Ja meni hän asumaan kaupunkiin, niin kutsuttuun Nasaretiin; Näin oli täyttynyt se, mitä on profeettojen kautta ilmoitettu: 'Nasarealaiseksi kutsutaan'. (Matt. 2:23, nimi 'Nazouraios' saattaa merkitä vähäistä tai juurivesaa ja ennustus viitata johonkin Raamatun ulkopuoliseen profitiaan)
Usein tässä kohtaa monet skeptikot ja denialistit esittävät väitteen jonka mukaan Matteus tahallisesti valehteli, sillä Nasaretia ei ollut olemassa ennen 200 -lukua. Näin he päättelevät, siitä ettei tätä kylää ole mainittu säilyneissä teksteissä sitä aiemmin. Tosin osa heistä myöntää, että teksteja ja muita lähteitä on voinut tuhoutua ja kadota ajan myötä.
Oli miten oli, perinteisesti arkeologit arvioivat siitähuolimatta Nasaretissa olleen noin paristakymmenestä viiteenkymmenen taloa 1,6 hehtaarin kokoisella alueella, ja katsovat että kyseessä olisi ollut noin vähänpäälle 100 hengen vaatimaton maalaiskylä. Tämä kyseinnen kylä sijoitetaan Nykyiseen Nasaretiin samalle vanhankaupungin ja latinalaiskorttelin mäennyppylälle jolla sijaitsee pyhän Joosefin kirkko, Valkoinen moskeija, Neitsyt Marian kaivo ja Ilmoituksen basilika.
Tuolla alueella onkin tehty useita arkeologisia kaivauksia, ja vaikka löydöt ovat olleet vähäisiä, on arvioitu että kylä on ollut ainakin asuttu katkeamattomasti aina neoliittiselta kaudelta pronssikauden loppupuolelle ja asutettu sitten ensimmäisen vuosisasan alussa uudelleen.
Uusinpiin löytöihin kuuluu ensimmäisen vuosisadan alkupuolelle ajoitettu asuninrakeennus, jonka maata kaivaneet työmiehet löysivät sattumalta. Arkelogien mukaan löydetty asumus on hyvin vaatimaton ja yksinkertainen, siis hyvin tyypillinen nasaretilainen asumus Jeesuksen oletetulta aikakaudelta. Paikan arkeologisia tutkimuksia johti henkilö nimeltä Jardenna Alexandre, ja vuonnan 2010 esiin oli jo kaivettu kaksihuoneisen rakennuksen seiniä, sekä maahan kaivettu säiliö, johon kerättiin sadevettä.
Tästä siis kaikessa hiljaisuudessa uutisoi takavuosina muumuassa Iltalehti, Ilta-sanomat, Kaleva, Mtv, Yle, Tieteen kuvalehti ja Seurakuntalainen. Näistäkin ainoastaan Seurakuntalainen nimesi löydetyn rakennuksen suoraan Jeesuksen lapsuuden kodiksi (mikä tekee lehdestä epäluotettavan), kuun taas muut mediat tyytyivät puhumaan Jeesuksen tai Jeesuksen lapsuuden aikaisesta talosta.
Silti, monesti vedotaan että kyse on joku huijauksesta tai kyseessä olisi joku muu kylä kuin Raamatun Nasaret. Tätä perustellaan sillä, ettei tätä pientä kylää mainita Vanhassa testamentissa eikä sen aikaisissa suurten kaupunkien luetteloissa. Evankeliumin kirjoitusten jälkeen, Nasaretin nimi tulee esiin vasta 200 -luvulla.
Mitä sitten mainitaan tuossa 200 -luvulta olevassa lähteessä? Sen mukaan temppelin hävityksen jälkeen Hapises -niminen pappissuku asettui Nasaret -nimiseen kaupunkiin, johon suvulla oli jo ennestään suhteita. Tämän seikan mainitseminen on kuitenkin monille skeptikoille ja denialisteille vaikeaa, sillä se antaa olettaa Nasaretin olleen olemassa jo ensimmäisen juutalaissodan aikoihin vuosina 66–73 jaa.
Usein tässä kohtaa monet skeptikot ja denialistit esittävät väitteen jonka mukaan Matteus tahallisesti valehteli, sillä Nasaretia ei ollut olemassa ennen 200 -lukua. Näin he päättelevät, siitä ettei tätä kylää ole mainittu säilyneissä teksteissä sitä aiemmin. Tosin osa heistä myöntää, että teksteja ja muita lähteitä on voinut tuhoutua ja kadota ajan myötä.
Oli miten oli, perinteisesti arkeologit arvioivat siitähuolimatta Nasaretissa olleen noin paristakymmenestä viiteenkymmenen taloa 1,6 hehtaarin kokoisella alueella, ja katsovat että kyseessä olisi ollut noin vähänpäälle 100 hengen vaatimaton maalaiskylä. Tämä kyseinnen kylä sijoitetaan Nykyiseen Nasaretiin samalle vanhankaupungin ja latinalaiskorttelin mäennyppylälle jolla sijaitsee pyhän Joosefin kirkko, Valkoinen moskeija, Neitsyt Marian kaivo ja Ilmoituksen basilika.
Tuolla alueella onkin tehty useita arkeologisia kaivauksia, ja vaikka löydöt ovat olleet vähäisiä, on arvioitu että kylä on ollut ainakin asuttu katkeamattomasti aina neoliittiselta kaudelta pronssikauden loppupuolelle ja asutettu sitten ensimmäisen vuosisasan alussa uudelleen.
Uusinpiin löytöihin kuuluu ensimmäisen vuosisadan alkupuolelle ajoitettu asuninrakeennus, jonka maata kaivaneet työmiehet löysivät sattumalta. Arkelogien mukaan löydetty asumus on hyvin vaatimaton ja yksinkertainen, siis hyvin tyypillinen nasaretilainen asumus Jeesuksen oletetulta aikakaudelta. Paikan arkeologisia tutkimuksia johti henkilö nimeltä Jardenna Alexandre, ja vuonnan 2010 esiin oli jo kaivettu kaksihuoneisen rakennuksen seiniä, sekä maahan kaivettu säiliö, johon kerättiin sadevettä.
Tästä siis kaikessa hiljaisuudessa uutisoi takavuosina muumuassa Iltalehti, Ilta-sanomat, Kaleva, Mtv, Yle, Tieteen kuvalehti ja Seurakuntalainen. Näistäkin ainoastaan Seurakuntalainen nimesi löydetyn rakennuksen suoraan Jeesuksen lapsuuden kodiksi (mikä tekee lehdestä epäluotettavan), kuun taas muut mediat tyytyivät puhumaan Jeesuksen tai Jeesuksen lapsuuden aikaisesta talosta.
Silti, monesti vedotaan että kyse on joku huijauksesta tai kyseessä olisi joku muu kylä kuin Raamatun Nasaret. Tätä perustellaan sillä, ettei tätä pientä kylää mainita Vanhassa testamentissa eikä sen aikaisissa suurten kaupunkien luetteloissa. Evankeliumin kirjoitusten jälkeen, Nasaretin nimi tulee esiin vasta 200 -luvulla.
Mitä sitten mainitaan tuossa 200 -luvulta olevassa lähteessä? Sen mukaan temppelin hävityksen jälkeen Hapises -niminen pappissuku asettui Nasaret -nimiseen kaupunkiin, johon suvulla oli jo ennestään suhteita. Tämän seikan mainitseminen on kuitenkin monille skeptikoille ja denialisteille vaikeaa, sillä se antaa olettaa Nasaretin olleen olemassa jo ensimmäisen juutalaissodan aikoihin vuosina 66–73 jaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.