se, paljonko suorituskykyä läppäriin oikeasti tarvitsee. Kevyellä käyttöjärjestelmällä ollaan piakkoin siinä vaiheessa, että joku ARM tai vastaava pienitehoinen prosessori Inteliltä tai AMD:ltä voi olla riittävä vähän raskaampaankin netin selaamiseen ja office-työskentelyyn.

AMD:llä ei taida vielä olla näitä vähävirtaisia mobiiliprosessoreita (toki läppärikäyttöön on yllättävän hyvä Ryzen 2500U, mutta se vastaa enemmän perinteistä läppäriprosessoria, eikä kilpaile tablettiluokassa). AMD:llä voisi olla kyllä saumaa tuossa, koska se on ensimmäinen PC-prosessoreita valmistava yritys, joka ottaa käyttöön 7 nanometrin prosessin samalla kun Intel räpeltää saadakseen edes 10 nanometrin toimimaan.

Intel on julkaissut 5W ja 7W Amber-lake Core Y prosessorit (14nm).

Kun ARM-prosujen yhteydessä puhutaan ytimistä, on hyvä muistaa että ytimet ARM-prosessoreissa eivät ole välttämättä identtisiä, eli mukana voi olla yksi tai useampi tehokas ja yksi tai useampi pienitehoinen ydin, eikä montakaan ydintä tarkoita automaattisesti sitä, että jokin ohjelma toimisi automaattisesti hyvin. Esimerkiksi neliydin ARM takeltelee perinteiseen perus tuplaydin-pc:hen nähden jo aivan tavallisen nettisivun vierittämisessä. Peruskäyttäjän käytössä (nettiselaus, sähköposti, tekstinkäsittely) on yleensä parempi jos on pieni määrä nopeita ytimiä, kuin neljä, kuusi tai kahdeksan tai kuusitoista hidasta.

Lue lisää

Etkö edes viitsi luke, ennekö vastaa trolluksesi?

M-Kar kirjoitti:

"Intel on julkaissut 5W ja 7W Amber-lake Core Y prosessorit (14nm)."

Ne on hitaita. Pitäis saada i7:n tai i9:n tehot samoilla wateilla.

Intellin 10nm tekniikka tuottaa sutta ja sekuntaa, Piikiekosta vain 2 piiriä on priimaa ja loput 40 sontaa ja se sonta silti myydään!

IntellmyyKakkaa kirjoitti:

Intellin 10nm tekniikka tuottaa sutta ja sekuntaa, Piikiekosta vain 2 piiriä on priimaa ja loput 40 sontaa ja se sonta silti myydään!

On sitten arpapeliä, mikä osuu ostamaasi koneeseen. 5% mahdollisuus saada se luvattu teho, pahimmillaan vain puolet siittä!

Toin on valetta

Moni prosessori koneita on jo markkinoilla, vaan ei meillä windowsladiassa.
Tällä saralla Kinna Japani ja Intia on kunnostautuneet.
Nyt ollaan ihan eri lukemissa kuin avauksen aikaan.

Mutta ne voi alkaa yleistyynn tännekkin. Jos tutut valmistajat sellaisia alkaa valmistaa EU alueelle.

Kyse ei ole pelkistä 1 teraflopsista vaan kokonaisvaltaisesta tehosta.

PC alaa viety USA johtoisesti ja USA yritysten johdolla.
Voi kestää hetken kunnes tää monpoli murtuu. Apple taitaa tehdä myyräntyötä USAn sisällä.
Kiinan kuluttaja mairkkinoilla ei ole vastetta uusille tehokoneilla, niitä tehdäänkin lähinnä valtion eri kohteisiin.

Kaksi vuotta niin Apple on potkaissut Intelit pois ja muut laitevalmistajat seuraavat perässä.

Intelillä on vitun kova kiire saada nykyisten i9 prossujen tehot sieltä 45W kiukaista johonkin 7W tuntumaan.

En usko että ehtivät, jos on rahaa kiinni Intelin osakkeissa niin myykää äkkiä.

Huawei tulossa prossukilpaan, Nyt jytympään luokaan.

http://etn.fi/index.php/13-news/8901-huawei-esitteli-tehokkaimman-arm-palvelinprosessorin#ETNartikel

Tuleepasenopasti kirjoitti:

Huawei tulossa prossukilpaan, Nyt jytympään luokaan.

http://etn.fi/index.php/13-news/8901-huawei-esitteli-tehokkaimman-arm-palvelinprosessorin#ETNartikel

Lue lisää

Ompas siinnä prossu!

Pakkosaada kirjoitti:

Ompas siinnä prossu!

Kai tuolla jotain tiedostopalvelinta pyörittää. Sitten jos pitää saada yleiskäyttöistä laskentatehoa paljon, pitää valita AMD Epyc jossa on 64 ydintä ja 128 suoritussäiettä.

Tuleepasenopasti kirjoitti:

Huawei tulossa prossukilpaan, Nyt jytympään luokaan.

http://etn.fi/index.php/13-news/8901-huawei-esitteli-tehokkaimman-arm-palvelinprosessorin#ETNartikel

Lue lisää

Xeon jää jalkoihin, ei ole enää se ykkönen!

AMD itseasiassa paremmissa asemissa kuin Intel kun niillä enemmän GPU osaamista sekä näiden yhdistelyä samaan pakettiin.

Voittaja ARM:n siirtymisessä voi hyvinkin olla AMD.

"Itseä kiinnostaisi arm-pöytäkone"

Kerrohan jokin järkevä käyttötarkoitus arm-pöytäkoneelle. Kysyn ihan mielenkiinnosta, koska itse en keksi sellaista. ARM:n koko idea on olla vähävirtainen, jolloin ei ole oikein mitään järkeä rakentaa isoa laatikkoa sen ympärille. Läppärissä ARM voi olla ymmärrettävä valinta, koska läppäreiden koteloihin ei monikaan valmistaja viitsi rakentaa kunnollista jäähdytystä tehokasta prosessoria varten.

Jos halutaan nopea vasteaika perusohjelmiin tai pyörittää peliä, tarvitaan kohtuullinen määrä mahdollisimman nopeita ytimiä. Esimerkiksi perus-pentium pyörittää selainta nopeammin kuin 32 ytiminen arm-prosessori. Samasta syystä esimerkiksi Threadripper ei ole hyvä pelikäytössä verrattuna paljon edullisempaan Ryzeniin tai Intelin i7 prosessoreihin nähden.

Nähdäkseni ARM-prosessorit voivat yleistyä edullisuutensa takia, mutta en usko että niillä saavutettaisiin AMD:n tai Intelin tarjontaa parempaa suorituskykyä koti-, toimisto- tai pelikäytössä, ellei AMD ja Nvidia sitten lyö hanskoja tiskiin tuotekehityksen suhteen. Sähkönkulutukseltaan tietokoneet ovat niin merkityksetön asia kotitalouksien sähkölaskussa, että siitäkään vetonaulaa tuskin saadaan.

ARM:t ovat käteviä erilaisten pienitehoisten apulaitteiden suorittimina ja ehkä joissakin palvelintehtävissä, mutta muuten per-ydin suorituskykyä pitää parantaa vielä aika paljon, että niitä kannattaisi pitää käyttää jos haluaa tehokkaan tietokoneen.

exBersel kirjoitti:

"Itseä kiinnostaisi arm-pöytäkone"

Kerrohan jokin järkevä käyttötarkoitus arm-pöytäkoneelle. Kysyn ihan mielenkiinnosta, koska itse en keksi sellaista. ARM:n koko idea on olla vähävirtainen, jolloin ei ole oikein mitään järkeä rakentaa isoa laatikkoa sen ympärille. Läppärissä ARM voi olla ymmärrettävä valinta, koska läppäreiden koteloihin ei monikaan valmistaja viitsi rakentaa kunnollista jäähdytystä tehokasta prosessoria varten.

Jos halutaan nopea vasteaika perusohjelmiin tai pyörittää peliä, tarvitaan kohtuullinen määrä mahdollisimman nopeita ytimiä. Esimerkiksi perus-pentium pyörittää selainta nopeammin kuin 32 ytiminen arm-prosessori. Samasta syystä esimerkiksi Threadripper ei ole hyvä pelikäytössä verrattuna paljon edullisempaan Ryzeniin tai Intelin i7 prosessoreihin nähden.

Nähdäkseni ARM-prosessorit voivat yleistyä edullisuutensa takia, mutta en usko että niillä saavutettaisiin AMD:n tai Intelin tarjontaa parempaa suorituskykyä koti-, toimisto- tai pelikäytössä, ellei AMD ja Nvidia sitten lyö hanskoja tiskiin tuotekehityksen suhteen. Sähkönkulutukseltaan tietokoneet ovat niin merkityksetön asia kotitalouksien sähkölaskussa, että siitäkään vetonaulaa tuskin saadaan.

ARM:t ovat käteviä erilaisten pienitehoisten apulaitteiden suorittimina ja ehkä joissakin palvelintehtävissä, mutta muuten per-ydin suorituskykyä pitää parantaa vielä aika paljon, että niitä kannattaisi pitää käyttää jos haluaa tehokkaan tietokoneen.

Lue lisää

"Kerrohan jokin järkevä käyttötarkoitus arm-pöytäkoneelle."

Mitä nyt tietokoneilla yleensä tehdään.

"ARM:n koko idea on olla vähävirtainen"

Ja käytännössä siis myös olla hyvä hyötysuhde.

" jolloin ei ole oikein mitään järkeä rakentaa isoa laatikkoa sen ympärille."

Miksi pitäisikään? Ostaa vaikka 48" näytön missä on se keskusyksikkö integroituna. Voi tulla suunnilleen samalla hinnalla.

"Jos halutaan nopea vasteaika perusohjelmiin tai pyörittää peliä, tarvitaan kohtuullinen määrä mahdollisimman nopeita ytimiä."

Ei sitä ARM estä mitenkään. Ennemminkin päinvastoin kun on parempi hyötysuhde niin voi sopivan jäähyn kanssa ajaa korkeammilla kellotaajuuksilla kun ei ole huonoa arkkitehtuuria rajoittamassa nopeuden nostoa. Siellä x86 prossuissa kun on tunnetusti CISC->RISC dekooderit ja paljon osia mitkä toimivat tuplakelloilla jotka tekevät kuumia kohtia piiriin ja rajoittavat kellotaajuuden nostoa.

"Nähdäkseni ARM-prosessorit voivat yleistyä edullisuutensa takia, mutta en usko että niillä saavutettaisiin AMD:n tai Intelin tarjontaa parempaa suorituskykyä koti-, toimisto- tai pelikäytössä, ellei AMD ja Nvidia sitten lyö hanskoja tiskiin tuotekehityksen suhteen. "

Ennemminkin päinvastoin. Intelin prossujen suorituskyky on vuosikymmenien ajan perustunut siihen, että niillä on piirien valmistusteknologia sukupolven verran edellä. Mutta niitä on myös on rajoittanut surkea x86 arkkitehtuuri.

Se piirien valmistuksen parantamiskehitys alkoi selvästi hidatumaan vuonna 2013 joten kun ARM:ia käyttävät kilpailevat siirtyvät vähitellen samaan valmistusteknologiaan Intelin kanssa, Intel on altavastaajana.

Noin esimerkiksi jos Intelin prossulla, samalla suorituskyvyllä on 45 wattia ja ARM arkkitehtuurilla 7.5 wattia niin sitä 7.5 watin prossua voidaan vaikka kellottaa nopeammaksi jos niin halutaan. Käytännössä tuskin kun myydyistä tietokoneista saadaan parempi kate kun voidaan kutistaa akkuja ja jäähyjä.

Intelin pitäisi saada se i9:n suorituskyky aika nopsaan sinne alle 10 watin luokkaan.

M-Kar kirjoitti:

"Kerrohan jokin järkevä käyttötarkoitus arm-pöytäkoneelle."

Mitä nyt tietokoneilla yleensä tehdään.

"ARM:n koko idea on olla vähävirtainen"

Ja käytännössä siis myös olla hyvä hyötysuhde.

" jolloin ei ole oikein mitään järkeä rakentaa isoa laatikkoa sen ympärille."

Miksi pitäisikään? Ostaa vaikka 48" näytön missä on se keskusyksikkö integroituna. Voi tulla suunnilleen samalla hinnalla.

"Jos halutaan nopea vasteaika perusohjelmiin tai pyörittää peliä, tarvitaan kohtuullinen määrä mahdollisimman nopeita ytimiä."

Ei sitä ARM estä mitenkään. Ennemminkin päinvastoin kun on parempi hyötysuhde niin voi sopivan jäähyn kanssa ajaa korkeammilla kellotaajuuksilla kun ei ole huonoa arkkitehtuuria rajoittamassa nopeuden nostoa. Siellä x86 prossuissa kun on tunnetusti CISC->RISC dekooderit ja paljon osia mitkä toimivat tuplakelloilla jotka tekevät kuumia kohtia piiriin ja rajoittavat kellotaajuuden nostoa.

"Nähdäkseni ARM-prosessorit voivat yleistyä edullisuutensa takia, mutta en usko että niillä saavutettaisiin AMD:n tai Intelin tarjontaa parempaa suorituskykyä koti-, toimisto- tai pelikäytössä, ellei AMD ja Nvidia sitten lyö hanskoja tiskiin tuotekehityksen suhteen. "

Ennemminkin päinvastoin. Intelin prossujen suorituskyky on vuosikymmenien ajan perustunut siihen, että niillä on piirien valmistusteknologia sukupolven verran edellä. Mutta niitä on myös on rajoittanut surkea x86 arkkitehtuuri.

Se piirien valmistuksen parantamiskehitys alkoi selvästi hidatumaan vuonna 2013 joten kun ARM:ia käyttävät kilpailevat siirtyvät vähitellen samaan valmistusteknologiaan Intelin kanssa, Intel on altavastaajana.

Noin esimerkiksi jos Intelin prossulla, samalla suorituskyvyllä on 45 wattia ja ARM arkkitehtuurilla 7.5 wattia niin sitä 7.5 watin prossua voidaan vaikka kellottaa nopeammaksi jos niin halutaan. Käytännössä tuskin kun myydyistä tietokoneista saadaan parempi kate kun voidaan kutistaa akkuja ja jäähyjä.

Intelin pitäisi saada se i9:n suorituskyky aika nopsaan sinne alle 10 watin luokkaan.

Lue lisää

" jos Intelin prossulla, samalla suorituskyvyllä on 45 wattia ja ARM arkkitehtuurilla 7.5 wattia niin sitä 7.5 watin prossua voidaan vaikka kellottaa nopeammaksi jos niin halutaan"

Korkeiden kellotaajuuksien saavuttaminen on ollut pitkäaikainen työ Intelille ja AMD:lle. Pelkästään kapea viivatekniikka tai virrankulutus eivät ratkaise, vaan prosessorin sisäinen toteutus signaaliväylien ajastuksineen pitää tukea korkeita kellotaajuuksia.

En usko että nykyisiä ARM-prosessoreita saisi ylikellotettua ainakaan X86-prosessoreita enempää, vaikka jännitettä kasvatettasiin ja jäähdytystä parannettaisiin. Raspberry 3 näyttää kellottuvan tyypillisesti 1.4 gigahertsistä 1.6 gigahertsiin, joka on noin 14%. Intelin K-prosessorit kellottuvat usein aivan yhtä paljon huolimatta jo alunperinkin selvästi korkeammista kellotaajuuksista, vaikka tyypillistä on, että mitä korkeampi kellotaajuus, sitä vähemmän kellotaajuuden nostolle on tilaa.

Toinen perusasia on se, että X86-prosessorit tekevät enemmän per kellosykli ja kellotaajuuksien katto alkaa tulla vastaan, eikä ole nähtävissä että ARM-prosessoreilla tultaisiin pääsemään ainakaan mainittavasti suurempiin kellotaajuuksiin, kuin mihin X86 pääsee jo nyt.

exBersel kirjoitti:

" jos Intelin prossulla, samalla suorituskyvyllä on 45 wattia ja ARM arkkitehtuurilla 7.5 wattia niin sitä 7.5 watin prossua voidaan vaikka kellottaa nopeammaksi jos niin halutaan"

Korkeiden kellotaajuuksien saavuttaminen on ollut pitkäaikainen työ Intelille ja AMD:lle. Pelkästään kapea viivatekniikka tai virrankulutus eivät ratkaise, vaan prosessorin sisäinen toteutus signaaliväylien ajastuksineen pitää tukea korkeita kellotaajuuksia.

En usko että nykyisiä ARM-prosessoreita saisi ylikellotettua ainakaan X86-prosessoreita enempää, vaikka jännitettä kasvatettasiin ja jäähdytystä parannettaisiin. Raspberry 3 näyttää kellottuvan tyypillisesti 1.4 gigahertsistä 1.6 gigahertsiin, joka on noin 14%. Intelin K-prosessorit kellottuvat usein aivan yhtä paljon huolimatta jo alunperinkin selvästi korkeammista kellotaajuuksista, vaikka tyypillistä on, että mitä korkeampi kellotaajuus, sitä vähemmän kellotaajuuden nostolle on tilaa.

Toinen perusasia on se, että X86-prosessorit tekevät enemmän per kellosykli ja kellotaajuuksien katto alkaa tulla vastaan, eikä ole nähtävissä että ARM-prosessoreilla tultaisiin pääsemään ainakaan mainittavasti suurempiin kellotaajuuksiin, kuin mihin X86 pääsee jo nyt.

Lue lisää

"En usko että nykyisiä ARM-prosessoreita saisi ylikellotettua ainakaan X86-prosessoreita enempää, vaikka jännitettä kasvatettasiin ja jäähdytystä parannettaisiin."

Ei sen tarvitse olla nykyinen malli. Unohdat sen että x86 prosessorin sisällä on osia joita toimii tuplakelloilla ja varmaan jopa triplakelloilla, paljon enemmän kuin mitä on ARM:ssa koska näissä on korkealla kellotaajuudella toimiva dekooderi x86 käskyjen muuttamiseksi RISC:lle.

"Raspberry 3 näyttää kellottuvan tyypillisesti 1.4 gigahertsistä 1.6 gigahertsiin, joka on noin 14%. "

Raspberry ei ole millään tavalla vertailukelpoinen. Siinähän on 10v takainen valmistusprosessi käytössä, ei mitään lisäjäähyä ja mahdollisimman halpa.

"Toinen perusasia on se, että X86-prosessorit tekevät enemmän per kellosykli ja kellotaajuuksien katto alkaa tulla vastaan, eikä ole nähtävissä että ARM-prosessoreilla tultaisiin pääsemään ainakaan mainittavasti suurempiin kellotaajuuksiin, kuin mihin X86 pääsee jo nyt."

ARM prosessoreilla voi saada paljonkin enemmän kellotaajuutta, riippuen miten kuuman hotspotin x86 prosessorien käskydekooderi tekee. Käytännössä ARM:lla se ikävä hotspot jää sieltä sirulta pois ja saa tasaisemmin jaettua lämmön tuottoa ja nostettua kelloa.

Se miten paljon prosessori tekee per kellosykli riippuu siitä miten paljon sitä suoritusta saa rinnakkaistettua. ARM arkkitehtuuri ei tee siihen mitään rajoitetta. Ennemminkin päin vastoin kun säästyy sirulta tilaa ja voi käyttää sen vaikka siihen, että lisää ytimiä.

Raspberry Pi halpuudestaan ja vanhasta valmistustekniikasta huolimatta, tekee esimerkiksi varsin paljon kellolla kun siellä on 4 CPU ydintä ja lisäksi 4 GPU ydintä joissa jokaisessa kaksi ALU:a samanaikaiseksi.

Itellä oli joskus ARM-pohjainen LG:n valmistama NAS. Oli vaan turkasen hidas laite, vaikka levyjä ei ollut, kuin 2x1 TB Raid 1:ssä. Suoritin oli muistaakseni 600 MHz:n nopeudella toiminut ja muistia 256 Mt. Vähänkään isompia tiedostomääriä, kun siirteli, niin laitteen suorituskyky alkoi olla täysin käytetty. Lopulta tuosta ilmeisesti kosahti verkkopuoli, kun verkon läpi nopeudet tippuivat 2-3 Mt/s. Levyt olivat ihan kunnossa ja ovat vieläkin.